251. Kapasiteetti on seurausta tekemisentavasta ja kapasiteettisi määrää, mitä reittejä selvität elämässäsi vastaan tulevat tilanteet. Jos olet keskusteluyhteydessä sinua paljon heikompikapasiteettiseen, esim. insinöörialoja arvostavaan, niin hänen kapasiteettinsa heikkous on seurausta hänen tyypillisestä tekemisentavastaan, joka siis tarttuu sosiaalisuuden kautta. Se on kokonainen elämänstrategia, joka tuo paitsi tuolle taitojen jakaumalle tyypilliset tilanteet, myös sillä taitjen kirjolla mielekkäät reitit yrittää ratkoa elämän ongelmia ja tilanteita, siis hänelle tyypilliseen tapaan kuin luonnostaan, vaikka itse olisit tavallisesti paljon korkealentoisempi ja syvällisemmin viisas, sillä huonomman tekemisentavan tuoma heikompi taito jättää omien taitojesi perusdtan hulehtimatta ja jäljelle jäävät tutullesi (äidillesi?) tyypilliset teot ja reitit. Insinöörialojen arvostuksen yleensä kuulee mielipiteistä tai huomaa ajattelun teknisistä venkauksista ja miesmäiseen perustasoon pitäytymisestä. Plajon heikompitasoisen kanssa ei voi olla tasavertaisessa sosiaalisessa keskusteluyhteydessä tai muuttuu itsekin hänen kaltaisekseen ja menettää o9mat taitonsa. Sen sijaan on pidettävä viileän muodolliset välit, ei kuunneltava hänen mielipiteitään ja sen sijaan on luotettava suurempaan elämänviisauteen, esim. kirjoihin ja etäisempiin paljon viisaampiin tuttuihisi.
Vastaavasti, jos vaikka äitisi tai ystäväsi on työorientoitunut, tarttuu hänestä hänen kanssaan keskustellessa tai ollessa hänen kanssaan sosiaalinen hänen työorientoitunut elämäntapansa, vaikka hän keskustelisi avarakatseisesti kanssasi elämästä ja maailmasta laajemmin. Vältä siis sellaista keskusteluseuraa.
252. Jos vanhempasi kaatavat omat ammattialahaaveesi niskaasi, he eivät varmaankaan ole tajunneet, että 20 vuotta koulun päättymisen jälkeen oppii uutta paljon helpommin ja nopeammin kuin alunperin koulussa, joten he selviäisivät halutessaan haavealalleen kai kuukaudessa tai muutamassa, jos sen ideat jotenkin nappaisivat eivätkä opiskelisi tunnollisesti, saavuttaisivat näin 20 vuotta nuorempana aloittaneiden pääaineopiskelijoiden tason nopeasti. Katso tämän blogin varhaisimmat kirjoitukset Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla!
253. Ilmeisesti ei siis saisi olla mukaanlähteväinen, jollei halua ottaa elämäntapamallia ja omaksua tuon toisen näkökulmaa omansa sijaan. Erityisen huonosti käy, jos epäilee itseään tyhmempää itseään fiksummaksi ja sukeltaa katsomaan tuota näkökulmaa, joka sitten rajaa näkökulman vaihtamisen kyvyn pois taidoistasi, ja niin vasta vanhojen tottumustesi ja muun elämänpiirin myötä vähitellen palaat omalle tasollesi ja omaan näkökulmaasi.
Kapeampi ohkasempi tyyli sekä muodollisuus merkitsevät ohkaisempaa elämänsisältöä, heikompia sosiaalisia havaintoja ja paljon vähemmän ymmärrystä kuin aistivoimainen liikunnallinen tunteva tervehenkisen sosiaalinen ja maailmaa ymmärtävä.
254. Määrääkö haavetekemisten piiri maailmankuvan? Jos olen tietynlainen ihminen, elämäsi piiri on tietynlainen, niin sen asioita seuraan hyvin, niiden kaltaisia ymmärrän hyvin, mutta kaukaisemmat asiat jäävät muiden sanan varaan. Jossain viihtyy, jotain kaivaa lisäksi, jonkun haluaa selvittää vähällä vaivalla ja jotakin ei tarvitse ollenkaan. Väärät keskittymiskohteet tuovat vääränlaisenmeiningin omiinkin juttuihin. Jos haluan haavealalleni, on minun virittäydyttävä tekemään päivittäin sen juttuja innolla ja jätettävä pois liika kaveraaminen niiden kanssa, joiden tkemisentavat ovat huonoa vaikutetta minulle.
255. Ilmeisesti siis ei itseään tyhmemmän ja eri tavoin suuntautuneen kanssa jutelessa pitäisi sukeltaa hänen näkökulmaansa, ei käyttää sitä edes väliaikaisesti muuten kuin ohessa puhetta ja hänen tekemisiään seuratakseen, ei siis ajatella "No, voinhan käyttää hetken aikaa hänen näkökulmaansa, kun tässä kuitenkin juttelen hänen kanssaan.", sillä silloin uppoaa hänen tekemisentapoihinsa ja laskeutuu siksi hänen taitotasolleen eikä pääse enää omia teitään kunnes onb katkonut keskusteluyhteyden häneen ja sosiaalisuuden häneen. Vaan pitäisi säilyttää oma näkökulmansa ja oma taitotasonsa koko ajan ja vain mm. kuulla suurin piirtein, mitä hän sanoo.
Sen sijaan sinua kiinnostavilla aloilla lahjakkaan tuohon haaveammattiisi (eika johonkin muuhun) suuntautuneen kanssa jutellessasi sinun kannattaisi ainakin edes joskus sukeltaa hänen näkökulmaan sa niin, että opit sen pääpiirteissään ja huomaat, miten keskeisessä roolissa (elämisen henki, sanasto ja näkökulma, virittyneisyys, arvostukset, mikä on valmiina heti ja mitkä asiat on painettu taka-alalle erikseen muistista tarpeen tullen (ehkä silloinkin laiskasti) mieleen haettaviksi) hänen näkökulmassaan ja elämäntavassaan sekä sosiaalisessa silmässään ovat haavetaitojesi asiat, niin keskeisiksi sinunkin pitäisi nuo haavetaitosi saada elämäntavassasi ja näkökulmassasi, jotta saisit niitä kuvastelevan olemuksen, sosiaalisen ympäristön ja nuo taidot perustaidoiksesi.
256. Näin tänään marketissa miehen, joka olisi voinut olla tämän blogin lukija, alanvaihtaja, ei ollenkaan täältä päin (=Savonlinnasta) kotoisin, toisiin nojautuvaisen oloinen. Älkää hyvät ihmiset kuvitelko, että jos täällä joku auttaa niin kukaan ei sitten tekisi pahaa sen varjolla. Savonlinnassa on paljon sujuvasti suomea puhuvia savolaisen näköisiä ulkomaalaisia, jotka tuntevat suomalaisvihaa, ei vain venäläisiä vaan jotain tummatukkaisia mistä lie. Eivät kaikki murhat päädy lehtiin. Deitti tai uusi ystävä ei välttämättä ole ystävä paikassa, jossa kukin elelee omalla tavallaan ja "Kotini on linnani." kielletty alue tuttavilta. Parempi kuin nojata toisiin on käyttää hyväkseen tilaisuutta kulkea omia teitään ja kasvaa sellaiseksi ihmiseksi kuin millaiseksi on halunnutkin. Matkailupaikkakunnalla voi tutustua matkailunähtävyyksiin ja mökkeilyhenkiseen taiteista ja aina silloin tällöin ortodoksisuudesta kertovaan sanomalehteen Itä-Savoon. Mutta ei kaikki kultaa, mikä kiiltää. Savonlinnassa kuuluu olla varuillaan, barrikadi yöllä oven edessä.
Jos minun perässäni on tulossa Savonlinnaan, voi ihan hyvin ottaa yhteyttä minuun: hannele.tervola(at)gmail.com. Olisi kiva kuulla blogini lukijoiden näkemyksiä ammatinvaihdosta, kun kommentteja ei ole vielä yhtään, vaikka blogi on tavattoman pitkä. Eli kirjoittelemaan vain...
257. Jos olet alanvaihtaja ja olemuksesi on toisenlainen kuin haavealoillasi pitkään olleiden, ei se ole mikään virhe, sillä olet aloittelija, oppimisvaiheessa, jossa kuuluukin olla herkkä, mukautuvainen ja uuteen lähteväinen, tunteita ja elämänviisautta kuuntelevainen, sosiaalisesti uusilla vesillä, eikä urautunut, tottumuksien mukaan tekevä muille aloille ainakin jonkin verran haikailevainen. Ero on kuin mukavan aiheen aloittelijan/kurssilaisen ja työhönsä tottuneen: ensin on käytävä kurssi, opittava taidot, opittava uuden alan meininki, saatava kokemusta, löydettävä oma tiensä, itselleen sopiva elämäntapa ja työ, jonka kanssa saa hyvän elämän, sitten vasta ajan myötä kuviot vakiintuvat ja olemus sen mytö muuttuu persoonallisella tavalla samantapaisesti vakiintuneeksi kuin muillakin haavealan ihmisillä. Paitsi, että he ovat yleensä kasvatuksensa myötä alalla ja koulutuksense, ja sinä taas olet alalle omasta kiinnostuksestasi tullut, sen tulevaa perusväkeä arvelöen.
258. Jos haluat seuraa omin päin uusia taitoja opetellessasi, itsellesi rinnasteisia oman tiensä kulkijoita, niin (iältään) 50+-väki on usein omin päin itseään kiinnostavia taitoja opettelevaista. En sitten tiedä, haluavatko jutella tuosta osasta elämäänsä, mutta voithan kokeilla varovasti.
259. Onkohan tuo ero alanvaihtotaidossa siinä onko itsellä yksialaiset tuttavat vai myös monialaisia tuttuja etenkin useasti tavattuina? Eli yksialainen urauttaa mutta laaja-alainen vaikkapa ammatinvaihtaja auttaa löytämään omia uria, vaikka ne olisi vat eri kuin lähipiirillä. Yksialainen on siis pääosin yhden alan puuhissa arjessaan ainakin harrastuneisuudeltaan, vaikka juttelisi laajemminkin tai lukisi lehtiä (tuon yhden alan näkövinkkelistä laajempi maailmankuva eikä eläytymistä muiden alojen harrastajien elämäntapoihin) tms.
260. Kun oelyt öytänyt oman elämänpiirisi mielijuttujesi parissa, on aika sulkea elämän piiristä pois ikäviä juttuja, joita ennen olet sietänyt. Luonne ei enää voi olla jokaiseen uuteen juttuun sukeltavainen vaan pitäisi olla valikoivampi, jottei kadota etuja, jotka on jo saavuttanut. Ja toki pitäisi innolla lähteä kehittämään sellaista elämänpiiriä ja tottumuksia, jotka haluaa.
261. En nyt osaa näitä ruokien elämäntapavaikutuksia kovin hyvin, mutta juusto ei näyttäisi sopivan yhteen ammattialanvaihtohaaveiden ja elämäntapamuutosten vaatiman elinvoimaisuuden kanssa (esim. maito, jugurtti, viili ja jäätelö ovat ok), ja peruna näyttäisi urauttavan (esim. makaroni ja riisi ovat ok).
262. Oman alan löytämistä haittaa se, ettei se ole samalla sanastolla jäsennettävä kuin vanhempien mielialat, joiden väkeen nuori kai helpoimmin tutustuu. Sen elämänpiiri kattaa eri kokoisen alueen maailmankuvasta ja käsittelee eri elämänalueita eri hengessä kuin vanhempien mielialat. Usein kiinnostuksenkohteet sisältävät yleisluontoisia kaikkien pitämiö juttuja, kuten vaikka musiikki, ja sitten niin erikoisia, ettei niistä kukaan koskaan puhu. Vaikka jotkut mieltymykset ja arvostukset ovat varsin yleisellä tasolla, voi silläkin tasolla tehdä eron monen muun mielijuttuihin, esim. pitääkö musiikista, ajattelusta vai sosiaalisuudesta, sillä aina ei pidä kaikista monien pitämistä jutuista. Ja kovin erikoiset kiinnostuksenkohteet voi analysoida yleisempien hyvien puolien avulla: mikä niissä on kiehtovaa ja hyvin, ehkä sellaisia hyviä puolia on muissakin jutuissa... Se, että harrastaa omia mielijuttujaan, tuo niiden mukaista elämänpiiriä ja oikeaanosuvaa sosiaalista luokitusta, jonka avulla jo muutkin pystyvät keksimään sinulle paljon paremmin sopivia töitä kussakin sinua kiinnostavassa aihepiirissä, jonka kanssa olet tekemisissä. Olet haavealojesi ihailijan tyyppinen, haavealojesi asioiden ja elämänrytmin vaalimiseen erikoistunut, olitpa miltä taustalta vain, ja siksi haavealasi ovat sinulle oikeaanosuva sosiaalinen luokitus.
263. Ehkä monelle positiiviset kokemukset ovat kaupasta: myyjä sanoo "Tässä ois tällanen." ja jatkaa sitten matkaa. Ehkä se on sopivan verran olla uuden jutun kanssa tekemisissä. Silleen kun kuulee toisen ammattihaaveista ja harrastuksista, niin niistä jää kiva mielikuva, mutta jos joutuu keskustelemaan, niin se tuntuu pakkopullalta, jossa toinen määrää tekemisiksesi ja mukamas mieliteoiksesi omia kiinnostuksenkohteitaan, joista et ole harrastunut tosissaan.
Tarttis olla lojaali mielikuvien tason kommunikaation, elämän jakamisen ja yhteiselon luonnostaan sujumisen perusteella eikä keskustelujen, niin oman tien kulkeminen ehkä olisi helpompaa.
264. Tarttee olla jonkin viisaan näkökulman ja elämänviisaan tekemisentavan kanssa tekemisissä paljon päivittäin, esim. harrastaa innolla, tehdä työkseen tai lukea aiheen kirjoja vakavissaan, niin saa sosiaaliseen elämäänsä sitä väriä, luo siitä tien itselleen. Muuten käy helposti niin jonkun epäviisaamman ajattelutavan kanssa ja jää jumiin.
265. Jos keskustellen emme saa tilaa mielialoillemme vaan tekemällä ja ohimennen sanomalla, niin kaipa tämänkin ammatinvalintasotkun selvittäisi painotuksia justeeraamalla ja siihen on yleensä paras ohje "Elä ja anna toisten elää!" eli lähteä omin päin mieleisiin tekemisiinsä antaen toisten kulkea kokonaan omia mieleisiään muita häiritsemättömiä teitään. Apua saa kai helpoiten niiltä, jotka juuri nykyisin ovat kanssasi samat haaveet ja elämäntapa-arvostukset jakavia harrastuskavereita, uusia tuttavuuksia yms., mutta pidä varasi, ettet luota epäaitoon, joka on yleensä valekaapu (kyllästymiseen asti noiden haaveidesi kanssa tekemisissä ollut, joka on alkanut sabotoida niitä ja niiden kannattajia, jotta saisi ne vähemmäksi elämästään) eikä luotettava (vain rosvot vaativat luottamusta, rehelliset antavat sinun tsekata itse).
266. Aina eivät uudet tekemiset löydy samalta kohtaa tekemisten kirjosta kuin vanhat, eivät siis suoraviivaisesti yrittämällä, vaan jostakin toisesta kohdasta, joka usein on siinä ohessa tekemistä. Elämme yhteiskunnassa, jossa moni opiskelee tai tekee kirjoituspyötätyötä tai lukee aika paljon, ja silloin on ikään kuin sellaista puuhaavien seurassa, ja niin joutuu erilaiset tekemisensä perustelemaan ikään kuin ne olisivat vain oheistoimintoja?
267. Jos ajattelet, että jollekin taidollesi on kysyntää, ei se riitä, vaan on ajateltava tuota kenttää kokonaisuutena muiden sen alan taitavien näkövinkkelistä ja kysyttävä, mitä tuo kenttä kaipaa, millaista panosta, ja pyrittävä kehittymään tarjoamaan se persoonallisessa motivoituneessa muodossa, joka on hyvä ottaa vastaan sekä kentän vakiintuneiden käytäntöjen että asiakkaiden elämien, ja joka itsellesi on motivoiva myös pidemmän päälle.
268. Eri elämänalueilla on eri lähestymistapa asioihin. Omia mielenkiinnonkohteita puuhatessa tuumii "No mutta tuossahan on hieno. Ja tuosta pääsee jatkamaan tuonne. Ja siellä on tuollanen hieno. Ja tuo. - Näitähän on kiva tehdä!", mikä toimii saman tien reittinä muuttaa elämäänsä tuollaiseksi, ainakin uuden harrastuksen saa. Kun taas jotkut elämänalat katsovat asioita (isäsi tapaan?) järkevästi kokonaisuuden kannalta perspektiiviä muuttamatta, jolloin elämä juuttuu paikoilleen niin kuin monella työorientoituneella miehellä.
269. Ystävällisyyden eri tyyppejä tuli analysoitua noin: http://yksinaisille.blogspot.fi/2013/11/ystavallisyyden-variaatioista.html
270. Kun kadulla on sosiaalinen ohikulkijoiden kanssa yms. ohimenevien etäisten ihmiskontaktien kanssa, niin sen voi tehdä eri elämänaloja korostavalla tyylillä, jolloin saa paremman kontaktin eri henkilöihin ja eri puoliin ihmisistä. Esim. oletko kiinnostunut jostakin elämänalueesta juuri silloin, lisäätkö siis tavallaan jotakin meininkiä, kun toinen vain omissa mietteissään tallustaa ohitse, vai oletko harrastunut jostakin, mitä teet juuri silloin: liikut, katselet luonnon kauneutta ja säätä, teet käytännön juttuja, haaveilet, olet sosiaalinen ja minkä tyyppisesti, suunnittelet jotakin, ajattelet jonkin tietyn elämänalueen asioita,... Jos katsot paljon kohti, tee se positiivisissa merkeissä, sillä se on tavallaan elämänpiirin jakamista ja luo sellaista menoa kuin sillä hetkellä elämääsi laajemminkin ja yhteisöön. Jos etsit omia uomiasi ja lisää tilaa itsellesi muusta kuin yhteisesti jaetuista asioista, voi kääntyä sisäänpäin, olla mietteissään, haaveilla, sulaterlla itseä kiinnostavia aihepiirejä, ja olla etäisen hyväntahtoinen toisten omia elämiä ja vastaavia edesottamuksia: hyvää elämää kohtaan.
271. Myö sillä on paljon väliä, kenen kanssa olet sosiaalinen kadulla kulkiessasi. 0-vuotiaat pikkuraggarit puissa luulevat, että viivamainen talomalli on sopiva tapa jengiläisten pitää yhtä, jotenkin nokkamaista, mutta sitä voidaan luulla rikollisjengiläisyydeksi, vaikka se kuinka olisi sinulle popidolin tyyli, sillä vasta talven selvinneet linnut laulavat sointuisasti ja pikkurämäpäät että räks. Samoin mörrimöykky, joka uhkaa purra, jos on vastaantulijaa isompi (pysykääpäs kurissa, älä hypi silmille)/pienempi (kostan sulle pelottavan kokosi), ja välittää vain kotiväestään eikä tiedä maailmasta tuon taivaallista, niin ei sekään ole niin edustava sosiaalinen vaikute. Joku voi luulla, että olet rikollisilla teillä ja käyttää vastaiskuna jotakin omaa rikollista tyyliään. Sen sijaan "Elä ja anna toisten elää" on tavannut olla hyvin sujuva tyylilaji.
272. Lemmikkieläimen sosiaalisuus ei sovi malliksi siitä, miten ihmissuhteensa hoitaa, sillä lemmikkieläin on kuin aivan nuori, joka nojaa vanhempaan kokeneempaan. Siinä, missä ihmiset eivät ole valinneet sinua seurakseen lähes mitenkään, sinä olet valinnut koirasi yli sadan rodun joukosta sopivan luonteen, elämänpiirin, ulkonäön ja tyylin perusteella sekä vielä kivalta vaikuttavasta pentueesta mukavanluonteisen pennun, joka vaikuttaa sinusta sinulle sopivalta. Siihen, joka tykkää sinusta, voit jollain lailla nojata, mutta se, joka on liian erilainen mieltymyksiltään ja elämänpiirltään, tykkää huonoa, jos suhtaudut häneen lemmikieläimesi viehättävään tapaan. Aikuisten ihmisten kuuluukin olla itsenäisiä, jolleivät ole toisten elämää tarkoituksella häiritseviä tyyppejä. Olet aikuinen aikuisten joukossa etkä paljon nuorempi, jolle kaikki on ihmeellistä. Toki aikuinenkin voi nähdä elämän ihmeellisenä, mutta se liittyy uusiin alkuihin, avaramielisyyteen, tunteidenmukaisuuteen, elämänviisauteen, uskontoihin, luontoon jne.
273. Luin äsken lehdestä miespuolisista poplaulajista ja jotenkin jäi sellainen olo, että elämäni asiat romahtelevat, silleen, kun miesten seurassa usein käy, siten kuin mihin ammatinvalintahaaveeni aikaanaan kaatuivat. Sitä luullaan miesten osaamattomuudeksi, mutta se ei ole sitä vaan sitä, ettei toivo hyvää tosi paljon, jatkuvasti joka jutussa toivo, että ihmisten elämät ja asiat sujuisivat hyvin ja kaikki kääntyisi hyvin päin, toivo moneen kertaan kulloinkin jotakin ajatellessaan. Siihen kaatuu toisten hyvien aikeiden vaatima hedelmällinen maaperä. Mies tai erityisesti miehistä mallia ottava nainen olettaa kai, että jollei hän osaa niin sitten ei voi mitään, ja niin jutut kaatuvat tuohon, että heiltä puuttuu avoimuus uusia alkuja kohtaan, valmius jeesata vähän jotakin, kun toinen yrittää omin päin, ilmapiiri lysähtää vanhoihin uomiinsa uusia ratkaisuja sallimatta. Urakkaa ja osaamista ei vaadittaisi paljon vaan vain hyvää tahtoa ja iloista mieltä.
274. Katso tämän blogin Elämänohjeita-osion vesivärikuva sinisestä koirasta ja ohje kuvan alta.
Jos tähän tapaan opetelluista jutuista tulee liian arkisia, se on tavallaan hyväkin, koska siten sinulla riittää hyvin kapasiteettia kaikenlaiseen uuteen ja pidemmälle kehittymiseen tässä samassa. Mutta jos haluat kokea mielekkäämmäksi näin oppimasi taidon tason, jos joudut sitä jatkuvasti käyttämään, niin vertaa havaitsemiasi rakenteita luonnon tenhoavaan kauneutaan: luonnon rakenteet ovat monimutkaisia, kauniita, mielekkäitä, tunnelmallisia ja tuntevia niin kuin hyvälaatuinen työkin, joten voit saada hyväätekevää tyyli- ja tekemisentapavaikutetta luontoa ihailemalla.
275. Joskus kun tein nettihaun, tämän blogin löysi Haaveammattiin- haulla, muttei Alanvaihto-haulla. Se on nurinkurista, sillä ammatinvaihtoa haikaileva tekee ammatinvaihtoaiheisen haun, kun taas tuttava, joka ei tajua ammatinvaihdon tarvettasi ollenkaan tekee sinua ajatelle Haaveammattiin-haun. Mutta onhanniin, että kivemmin hakusanoin löytää kivempia juttuja yleensäkin, tarttis oppia toivomaan itselleen sellaisia kivoja juttuja, joita heti etsisi, jos ystävälleen jotakin toivoisi. Hui hai kaikki hankaluudet?
276. Jollet tahdo saada mitään aikaiseksi etkä oikein tiedä syytä siihen, niin ehkä muut järjestään sydämestään toivovat samoja kivoja juttuja elämäänsä, ja kun ajattelit itse ryhtyä niitä tekemään luullen, etteivät muut halua, niin hepätuumivatkin "Stoppi itsellesi vaan, me harrastetaan kyllä näitä ihan varmasti!" kuka minkäkin verran mutta mielitekona kumminkin.
277. Jos joku tekee elämässään valinnan, hänellä on yleensä monta perustelua sen tueksi: "Tää on tällanen tilanne, joten tähän sopiva käytännön järjestely on tollanen. Miks siinä on tollanen elementti/tekemisentapa, on kun se on yleensä hyvä tapa tehdä tällaset asiat." Ja jos joku muu sitten omalla tavallaan arvioi noita perusteluja elämänvalinnalle, niin hän tekee jostakin seikasta pidemmälle menevän ajatuksen, joka pohjaa hänen omaan osaamiseensa, ja ehdottaa, että se olisi hyvä juttu ottaa tässä huomioon ja toisi erilaisen valinnan, ehdotuksen tekijälle luontevamman. Mihin se, jota valinta koskee, tuumii, että tuo on taas hankala tässä ja tuolle toiselle tyypillistä hölynpölyä, jotakin epäkäytännöllistä tai epämukavaa, johon tuo toinen on mieltynyt. Näin käy useasti. Paljon huonommin käy, jos noihin korjauksiin myöntyy, sillä ne ovat tuon toisen luonteelle sopivia ratkaisuja, eivätkä käteviä sellaiselle, joka on harrastunut eri elämänaloista. Siksi kai ei ammattialavalinnoistaankaan kannattaisi jutella muiden kanssa näiden mielipidettä hakien.
278. Onkohan unostunut vanhan lastenkasvatusloru:
"Oli kerran onnimanni, onnimannista matikka" Vanhemmat etsivät onnea omanlaisestaan elämästä, joka ei jaksa motivoida heidän lapsiaan, jotka selviytyvät vain ohimennen jotenkin vanhempiensa mielijutuista karsien niistä lähes kaiken pois
"matikasta maitopyörä" mutta lapset ovat puhuttavissa hyödylliseen työhön, esim. koulunkäyntiin
"maitopyörästä pytikkä" muuttuessaan tutummaksi koulunkäynti ei enää jaksa motivoida vaan siitä tulee suorittamista
"pytikästä pöytäristi" enää lapsi ei tee kuin rukoillen ja ruokapalkalla, keittiön pöydän ääressä vielä jutustaa vanhempien kanssa muttei muuten enää; tekeminen on kadottamut mielekkyytensä, jäljelle on jäänyt vain sosiaalinen puoli ja lapsi etsii sosiaalista kauttaa muita elämänalueita
"pöytärististä pulikka" löydettyään muut käytännön tekemiset uppoaa tekemisestä nauttimiseen ja seksuaalisiin suhteisiin, juttelevainen kivoista jutuistaan
Enempää en muista, mutta loru jatkuu kyllä. Siitä on eri versioita, jotka eivät kaikki ole oikein.
Jos yksilönvapautta olisi riittävästi, niin kuin kuuluisi olla, pytikkä ja pöytäristi jäisivät kai pois ja loru jatkuisi suoraan "maitopyörästä pulikka". Koulupakkoa ei kuuluisi olla enää silloin kun lapsen tai nuoren taitotaso on niin korkea, ettei koulunkäynti enäöä ole mielekästä vaan vanha tottumut vain. Eri ihmisillä koulua olisi siis ihan eri määrä.
279. Seuran pitäminen hidastaa ja tekee saamattomaksi niin, ettei ole helppoa päästä omille teilleen omien mielitekemistensä pariin. Ole enemmän omillasi, saat nauttia seurasta muttet pitää seuraa, puuhaile kaikenlaista sinua kiinnostavaa ja elämäntapaihanteisiisi sopivaa...
280. Vanhemmiten, kun olen saanut sosiaalista kokemusta lisää, on näyttänyt siltä, että kunkin ympätille etsiytyy joukoittain ihailijoita tai avun hakijoita. Jos vaikka joku on popmuusikko, niin on helppo ymmärtää, että fanit ajavat toiselle paikkakunnalle, heti jos on tilaisuus nähdä tai tavata tämä, ja haluavat kaikki oppia musiikista. Tai että kun joku on poliisi, niin vapaa-ajalla tuttavat kertovat lakiin liittyvät murheensa ja tuntemattomatkin tulevat hakemaan edes jotakin suojaa hengailemalla lähettyvillä, jos ovat vaarassa. Lääkärille kaikki kertovat tuttavienkin taudeista. Joten jos sinulla on jokin ammatillinen vahvuus tai vastaava, niin on paljon niitä, jotka sen vuoksi etsiytyvät seuraasi ja näyttävät juuri sen puolen sinulle - mutta se ei ole vain puolen näyttämistä vaan he tosiaan ovatkin eri tyypin ihmisiä, jotka etsiytyvät seuraasi kuin kärpäset aterialle. Kadulla suurin osa kulkee ohitse mutta aina joskus joku alkaa jutella eivätkä he ole keskivertoja tuosta porukasta vaan usein sinun vahvuuksiesi vuoksi sinun kanssasi sosiaalisia.
281. Ammatinvalinta näyttäis siis kaatuvan siihen, kun vanhemmat luulevat lapsiaan samankaltaisiksi kuin mitä he itse ovat, vaikka todellisuudessa lapset jakavat vain taidot, joita vanhemmat ovat erityisesti halunneet heille opettaa. Oikeasti lapset voivat olla mitä tyyppiä vain suuntautumiseltaan, mutta luultavasti he haikailevat muualle muille aloille kuin vanhempansa, sillä juuri muuta heiltä on jäänyt elämästään puuttumaan eikä cvanhempien mielialoja.
Ongelman tuntuisi ratkaisevan se, jos lapset muuttaisivat pois kotoa jo täyttäessään 15, johonkin tuettuun (nuoriso-ohjaaja tms. elämää nähnyt ihminen, ei psykologi, eikä sosiologi tms.) nuorisoasumiseen toiselle enemmän mieleiselleen paikkakunnalle, saisivat siinä vuoden verran vielä koulua käydessään miettiä ammatillista suuntaumistaan ja ehkä vaihtaa vielä uudelle paikkakunnalle kivemmalle alalle suuntautuneiden joukkoon. 14 on vielä liian nuori, 15-vuotias jo aloittelee omaa aikuisen elämäänsä ja jos omat haaveet saisivat silloin olla täysipainoisesti mukana siinä, mitä taitoja kehittää, niin oma luontainen suuntautuminen löytäisi luonnolliset uomansa ja toisi ammatin, johon sopii. Ei siis ilkeilyn vuoksi tai rahan perässä vain vaan itseisarvoista tekemistä nuorenb omasta mielestä, jotakin puuhaa, missä hän viihtyy ja on rakentava.
Jos lapsi vielää tuolloin asuisi vanhempiensa luona, kehittyisivät vanhemmille tyypilliset ratkaisut ja niiden vaatimat taidot eivätkä nuoren yksilölliselle luonteenlaadulle sopivat ratkaisut. Muutaman vuoden päästä nuori osaisi paljon itselleen sopimatonsa muttei edelleenkään sen enempää kuin 15-vuotiasani oman suuntautumisensa mukaisia taitoja.
Kullakin on omat haaveensa. Niihin suurimpiin haaveisiinsa hän sopeutuu jatkuvasti ollen siis niiden alan ihminen suuntautumiseltaan - ja siksi kelvoton muuhun työhön. Suuntautumistaan ei voi valita, se on monimutkaisempi syvällisempi juttu. Ihmiset vain ovat erilaisia! Sen sijaan oman haavealan lahjoja ja taitoja voi oppia: ks. tämän blogin ensimmäiset kirjoitukset...
282. Ammatissaan pärjää sellainen, joka jaksaa innostua alan perusasioista aina vain uudelleen, sillä iso osa työtehtävistä on juuri niistä huolehtimista. Minkä alojen perusasioista sinä jaksaisit innostua aina vain uudelleen, jos ne työnäsi olisivat?
283. Onko sinulla ammattialoja, joista muut ovat automaattisesti sanoneet sinulle: "No, siellä on sinulle työ!", vaikket olisi erityisemmin tai ainakaan työmäisesti niitä juttuja puuhannut? Sinua pidetään sillä tavoin suuntautuneena harrastuneisuudeltasi ja työmäiseltä uurastamiseltasi, ehkä arvoiltasi myös. Ei se tarkoita, että sinne pitäisi mennä, jollet itse halua sellaiselle alalle, mutta se on muiden arvaus siitä, minkä tyypin ihminen olisit. Jos itse törmäät insinöörisuuntautuneeseen tuttavaan, joka sanoo jotakin insinöörialoihin liittyvästä puuhastaan, niin helposti tokaisisit "No, siinä on sinulle työ!" ihan vain siksi, että hän vaikuttaa jatkuvcasti sen sortin ihmiseltä harrastuneisuudeltaan.
284. Jos tarvitset maisemallisen virikkeitä koko ajan, näkökulmasi pysyy helposti muuttumattomana, jatkuvasti lähes samana ja silloin uusille urille jääminen on hankalampaa. Mutta suurikapasiteettinenkin voi uppoutua tekemisiinsä, jos yrittää tehdä niitä parasta taitotasoaan, jonkinlaista ylisuperhaavetaitotasoa myöten. Myös tavallisesti mukana kulkevan maisemakuvan näkökulmaa, tunnelmaa ja tyylilajia voi vaihtaa, esim. pysyvästi parempilaatuiseksi tai muuten vain miellyttävämmäksi. Näkökulma syntyy siitä, mitä havainnoissaan ja kokemuksessaan painottaa: nähtyä rakentamisen kannalta vai elämän ymmärtämisen vai elämänviisauden vai mielentilojen hahmottamisen kannalta vai mitä sitten painottaakaan.
285. Kuuntelen tässä samalla radiosta jotakin ohjelmaa Latinalaisesta Amerikasta ja siitä tuli mieleeni, että pitäisikö elämä elää niin, että koko ajan esittää toiveita: sosiaalisiin tilanteisiin tullessamme muut olettavat meidän olevan jollakin tavoin motivoituneita, siis ikään kuin esittävän toiveita, ja niin vieläpä lähes koko ajan. Vastaavasti, jos teemme jotakin omin päin, niin se sujuu parhaiten parhaan ymmärryksemme myötä, siis tunteidemme ja motivaatiomme teitä - ikään kuin taas tavoittaisimme parasta tulosta itsemme kannalta olemalla ikään kuin lahjatoivein koko ajan. Onko tämä latinoiden viisautta vai miksi se tuli nyt mieleeni? Voisiko tämä olla se, miten suomalaista kulttuuria tarvitsisi korjata?
286. Jos tuppaat vaistomaisesti liikaa nojautumaan toisiin ja samanlaistamaan meininkiäsi heihin päin liiaksi, se yleensä johtuu siitä, että olet yrittänyt käyttäytyä riippumattomammin kuin mihin rahkeesi riittävät. Jos on luonnollisen verran ystäviä kunkin ihmisen kanssa, pystyy myös olemaan riippumaton heistä silloin, kun omat jalat kantavat, mutta se siis edellyttää, ettet laiminlyö ystävyyttänne, kun heidän silmänsä ei ole valvomassa, vaan olet reilu.
Tämä virhe on usein syynä saamattomuuteen.
287. Älä loisi toisten, etenkään sukulaisten ja vanhan ikävän alan tuttujen, sosiaalisella asemalla, vaikka se heidän mielestyään olisi tähtitieteellinen. ("Alat A ja B ovat maailman keskiössä.") Jos siihen satsaat, niin tuo asema kumminkin menee useimmilta muilta huomaamatta ohitse ja tulet vain luokitelluksi sillä tavoin suuntautuyneeksi itse. Tuo ala on noiden tuttujesi keppihevonen: mielijuttu, jolla he näkevät suuren arvon maailmassa, mutta joka muille on marginaalinen. Ei ole väliä sillä, riittävätkö rahkeesi tuohon alaan, sillä pääasia on, ettet halua ammatiksesi sille alalle, jätä se siis faniensa heiniksi ja loista itse edes ihan vähän omilla mielialoillasi ja vuosien myötä enemmänkin niiden taidoissa...
288. Pitäisi siis kai katkoa välit vanhempiin ja sisaruksiin siinä mielessä, ettei juttele heidän kanssaan ja heidän ammattialavaihtoehdoistaan ja koe olevansa heidän vaikutusalueellaan. Ongelmana ei kai yleensä ole se, etteikö nuori aikuinen kokisi olevansa ihan ok kyvykäs siinä missä yhtä kokemattomat yleensäkin tai etteivät vanhemmat ja sisarukset ajattelisi olevan luonnollista hänen aikuistua ja lähteä omilleen omille teilleen. Vaan ongelmana ovat ne muut ihmiset, jotka patistavat nojaamaan vanhempiin ja pitämään yhteyttä vanhempiin ja sukuun sekä kunnioittamaan heitä arvostelukykyisinä aikuisina. Heidän ei pitäisi puuttua tällaiseen asiaan ollenkaan vaan heidän pitäisi antaa nuorten aikuisten itsenäistyä täysin rauhassa! Heityä ovat ainakin sukulaiset, vanhempien mieliammatteihin tykästyneet opiskelutoverisi ja vanhempien tuttavapiiri, ulkonäkösi ja vahvuuksiesi luokseen houkuttavat vanhempiesi kanssa samanmieliset, kaverien sukulaiset (jotka ajattelevat sukulaisuussuhdettaan kavereihisi) sekä ne vanhemmat ihmiset, jotka luulevat sinua liian nuoreksi olemaan ihan omillasi.
289. Pitäisi kai tehdä karkea jako: musiikkia lähes yli kaiken ihailevat tunneihmiset naisten perinteisille aloille tai lääkäriksi tai poliisiksi tms. (myös urheilijat) ja erityisesti insinöörialoja arvostavat alinomaa niiden vaatimia taitoja harjoittelevat karsimishenkiset ihmiset perinteisille miesten aloille. Ei siis nykyisellään naiset versus miehet vaan tunteet a kokemuksellinen rikkaus versus insinöörialojen taidot ja karsiminen.
290. Tuota kun muistelen jouluja lapsuudessani Helsingissä ja myöhemmin vanhempieni
kanssa, niin se oli kamalaa aikaa sksi, että muutenkin oli kamalaa
olla vanhempien ja veljen kanssa tekemisissä eikä siksi, että
jouluolisi ollut erityisen kamala. Meillä oli iso talo, jossa oli
huoneita enemmän kuin ihmisiä. Joulunakin oli kukin omassa
huoneessaan, jollei tullut olkkariin popsimaan piparkakkuja ja
suklaata. Jouluna oli vain hautuumaalla käynti, yhteinen ruokailu ja
lahjojen jako ja muuten oli kukin omissa oloissaan. Ja ihan okhan se
sujui, mutta ihmissuhteet hiersivät siten kun tavallisestikin. Veljeni
sai enemmän lahjoja kuin minä, koska oli vanhempien lellikki, mutte
paljoa enempää.
Aikuisenakin olin muutaman joulun vanhempieni kanssa mökillä
Puumalassa lähellä Sulkavan rajaa. Siellä oli vain yksi huone, mutta
sama periaate toimi: äitini oli olohuoneen pöydän ääressä
tekemäössä töitä tietokoneella, Isä oli keittiössä ta jossakin
hämärässä nurkassa, koska aina piti eritysesti hämärästä ja minä olin
nukkumaparvella, jossa nukuin yksin (vanhemmat pikku komerossa
alakerrassa) ja jossa oli ikkuna, kosketinsoitin, rado, ja
vaatekassini, joskun undulaattinikin. Ja osan aikaa oli kukin ulkona.
Ai niin oli myös pikku komero alakerrassa, jossa isäni istui joskus
tietokoneella. Eli paljon puuhaili lpasuudessani ja nuoruudessani
kukin omiaan omissa oloissaan ja se helpotti meininkiä valtavasti!
Nyt, kun pidän seuraa koirilleni ja koirat mnulle, niin on ihan eri
juttu, mutta niin tullaankin paremmin toimeen.
291. Koska useimmat eivät näe toisten haaveita vaan vain sen, miten nämä elelevät, ja se taas usein johtuu muista ja heidän elämänhstoriastaan, niin sinun ei kannata samanlaistaa identiteettiäsi toisiin ihmisiin ja eläimiin päin vaan vain puuhailla yhdessä ja omin päin ja ottaa nuo tekemisetr itse tekeminäsi ident teettisi osiksi.
292. Jos joku lähesesi ta vanha tuttusi lähtee juttuihisi jotenkin mukaan mutta menee sitten jotain kummia erilaisia teitään, niin hänen haaveensa ovat toiset kuin sinun ja siksi hän puoltaa niihgin päiun ja poispäin sinun mieltymyksistäsi. Silloin sinun on oltava itsenäisempi.
293. Jos haluat opiskella uutta ammattialaasi alun jälkeen (Lue tämän blogin alun lahja- ja taito-ohjeet!) tavalliseen tapaan, niin monen alan opinnot ovat nuorille tarkoitettuja eikä niihin pyrkimisessä tai opiskelussa ole koulun opiskelutapojen ja oman harrastuksen jälkeen kai kummempia, kunhan vain ruksii oikein, mitä hakee opiskelemaan, ja lukee pääsykoekirjat tai tekee työnäytteet tms. ja osallistuu vakavissaan ( ei kireästi vaan alan ammattitaitoa kunnioittaen ja uusia ei-niin-mielikuvitusrikkaita ideoita löytäen ja omaa näkemystä omaten) pääsykokeisiin. Edeltävän koulutuksen vaatimuksista voidaan kai joustaa, joshakijalla on jotakin kokemusta alalta, mutten siitä niin tiedä. Voi myös opintojen sijasta lukea osin samoja oppikirjoja kuin oikeilla kursseilla ja ne saa tietää oppilaitokssta kyselemällä. Joissakin ammateissa on näyttötutkintoja, joissa saa näyttää jo hankkimansa ammattitaidon. Myös oppisopimuskoulutuksia on eli työssä oppimista. Vanhemmalla iällä kokemus auttaa lukemaan osan asioista nopeammn ja helpommin. Jos osallistuu kursseille, nin ehkä osan voi tenttiä pois. Ainakin ATKta voi kai opiskella etäopintoina netissä. Useasta ammatista on monen eri tyypin koulutusta eri puolilla Suomea - ja ulkomaillakin.
294. Jos haaveammatissasi on vain vähän työpaikkoja mutta kovin monet siihen haluaisivat, niin on varmaan myös mahdollista muuttaa jonkin ihan ok alan työnkuvaa siihen suuntaan:ks. http://www.SoMuchMoreFreeTime.info eli http://workandfreetime.blogspot.fi/ omien mieltymysten hyödyllisyydestä työn kannalta. Esim. musiikki kiinnostaa melkein kaikkia, se tyydyttää jonkin tarpeen, jokameillä on parempaan elämään ja tunteiden kuuntelemiseen. Musiikki tarjoaa sanastoa, jolla ymmärtää elämänviisautta ja erilaisia tekemisentaoja. Niinpä lauluun tai laulutyyliin viittaaminen voi antaa kielen viisaammista tekemisentavoista puhumiselle myös työpaikalla - joistakin sellaisista tekemisentapojen puolista, joita juuri suuresti kaipaamme huomion kohteiksi.
295. En ole kirjoittanut näitä ohjeita omaan elämänkokemukseeni pohjautuen vaan sosiaalisen silmäni varassa yrittäen ratkoa mahdollisimman monien ammatinvalintaongelmia. Toki lähtökohtana eli tietolähteenä on oma elämänkokemukseni, mutta painotukset ja muotoilut ovat tulleet muita ihmisiä silmälläpitäen.
296. Oman ihmistyyppinsä voi tunnistaa siitä, mitä mielitekonaan ajattelee jatkuvasti. Jotkut ovat taipuvaisia ajattelemaan koko ajan ruokaa, he ovat siis ruokaorientotuneita. JOku miettii mielitekonaan jatkuvasti liikkumista, vaikka tekisi muuta, on siis liikunnallisesti orientoitunut fyysiseen työhön sopiva. Mihin sinä olet friikki? Mitä jaksat jatkuvasti? Minkälaisen toivot päivies pääsisällöksi? Harrasta niitä taitoja ja elämänaloja. Hank niistä ammatti, asuinseutu ja niistä samaan tapaan harrastuneita uusia ystäviä.
297. Moni haavetekeminen sopii osa/aikaiseksi tekemiseksi, kun taas ammatiksi sopivat ne tekemiset, joista pit'' kovasti, vaikka niit' olisi loputtomasti. V'li' on paitsi omilla mieltymyksill', muiden saman ammattialan ihmsiten el'm'ntavoilla> mik'on tuon ammattialan el'm'ntapa, arvomaailma, sosiaalisuuden tyyppi ja tekemisentapa sek' el'm'nrytmi_
298. Jatkuvasti mielessa pidetty identiteetti, ammatillisen harjoituksen kohde tai sosiaalinen tyyli on kuin kaava, joka vie voimat, ja on ihan eri juttu kuin nuo tekemisina. Jatkuvasti toistettu ei ole tuore vaan on tyypillisesti menettanyt toimivuurtensa ja niin se tekemisena vain vie voimat eika toimi. Identiteetin btai ulkokuoren laatimisen sijaan olisi vapaasti puuhailtava niita naita, niin huomiokyky on parempi ja reaktiivisuus myos ja silla voi voittaa, mita ulkonaossa ehka haviaa, mutta elamanrytmista tulee silloin vikkelampi.
Ammatilliset samaistumisenkohteet ja haaveet usein tuovat mukanaan muut samoin harrastuneet ja se onkin ihan eri ryhm' kuin ne, jotka nuo asiat hyvin tyylilla hallitsevat. Sinulle ei le paljoakaan hyötyä tuolle alalle kasvatuksen saaneesta lahjakkaasta kaverista, koska hänen tekemisentapansa on koko ajan muille aloille suuntaava ja siis ristiriidassa oman harrastuneisuutesi kanssa, mutta js ottaisit jatkuvasti mallia mieliammattisi innostuneista guruista, esim. vartin viikossa jotakin heidän kirjaansa jatkuvasti lukemalla, niin saisit etevän innostuneen näkökulman siitä arkeesi jatkuvasti oman osaamisesi osaksi.
Jos olemuksesi on viela vanhan ikavan alan tyyppinen siksi, etta vietat aikaa noista aloista harrastuneessa seurassa tai lahipiirisi arvostaa niita, niin varo noiden alojen ihmisten tyypillisia haaveita, koska ne tulevat yhdessa noiden alojen tyylisen olemuksen kanssa luokitelluiksi tuon ikavan alan tavanomaiseksi menoksi eika miksikaan kaukaisemmiksi toisen tyyppisiksi asioiksi, joita ne haaveissa kenties ovat. Sen sijaan pitaisi ottaa samaistumisryhmakseen omantyyppisensa ihmiset meininkeineen ja haaveineen. Ja ulkonaon tavoittelun sijasta tavoitella niita asioita, joita arvostaa.
299. Mista nuo ikeet tulevat?
... toi mieleen, etta tyon hahmottaminen aikataulutettuna
kuin jokin lukujarjestys on niiden tapa, jotka joko viela ovat itse
koululaisia tai sitten mukavammilla aloilla ja hahmottavat, etta
siellahan se sita ikavaa tyota tekee. Ja noista sitten tulee
ottaneeksi mallia ja siita kai se vaara nakemys pujahtaa kuvioihin
mukaan, kun muille samalla tyopaikalla kay samoin. Ja se ie tulee
siita, kun ei pysty vaikuttamaan noihin kaavoihin, kun ne ovat niin
isoja ja aivottomia kaavoja, kun ne ovat jonkun joka ei valita mutta
joka oletetaan parantavaksi voimaksiniin kuin loma tms., niin siihen
sitten turvataan juuri silloin, kun tuo ongelma painaa, ja niin se
painaa koko tuon turvautumisen voimalla. Siksi ei pitaisi ottaa mallia
toisen viisaudesta sosiaalista kautta, kun toinen valittaa vain
itsestaan, vaan pitaisi opetella itse elamanvbiisauksia ja lahtea omin
pain tekemaan omilla heikoilla taidoillaan. Muista tunttuu tulevan
vaikutteena heidan viisautensa sijasta jokin karikatyyri, etta tuo on
cvain tuo toinen ja ma oon ite taa ja siksparempi. Kai se on se, kun
he eivat jaa ajattelemaan sua, jos sulla on ikava tyo, mutta sa jaat
ajattelemaan heita, niin jos se tulee reaaliajassa jotenkin
rytmitettyna, niin se oin vaan joku sellanen, etta ala hairitse, pysy
poissa vaan, ja se ei sitten ooviisautta vaan jokin lokero, johon
laittaa syrjaan, pois mielesta. Itse on omasta elamastaan
kiinnostunein ja siks pitais itse kaivaa jokin viisaus eika odottaa
sita muilta. Sita paitsi samanhan teke sille idolilleen> ai sa oot
siella, oisko sulla mulle joku idea antaa, mutta hanen oman
tekemisensa hahmottaa jotenkin, etta viiva vaan siina, jollei han ota
sita puheeksi.
Tos on vahan sama kun tossa mun Haaveammattiin/blogissa, kun ensteks
kysyis, et eiks sulle tullu yhtaan mieleen, etta osa ihmisista voi
olla vihamielisia, kun ne aina vaan laittaa vaaralle sopimattomalle
alalle, niin ei kai ne laita vaan ne ei vain valita, ne elaa omaa
elamaansa eika laita muille mitaan vaan itelleen vaan kaiken eika nee
ees huomaa muita vaan niiden oma paansisainen logiikka koskee
kokomnaan niiden omia elamanmahdollisuuksia ja sa tulit hairitsemaan
eika ne jaksa miettia etta miten sa asdita naat tai tuliks ne tehneeks
sulle jonkun obligaation, kun ne miettii vaan omaa elamaansa koko
ajan.
300. Pelkastaan statuksesta kiinnostuneet eivat saa aikaan paljoakaan, koska heidan voimansa kuluvat sosiaalisiin kuvioihin ja peleihin eika tekemisten tasolla mielekkaasti toimimiseen. Vastaavasti, jos haet lokeroa tietyn alan ihmisena tai tietynlaisena, on se jonkinlaista sosiaalisten kiemuroiden tasolle keskittymista eika sita peruselamistasi, jonka perusteella muut muodostavat kuvansa siita, millainen olet. Tamantapaiset ongelmat nayttaisivat ratkeavan silla, kun ei painota sosiaalisia suhteita ja asemaa vaan omaa elamistaan, tekemisiaan, mieltymystensamukaisuutta, elamista hetkesta toiseen vaihtelevalla iastien, tekemisten ja mielentilojen tasolla.
301. Naiden ohjeiden on tarkoitus auttaa lahjojen ja taitojen oppimisessa ja luokittumisessa suurin piirtein haaveammatin ihmiseksi, mutta nama ohjeet eivat neuvo tyopaikanhaussa, koska en sita osaa, eivatka ne sovi tarkoiksi ohjeiksi siina, minkatyylinen olla, vaan ne on tarkoitettu suuren ammatinvaihdosmuutoksen aikaan avuksi. Niinpa ne korostavat intoa ja uuden oppimista haavealan arvojen ja elamantavan seka sen sosiaalisen meningin kustannuksella, monet alat kun ovat liian vakiintuneesti tyota tekevia ja elelevia sopiakseen muutosvaiheeseen neuvoiksi. Puolisoehdokkaat haavealalta lienevat tehokkain keino jumittaa ympyrat haavealalle ja omaksua sen sosiaalinen meininki. Toinen kenties tehokkaampi vaihtoehto lienee ottaa vakavasti jokainen henkil;suhde, joka on haavealasi henkinen, tai sellainen kohtaaminen, esim. lyhyt kuulumisten vaihto, jossa mainitset haavealaasi liittyvasta tekemisestasi, nama ovat tarkeat henkilosi, koska arvostavat mielestasi hienoja asioita.
302. Onko se nyt ollenkaan niin, etta haaveammattisi olisi niin haluttu? Eivatko ongelmat tule siita, kun kukaan tutuistasi ei halua mitaan sinne painkaan? Korkeintaan vain ystavallisyyttaan antavat sen vaikutelman, etta sinun valintasi ovat vahan heidankin tyyppiset. Jokaiselle ovat eri jutut upeita. Jos tulee puheeksi musiikki, niin ihan erilaista musiikkia kuuntelevat ja eri asiat tulevatmaininneiksi kuin mita sina tulet sanoneeksi. Ja vaikka olisi aiheena tietotekniikka, niin iahn erilaise3ksi kuvittelevat sen toive-elamantavan, jonka osana tietotekniikka on. Sopivat siis kukin erilaisen tyohon. Ja montako ammattia tuttavasi ohittavat kokonaan kuin ne olisivat vain hyodyntuottajia eivatka ammattialavaihtoehtoja?
303. Mika ero on lapsesta asti jollekin alalle kasvatetun ja tuota alaa itse kovin ihailevan valilla tyon laadussa? Vanhempien lempiammattialojen varjossa kasvanut on oppinut pitamaan niiden nakokulman koko ajan mukana mutta ulkoaluetusti, vaillaomaa aitoa kiinnostusta, koska noita juttuja on vain tullut hanelle ihan liikaa. Jos aiti on toisessa ammatissa toissa, tulee kotiin, laittaa ruokaa ja puuhailee kaikenlaista, niin jossakin raossa hanella on aikaa tehda hetken verran myos jotakin itseaan kiinnostavaa. Lapset sen sijaan ovat koko ajan tuon ammatin nakokulman kanssa, se valtavana dominoi perheen henkea ja on jatkuvasti mahdollinen keskustelunaiheeksi, kun taas lapsen omat kiinnostuksenkohteet aina silloin talloin saavat vastauksen, etteivat vanhemmat jaksaisi niita nyt. Myos isa tuntee usein sympatiaa aidin mieliharrastuksia kohtaan, ainakin myontelee puheissaan. Mika on pikkujuttu mutta haave vanhemmille, onkin dominoiva aihepiiri lapsille, ja niin lapset vastentahtoisesti opettelevat ulkoa sen juttuja, joista vanhemmat kertovat, ja asemaa saadakseen pyrkivat vaittamaan olevansa taitavia tuossa harrastuksessa. Syntyy ihminen, joka osaa ulkoa tiedon ja taidon ohjeet, mutta jolla ei ole henkea tuossa aihepiirissa, kaikki muodon vuoksi tehtya, asioiden motivaatiota allekirjoittamatta. Vanhemmat tekisivat alkeistason harjoituksia loputtomasti, kun taas lapset yrittavat selvita ison meriitin kasaamisesta tuossa aihepiirissa ilman, etta on sen aihepiirin tyyppinen ollenkaan, onpahan vain omiin haavejuttuihinsa vallanb muilla aloilla sovittautunut koko ajan taydesti. Sen sijaan se, joka on lapsesta asti haaveillut tuosta alasta, muttei ole saanut siihen yhta suurta tilaisuutta, tekee kaiken hyva;;a hengella, asioiden ideaa ja merkitysta maailmassa vaalien,tuontyyppisesta elamansisallosta pitaen, ammatin ideaaleja kunnioittaen ja niiden mukaan elamansa jarjestaen, tekee tuon aihepiirin tyon kunnolla ja on sopiva siihen pidemman paallekin, haluaa sellaisen elamanpiirin itselleen, opette;lee kaikki tarvittavat taidot, uhraa ajan ja energian. Harrastusseura, omin pain tekeminen, lahja- ja taito-ohjeet,...
304. Mukavia ammatteja voi olla kovin monta, vaikkeivat olisi ihan haaveammatteja, kunhan vain viihtyy niiden tyyppisessa tekemisessa ja elamanpiirissa, mutta oma suuntautuminen, ihmistyyppi liittyy silloin harrastuksiin ja vapaa-aikaan, joihin myos taman blogin lahja- ja taito-ohjeet voivat olla hyodyksi. Jos ammatti ei ole aivan haaveammatti, mutta on mukava kumminkin, niin siihen ei voi panostaa yhta lailla kuin haavejuttuihin, vaan sen lokeroi viihtyvyyden ja toimeliaisuuden tarpeen mukaan seka tuontyyppisia aloja kohtaan tuntemansa arvostuksen mukaan, ja sitten on niita omia haaveharrastuksia lisana.
305. Toisten kanssa keskustellessa tarttuu mukaan toisten nakokulmaa elamaan ja niin heidan mieltymystensa mukaisia painotuksia ja perusteluja. Siksi ei ole hyva, josajattelee keskustelussa tarvittavan yhteisen nakokulman ja jaettuja mielipiteita, vaan olisihyva, jos voisi seurata omia tunteidensa mukaisia mielitekemisia ja arvoja rakentavasti tarvitsematta olla toisten kopio tai yleisesti arvostusta saaneisiin suorituksiin rajoittuvaksi manipuloitu. Nuoria aikuisia ja miehia vaivaa tyypillisesti se ongelma, etta ajattelun nakokulmaja maailmankuva ovat koulun ja tuttujen aikuisten dominoimat, koulun ja koulutuksen kieliset, eivat omakohtaiset, omia tunteita ja tunteidenmukaisia tekemisia arvostavat "Ela ja anna toisten elaa"-periaatteella. Miehilla tama ongelma juonatnee juurensa siihen, etta tyylillisesti matkitaan armeijaikaisia, joilla ei viela omaa kokemusta ole ja siksi turvaavat asemaa saadakseen virallisiin mielipiteisiin ja viralliseen tyyliin, ja saavat siita sitten koko iakseen parikymppisten vasta koulusta tulleiden osaamattomuuden omaksi tasikseen, silla tyyli on pitkalti sama kuin tekeminen ja tekemisentapa, jotka siis maaraavat mita saa aikaan ja miten osaavaisesti. Mm. tasta syysta naiset ovat hyvaatekevaa keskusteluseuraa ja miesten kanssa jutteleminen jumiuttaa.
306. Olet kai joskus ollut kurssilla tms., jossa joku on ollut sinua taitavampi ja olet sanonut "Odotapas, ma tuun tahan viereen ja teen ihan niin kuin sina." Silloin on tullut kopoineeksi tuon toisen tekemisentavan ja hanen tekemistensa tason. Se ei siis ole seurallisuuteen sopiva tapa, jollet juuri noissa suhteissa kuin kopioit ole tuon toisen ihailija. Kuitenkin moni kai on seurallinen niin etta kehoon tulee tuontapainen lahella olemisen olo, joka siis merkitsee, etta teet hanen tavallaan etka omallasi tai muulla tutulla tavalla. Etenkin, jso tuohon tapaan kopioi niilta, jota tekevat muodollisesti ja ovat sosiaalisia, niin heidan taitoihinsa ei kuulu ajattelu vaan vain ulkoa lukeminen, ja niin heilta kopioiminen vie o9min jaloin yrittamisen pois kaytosta. Vaikuttaa silmissani silta kuin hamalaisten hitaus johtuisi tasta virheesta.
307. Vanhoina aikoina sota vaati aarimmaisia fyysisia ponnistuksia. Nykyaikana, kun lapset istuvat koulussa ja moni on kirjoituspoytatoissa, suuria ponnistuksia tekevat lahinna lapset saavuttaakseen aikuisista tavallisia asioita kuten vaikka kavella jokin matka tms. Miehilta on totuttu odottamaan ponnistuksiin liittyvaa tyylia, mutta jos arjen teot ovat kaikilla samantapaisia, niin ponnistelemaan niissa joutuvat erityisesti nuoret ja taitamattomat seka tyhmat, eivatka he sovi malleiksi. Miehekkyyden mittana tulisivat olla taidot ja tervehenkinen luonteenlaatu eika aheltaminen. Taidot karttuvat kaiken ikaa. Jos mietit, millainen taitotasosi ja siis tyylisi oli 5, 10 tai 15 vuotta sitten, niin se oli kai heikompi ja myos miesmaisemman nakoinen siksi, etta jouduit ponnistelemaan enemman, vaikka saavutukset olivat pienempia. Luultavasti armeijat ovat ulkomaalaisten sabotoimia maassa kuin maassa. Tyydy siis parempaan taitotasoon alaka havittele sellaisia ideaaleja, jotka ovat kaytannossa vahingollisia. Mieti esimerkkia> heikko ja vahva mies nostavat saman painavan esineen kuormurin lavalle, heikko nayttaa kirea;ta ja vahva on leppoisa ja hyvantuulinen kuin tati teella, ole iloinen jos sinulla vanhemmiten on vahvemman tyyli kuin aiemmin.
308. Nuoren aikuisen ongelmagt sosiaalisen ryhmansa vaihtamisessa kai isolta osin johtuvat siita, etta kun han jonkun tutun kanssa tulee jutelleeksi edes ihan vahan jostakin mielestaan kivasta aiheesta ja viihtyy keskustelussa paljon tavallista paremmin, niin tuo tuttava tuumii, ettei han itse ole niin mukava ja alkaa taydentaa sinulle laheisia, jotka mukamas ovat niin mukavia kuin tuo parempi keskustelunaihe olisi elamassasi. Niinpa han kysyy, etta mita kuuluu vanhemmillesi tai opiskelukavereillesi, etko tykkaisi enemmankin jutella heidan kanssaan, kun mina olen jo saanut tasta aiheesta kyllikseni. Han siis itse kaipaa sinun vanhoille aloillesi ja kokee viehattavampina ne tuttusi, jotka puhuvat niista aiheista ainoastaan. Itse han kai on vaihtamassa alaa siihen suuntaan. Mutta niin hyvantuulisuus yleensa johtuu hyvin itselle sopivista tekemisista ja tekemisentavoista eika toisaalla olevasta seurasta. Muutos tyylissa sydamellisempaan liittyy paremmin itselle sopivaan meininkiin eika keskustelutoverin laheisyyteen, saati sitten vanhempiin kiinni jaamiseen.
309. Laipa nuo tuttavat laittautuvat kanssasi puheisiin siksi, etta pitavat siita, miten sinut on kasvatettu, arvostavat vanhempiasi elamanviisaina miellyttavina ihmisina, joiden kaltaisia toivovat omaan sosiaaliseen ymparistoonsa, jopa lahipiiriinsa. Niinpa he olettavat hyvien puoliesi olevan vanhempiesi viisauden seurausta eika johtuvan jonkin aivan muunlaisen sopivuudesta sinulle. Kun he vain haaveilevat eivatka vanhempasi tai opiskelukaverisi ole lasna, niin he ovat hidassoutuisia, ja niin jopa hidasjarkisen miehen tunnereaktio johonkin kivaan aiheeseen tulee niin nopeasti sekunneissa, etteivat he tajua yhdistaa sita tuohon omasta mielestaan ikavaan aiheeseen, joka sen aiheutti. Tai sitten he juuri siksi rupeavat nihkeiksi ja vaihtavat mielestaan kivempaan aiheeseen eli vanhan alasi tuttaviin. He kun ovat samassa tilanteessa painvastaiseen suuntaan kuin sina.
310. Tarttis varmaan kertoa tuollaisille tuttaville joitakin aivan perusasioita siita, miten vanhempien mieliammattien ja niiden ihmisten kanssa paasee tekemisiin. Kuten vaikka etta tietoa kouluun&ammattiin hakemisesta saa oppilaitoksesta jostakin tiedustelunumerosta, josta neuvovat oikeaan osoitteeseen. Tai etta mita kursseja mieliammateissasi nyt jarjestetaankaan ja minka niminen seura tai koulu niista huolehtii, paljonko alalla on harrastajia yms. Niihin, jotka ovat hakeutumassa alalle, tutustuu parhaiten varmaan juuri kursseilla, luulisin. Netissa voi olla aiheen keskustelufoorumeita ja useissa aiheissa jarjestetaan tapahtumia edes silloin talloin. Olennaista on kysya useampaan keraan, josyksi kerta ei riittanyt, ja HAKEUTUA NIIN LAHELLE ALAA, ETTA TULEE JUTELLEEKSI TUOSTA ALASTA PITAVIEN EIKA SILTA POIS HAKEUTUVIEN KANSSA. Vaikka ala olisi joku kiinnostava ala vain, paljon parempi kuin vanhat alasi, niin voi sen lahelle hakeutua, vaikka ehka lopullinen haave olisi kauempana.
311. Muut, jotkapitavat vanhempiesi meiningista erityisesti, ajattelevat, etta vaikka muuta sanoisit, olet todellisuudessa jaanyt kaipaamaan lapsuutesi meininkia, etta sinulla on paljon positiivisia lapsuusmuistoja, joille aikuisen ian omat harrastuksesi eivat veda vertoja, ja etta haet identiteettiasi lapsuutesi ihmissuhteiden (jotka heita kiinnostaisivat, koska he pitavat vanhemmistasi kovasti) ja lapsuudessa opittujen taitojen kautta seka etta ihmiskuvasi olennaisesti on noiden vanhojen tuttujesi hyviin piirteisiin pohjautuva, vaikka todellisuudessa haluat tehda omat valintasi ja samaistut juuri itsesi kaltaisiin etka niihin, jotka varmasti tiedat aivan erilaisiksi ja sinulle sopimattmia valintoja tekeviksi, koet jotenkin olennaisemmiksi ihmiskuvasi kannalta ne, joilla on samantapaisia arvoja ja meininkia kuin itsellasi, seka juuri ne taidot, joita itse naet tarkeaksi opetela.
312. Libanonilais-amerikkalainen Gibran kirjoitti hienosti tyosta kirjassaan Profeetta:
"Te teette tyota pysyaksenne samassa tahdissa kuin maa ja maan sielu. Silla troimeton jaa vieraaksi vuodenajoille..."
"Kun teette tyota, olette niin kuin huilu, jonka sydamessa tuntien kuiskaukset muuttuvat saveliksi." G
"Ja miten tehdaan tyota rakkaudella?
...Sew on talon rakentamista hartaudella kuin rakastetusi asuisi siina talossa.
...Se on kaiken luomasi tyon muovaamista oman sielusi henkayksella..."
Usein kun lukee vaikuttavia meitelmia, niin oma ajattelu nousee korkeammalle, saavutta omia ideaalejaan paremmin kuin jollei lukisi kauniita ajatelmia.
313. Nuo Gibranin ajatukset yltavat jokseenkin sille eheyden asteelle, jolle tyhmaaikuinen tyossaan ja muissa tekemisissaan yltaa, kun saa toimia koko ymmarryksensa mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Muillakaan ei ole oman nakemyksen puutteesta tai motivaat5ion puutteesta kiinni, ettei onnistu vaan siita, etta muut puuttuvat liikaa, muut tyhmemmat ja sellaiset, jotka eivat ole kyllin kiinnostuneet noista tekemisista, elamanaloista tai elamastasi. Tarvittavaa elintilaa saisi, jos saisi kunnioittaa omaa nakemystaan kunhan se ei hairitse muiden elamaa kohtuuttomasti. "Ela ja anna toisten elaa"-ohje auttaa myos paljon. Samoinse, etta edellyttaa keskustelukumppaneiltaan kyllin korkealentoista ymmarrysta ja ajattelutapaa seka epaitsekkaita ihanteita.
314. Jos vanhemmat tulevat toista, laittvat ruokaa ja tekevat kotiaskareita ja vain jossain valissa saavat hetken harrastaa jotakin omaa, niin lapsi silti kokee elavansa vanhempien harrastuneisuuden dominoimassa ymparistossa - kenties kai siksi, etta vanhemmat painottavat tekemisia kun taas lapsi nakokulmaa, arvoja ja ajattelutapoja seka ajankayton prioriteetteja. Kuitenkinjuuri nuo painotuskysymykset luovat perustaa taidon kehitykselle. Arjen nakokulma on olennainen taitojen ja lahjakkuuden kannalta, mutta sen kuuluisi olla kullakin itse valittu eika toisten kanssa keskustelemisesta kokonaan maaraytyva. Ei tarvitse laskeutua toiten tasoille vaan piatisi kuunnella omaa tunteenomaista nakemystaan niin paljon kuin kokee oikeaksi ja hyvaatekevaksi. Mutta myos lapsien kuuluisi saada olla omantyylisensa ajattelultaan ja mielitekemisiltaan, vaikkeivat vanhemmat osaisi opettaa niissa paljoakaan. Harrastukset ja niiden vetajat voivat toimia esikuvina itsea kiinnostavissa lahjoissa ja taidoissa, osin myos oppimateriaalit. "Ela ja anna toisten elaa"-saantyo antaa elintilaa ja tuo toimeentulevuutta perheessakin.
315. Periaatteessa pidan liikunnasta, mutta siita lahtien kun katsoin innolla viime olympialaiset, en ole saanut paljoakaan harrastettua liikuntaa. voiko olla, etta alalla kuin alalla ammattilaiset ja pitkaan harrastaneet ovat kyllastyneita, tyolastyneita ja puhdittomia, ja niin mallin ottaminen ammattilaisista yms. taitavimmiksi oletetuista voi saada harrastuksen kokonaan jumiin? Silloin kun katsoin vain olympialaisten avajaiset, samaistuin liikunnasta haaveileviin ja tuli harrastettua liikuntaa paljonkin. Kai se onkans niin, etta toisten katsomisen ja mtkimisen sijasta pitaisi painopiste olla omassa tekemisissa, omin avuin ja oman nakemyksen ja omien taitojen varassa, omalla innolla, yhdessa toisten ei-niin-paljoa harrastaneiden haaveilijoiden kanssa.
316. Onkohan vanhalle ammattialalle ja vanhan tyyppisiin taitoihin ja elamantapoihin seka sosiaalisiin ympyroihin jumiutuneella sama virhe kuin ruotsinkielisilla, jotka tavallaan mielessaan koko ajan tai ainakin usein pitavat silmalla sosiaalista ymparistoaan ja yrittavat tehda hienosti naiden mielipiteiden mukaan, ja niin tulevat ottaneeksi ohjeekseen lattanan kaavamaisen tyylin, jonka sanoman oli tarkoitus olla "Tee itse vapaasti omalla tyylillasi oman arvostelukykysi mukaan."? Pitaisi tehda omalla tavallaan, upota tekemisiin, paastaa vanhoista ihmissuhdeympyroista irti ja etsia uusia omanhenkisiaan ihmiskontakteja.
Jos edes kerran tai kaksi viikossa juttelee vanhan alansa ihmisten kanssa tai lukee heidan sahkopostejaan, niin silla jo helposti tipahtaa tyorooliin sen verran, etta vaikuttaa osin sen alan ihmiselta. Samoin tuollainen sosiaalinen maisemakuva, jossa silmaa myos vanhan alan tuttavien elamanympyroita ja on ikaan kuin keskusteluyhteyteen sopiva heidan kanssaan, niin jose tuo sovittautyumista vanhan alan elamantapaan, ajattelutapoihin, heidan arvojensa varteenotettavina pitamiseen ja tuon tyon vaatimuksiin sita kautta, etta he ne tayttavat, ja siis etaannyttaa muista aloista. Vaikka toki on paljon valia silla, mita innolla harrastat: sen tyyppisiin kummempaa koulutusta vaatimattomiin toihin olisit varmaankin symppis hakija.
317. Tuo toisten perspektiiveja silmallapitaen hyvaan laatuun pyrkiminen on siis tyon laadun parantamisen eli ammattitaidon vaalimisen muoto eika sosiaalisuutta. Vaikuttaisi silta, etta sosiaalisuutta on omasta elamankokemuksestaan ystavallisille kertominen ja hauska yhdessa puuhaaminen, muttei toisten nakokulman mielessa pitaminen vaan se on pikemminkin taitojen vaalimista ja ammatillista luokittumista.
318. Kaukaistenkin rakkaimpien haaveiden mukaan tavoitteesi asettaen, huolehtien, etta et ole nalkainen vaan viikonlopun tapaan kyllaisen tyytyvainen, ja huolehtien, etta muut ikavammat toimet eivat vaadi huomiotasi, voit luonnon ihailemisen tuomalla tunneviisaudella rukoilla omaan elamaasi liittyvia asioita, jotak eivat vaadi muilta mitaan mutta ovat sinulle olennaisia ja moraalisesti ok jos rehellisia ollaan, ovatpahan vain niita haaveitasi, joille et ole saanut tilaa. Silloin voi saadajotakin vakiintuneisuutta (jota kyllaisyyskin tuo) noille haavealoillesi.
319. Voiko olla, etta myos siina, mitkaihmissuhteesi kasittamattomasti jaavat roikkumaan niskassasi, vaikket ole heista niin harrastunut, johtuukin tuosta, etta pidat jotenkin mielessasi tuttaviesi nakokulmia: kun joku nuoruuden etaisempi aikuinen tuttava tulee sattumalta vastaan, niin han kyselee kuulumisia ja heti peraan, etta oletko tavannut vanhempiasi viime aikoina, tai opiskelukaveri jutellessa etta oletko muuten kaynyt kylassa vanhempiesi luona, eiko kantsis, eiko olis kiva, tai joku muissa ympyroissa tavattu kyseleekin opiskelukaveristasi, joak ei ole ollenkaan vaihtamassa alaa. Niin silloinnuo vanhat ihmissuhteet jaavat sinun niskaasi siksi, etta yleiset tavat olettavat sinun olevan kiinnostunein vanhoista tutuistasi, vaikka todellisuudessa nuo tyoiset tuttavat kokevat vanhempiesi tai vanhan ammattialasi meiningin itse sympaattisena ja ovat elamassaan vakain tuuminmatkalla siihen suuntaan, jos vain saavat tilaisuuden. Silloin jos kuuntelet heidan arvojaan, joudut takaisinpain, ihmissuhteisiin, jotka ajattelit jo jattaa taa. Nuo muut ovat vain matkalla painvastaiseen suuntaan kuin sina. Ei ole tarkoitus komennella sinua vaan luoda kullekin tieta haave-elamantapaansa pain, haaveammattiaan kohden.
Mutta vaikka he ovat kiinnostuneita vanhemmistasi, niin jos he ovat sinunseuraasi kaikkien silmissa, niin ei ole mitaan jarkea tutustuttaa heita juuri sinun vanhempiisi, koska niin joudut itse siihen mukaan, itse uudelleen laheiseksi vanhempiesi kanssa tai ainakin jotenkin heidan keskinaisten suhteidensa vaikutuspiiriin kuin muka siihen kuulusitkin. Sen sijaan kauemmat tutut voi kai ohjata vanhempienkin kanssa juttelemaan, mutta laheiset kontaktit pitaisi sysata vaikka jonkin oppilaitoksen opettajan kahvipoytaan, alan yleisotapahtumaan tms.
320. Jos olet nuorempi sisarus, joka aina kilpaili vanhemman sisaruksensa kanssa taman taidoissa, niin teepa nyt aikuisena seuraava ajatuskoe. Kuvittele kulkevasi kadulla ja poimi seilta sattumanvaraisesti joku aikuinen mukamas vanhemmaksi sisarukseksesi. Ovatko hanen hyvat puolensa sellaisia, etta sinun juuri pitaisi valttamatta loistaa niissa vai ovatko ne vain hanelle tyypillisia, kullakin omat hyvat ja huonot puolensa, oma harrastuneisuutensa? Eivat kai vaan sina saat olla omanlaisesi yksilo. Kuvittele nyt, etta antaisit hanen itse kuvailla vuosien myota runsaastikin sinut aihepiirin hienouteen tutustuttane sita, miten tarkeita, upeita ja korvaamattomia hanen lempijuttunsa maailmassa ja elamassa parjaamisen kannalta ovat, niita olennaisimpia hyveita sosiaalisissa suhteissaan vaatia, kaiken taidon ruumiillistumat, ylin etu, mita loytaa voi. Ovatko ne silti yhtaan sen tarkeampia kenellekaan muulle, eiko sinun paikkasi ole sen sijaan niiden asioiden parissa, joista itse koet vastaavasti vahvasti, etta ne ovat hgyodyllisia, arvokkaita, sellainen sosiaalinen seura viisasta, sellaiset elamantavat ja arvot sinun mielestasi hyva valinta jne. Siis itseisarboisesti hyvia valintoja eika sen vuoksi hyvia, etta aluksi otit jonkun muun esikuvaksesi kuin oamn itsesi ja sitten jouduit saatamaan kaiken vastaan taistelemisen ja vapaudenkaipuun ehdoilla, jotta kumminkin saisit omat mielipiteesi esille omissa elamanvalinnoissasi. Eri ihmiset haikailevat eri asioista ja lahes jokaisesta oamt valinnat ovat niita parhaita. Kun he juttulevat muiden ystavallisten kanssa, niin nuo muut myontelevat asioiden tarkeydesta, mutta eivat halua ottaa askeltakaan muuttaakseen oman elamansa samanlaiseksi, niin on jokaisella oma tie, omat idolit, oma kasityksensa siita, miten elamansa viettaa, jos saa omin pain valita eika toisten perassa vain.
Jollet ole ihan vain omien arvistuksiesi varassa harrastanut paljoakaan, niin silloin sinulla ei ehka heti ole itsella noin isoja superlatiiveja kaikenlaisista valinnoistasi, mutta jos harrastat innolla 2-4 vuotta, niin sinulla alkaa niita olla: "Se ja se on alan suurin guru, kannattaa ehdottomasti kuunnella. Katsokaa video, sen loytaa sielta ja sielta." yms. osaamisen, suurimpien kysymysten tuntemuksen, harrastuneisuuden ja innostuneen alan kehumisen seka sen arvon ymmartamisen yhdistelmaa.
321. Samoille tai samantapaisille ammattialoille saatyneen, siis niista haaveilevan ja niihin parhaansa mukaan mukautuneen taidoista oppii paljon helpommin ja luontevammin, luultavasti pysyvammin ja paremmin perustamana omille tulevaisuuden taidoille toimivasti kuin joltakulta, joka kenties on alaa paljon harrastanut, mutta lahinna siksi, etta hanen vanhempansa sita alaa arvostavat eika siksi, etta olisi saman tyypin ihminen kuin sina tuon alan osalta. Jos vierastaa toisen peruslahtokohtia, taman perusarvoja ja elamantavan perusvalintoja, niin ei opi toisen taitoja, vaikka olisi parhaat kaverit, jotenkin saattaa tempautua hetkellisesti nakokulmaan mukaan mutta heti oman tekemisen koittaessa tai koulutuksen opintoihin ryhtyessa pudottaakin automaattisesti nuo opit pois, silla ei muuten saa mitaan itse aikaiseksi. 10-20 vuotta pidempaan harrastanut on eri asia kuin hengenheimolainen, innostus ja aito motivaatio, kokemus asioiden tarkeydesta on eri asia kuin mukana raahautuminen ja muiden asioiden vallan salakuljettaminen tallekin alalle.
322. Jos jaat aina jumiutuneesti paikoillesi, se ehka johtuu siita, etta pidat seuraa muille ja arvostat heidan ymmarrystaan, sosiaalisia taitojaan, arvojaan jne. Jos haluat lahtea omille teillesi, onnistuu se helpoiten, kun et arvosta jumiuttavan ymparistosi tuttujen arvoja, ymmarrysta, sosiaalista meininkia jne. vaan annat sille piut paut ja paatat lahtea omin pain paljon paremmille vesille, vaikka silloin joutuisit olemaan kokonaan yksin ja ilman heidan arvostelukykynsa tukea (joka siis ohjaa aina jumiin vanhalle ikavalle alalle). Lahde noin vain ilman vanhan tyylin vaatimista, reaktiivisesti ja kivojen asioiden vetamana, niiden maaraamalla tyylilla ja kiiinnostuksen piirilla, mene kivoihin tapahtumiin, puuhaa omin pain, jaa samanmielisten kanssa suustasi kiinni noista jutuista, omaksu se elamanpiirisi osaksi, saa uusia ystavia hengenheimolaisista ja vaihda elamasi painop0istetta siihen suuntaan.
323. Lainasin kokoelman Runebergin runoja ja luinniita aina silloin talloin. Aluksi ne olivat kiehtovaa vaihtelua, sitten kiinnostavia, mutta kohta sloin pottuuntua, kun ne eivat olleet taydellisia eivatka juuri tismalleen sita, mita hain. Jos olisin lukenut saman ajan mutta useamman runoilijan kirjoituksia, niin olisin ollut vain tyytyvainen ja avartuneen oloinen. Samoin jos mita tahansa muuta tekee tasan samaa koko ajan, niin se saisi olla lahes taydellista ja ehkei sittenkaan kelpaa, mutta jos tekee saman verran mutta useampaa erilaista samansuuntaista, liikaa johonkin luokitukseen urautumatta, niin ei tarvitse vaatia miltaan yhdelta, etta se olisi juuri itselle sopiva, vaan sen, mita tarvitsee, loytaa useamman erilaisen yhteisvaikutuksesta ja niin on hyva mieli ja ihanaa vapautta, kapasiteettikin pysyy parempana, kun saa monenlaista harjaannusta.
324. Jos siis juutut vanhan alasi opintoihin, koska muut pakottavat sinua niihin, vaikket itse ole niista harrastunut, niin se luultavasti johtuu siita, etta ymparistosi ihmiset ovat noille aloille orientoituneita itse ja jotenkin ajattelevat aaneen noiden alojen tarkeydesta itselleen, kun mieltavat sinut etaisemmaksi kuin olet ja riippumattomammaksi kuin olet. Lisana tulevat silla tavoin orientoituneet sukulaistesi satunnaiset tuttavat, joiden kanssa aitisi tulee kai jutelleksi muun keskustelun ohessa jotakin siihen tapaan, kun "Poikani muuten opiskelee insinoorialoja." "Sepa kiinnostavaa, tulisin mielellani tapaamaan teita.", jolloin yhdistavana tekijana oat nuo alat eivatka mainitut muut tekosyyt tai valeet. Tallainen satunnainen tuttava voisi myos laittautua kanssasi tekemisiin muualla, kun olet omin pain tavallisissa ympyroissasi, silla noiden alojen opintojen mahdollisuus hanta niin kiinnostaa, ja niin hankin ajattelee aaneen, etta tokihan jatkat opintojasi, kun han itse niin haluaisi moisella tavalla tehda omassa elamassaan.
Olennaista olisi sukulaistesi ja heidan tuttaviensa huomata, etta sukulainen ei ole tuttava omasta valinnastaan, ei siis ystava ja samanmielinen vaan vainsattumalta tuttu, toisin kuin kaikki muut, jotka heidan kanssaan kayvat juttusille, koskanuo muut aina valitsevat, etta kenelta kysyisin, kehen minulla olisi millaisetkin valit, tuossapa kiva tyyppi juttelensa hanen kanssaan jotakin. Tama tarttisi kai heille jotenkin aika perusteellisesti tehda selvaksi, eli muut ovat valinneet, heidan kanssaan voi olla ystavia, mutta itse haluat jatkaa matkaasi kohti omaa uutta aidosti omaa elamaasi ilman vanhan tuttavapiirin mukana tulevia aiheita ja ihmiskohtaamisia.
Mille alalle toivoisit sinua noin patistettavan, musiikkiinko vai mihin? Ala harrastaa sita taman blogin lahja- ja taito-ohjeiden avulla seka hanki jokin hyvalaatuinen oppikirja siita, jota tosimielella lukea. Etsi uusista ihmissuhteista tuon aiheen juttuseuraa ja kierra vanha alasi kaukaa.
Sosiaalisen kokemuksen vahaisyys tekee tuollaista kohtaamisista painostavia ja elamaa rajoittavia. Harrasta siis monenlaista, alaka aina kerro, mita opiskelet, osinhan sen jo nakee ulkonaostasi mutta paljon vaikuttaa myos se mitka aihepiirit sanallakaan mainitset jutellessasi niita naita, isoimmalle painotukselle jaavat ne, joihin sinun oeltetaan panostavan eniten aikaa ja energiaa nyt ja tulevaisuudessa, siksi into harrastuksiin ja kaiken maailman asioihin on tarkea, samoin tapahtumissa kayminen, erilaisten lehtien ym. lukeminen jne.
325. Se, etta ylipaataan haet jotakin yksittaista tyo- tai opiskelupaikkaa, joka sinusta olisi ihana, vaikkei sinulla erityisempia sellaisia taitoja ole, jattaa hyvan mielen ja auttaa orientoitumaan noille aloille vakavissaan ja niin kenties vuosien harrastuksen myota onnistutkin paasemaan noille aloille.
326. Mista sitten johtuu, etta muorella aikuisella voi jaada ihmissuhdekokemus niin vahaiseksi, kun onhan harrastuksia, tapahtumia ja ihmisten ilmoilla liikkumista, tuttavien tuttavia, uusia tuttavia erilaisista ympyroista jne.? Harrastuksissa voi vaki olla tuppisuuna. Varmaa syyta en tieda, mutta tosissaan harrastaessa ei kai tee mieli jutella kaiken maailman muista aiheista yhta aikaa, kun haluaa keskittya itsea kiinnostavasta aiheesta oppimiseen. Muidenkin tuttavien kanssa pitaisi kai olla jokin kiva molempia kiinnostava aihe, jonka nostaisi puheenaiheeksi, niin olisi helpompi tutustua - siina kai mahdollisuus jakaa innostusta harrastuksistaan ja ammattialahaaveistaan eika tietoja opiskelualastaan.
327. Kuinkas sitten jos onjokin kiva harrastus, kuten nyt minulla vaikka uutena ukulelensoitto, niin eikos siita ole viela aika pitka matka tyohon tuollaisen asian parissa eli mika neuvoksi? Mita jos olisi kymmenen tuollaista harrastusta, vaikka ne olisivat melkein mita va8in mika erityisesti sinua kiinnostaa, niin eiko siita hahmottuisi jo persoonallisuus paremmin, vaikka osasta olisi vain puolen kirjan verran keskittyneesti lukenut, niin eiko se jo olisi uusi harrastuneisuuden eli mielenkiinnon piiri? Ja siksi siis ammatillisesta suuntautuneesta ketova...
328. Samaistuminen tai mallin ottaminen menestyvista yrittajista voi olla houkutus, heilla kun sanotaan olevan paljon vapautta ja monenlaista osaamista, mutta jo vakiintuneesti toimiva menestyva yrittaja tekee samaa tyota vuodesta toiseen, vaikkei hanella ole pomoa siihen pakottamassa, han on itse urautunut tavoissaan ja tyohonsa kiintynyt kuin tehdas tms. eli hanelta saa paikoilleen jumiuttavia, vanhalla alalle urauttavia vaikutteita eika uusia uria aukovia. Yrittajalla on tietty asiakaskuntansa, joka haluaa lahinna vain vanho9ja tuttuja tuotteita, joista kullekin tulee mieleen, etta niita varmasti kylla valmistetaan ja niita saa varmaankin sielta ja sielta ja siellahan tuo yrittaja sitten on niita samoja tekemassa vuosikymmenet. Eli yrittajaksi ainakaan pidemmaksi ajaksi ei voisi ryhtya kuin vain se, jolla on tuollaisen ammatin tavallinen tyonkuva elamantapaihanteenaan, josta on jo riittavasti kaytannon kokemusta sen arjesta, esim. tyo kenkakaupassa upeana kokemuksena ja elamantapaihanteena.
Vastaavasti minka tahansa alan menestyvaan tyohonsa tyytyvaiseen ammattilaiseen pain samanlaistaminen jumiuttaa samaan vanhaan ammattiin ja vanhan tyonsa tekemiseen huolella olivat sosiaaliset kuviot ja elamantilanne mika hyvansa.
Parasta tukea saa niilta, joilla on samat tavoitteet kuin sinulla eli tyohonsa tyytymattomilta alanvaihtajilta, luulisin. Tue maailmassa niita positiivisia rakentavia asioita, joita itse kaipaat elamaasi roimasti lisaa, niin voit muodostaa samanmielisten kanssa liittouman paremman elaman puolesta.
329. Jos kuljetaan porukalla, porukan hitain ja huonoin liikkumaan kaytannossa maaraa tahdin ja ison osan reitistakin. Vastaavasti porukalla tehdessa hidasjarkisin tulee nakyvimmin porukan keskusteluissa kuulluksi ja sosiaalisissa jutuissa hankalimpaan eli usein rauhallisessa yhteiselossa taitamattomimpaan joudutaan uhraamaan erityisesti vaivaa ja energiaa. Samalla tapaa, jos kaveeraat ihmisten kanssa, niin elamanviisaudeltaan heikot nousevat usein dominanttiin rooliin, koska heille on mahdotonta moni asia, mita elamassasi tekisit, ja niin joudut laskemaan heista irti paastaksesi omille teillesi, et saa kaveerata etka pitaa seuraa heille tai niille,jotka omasta puolestaan pitavat seuraa heille ja keskustelevat heidan kanssaan kuin tasaveroiset.
330. Seuran pitaminen on merkki siita, etta pidat noista oloista, ja siis jumiuttaa, kun taas irti sanoutuminen (ja omien kiinnostusten ja omien nakemysten mukaan liikkeelle lahteminen) laittaa omiin tekemisiin vauhtia.
331. Jos olet vaaralla alalla ja haluaisit silta pois muttet osaa arvioida, ketka tutuistasi pitavat sinua tuolla alalla ja keiden seurassa paasisit pois, niin opettelepa seuraavat asiat elekielesta ja vertaile eri tuttujasi (Jata aluksi hankalimmat tulkita pois ja opettele ensin selvimmat tapaukset): Kohti oleva osa tarkoittaa tama asia tassa ja sivuilla oleva osa muuta elamaa. Se, etta on tuolta osin rento ja sinut asioiden kanssa, tarkoittaa, etta kokee ne positiivisiksi osiksi elamassaan ja ehka haluaisi niita vahan lisaakin mutta ainakin nykyisessa maarin sopii hanelle hyvin. Jois taas on kirea tuolta osin (kuin olisi jotenkin jaanyt kiinni takistaan ovenkahvaan tms.), niin kokee nuo jutut ikavina, ainakin ikavampina kuin sen muun, mita on mielessa silloin. Tahan on kuitenkin se lisahuomio tehtava, etta jos ihminen arvostaa kuivaa tyylia, niin han sita painottamalla kuin nojaisi siihen kammenellaan tarkoittaa, etta se on erityisesti otettava huomioon hanen mielestaan. Samanaikainen kevennys muussa merkitsee, ettei pida sita nbiin tarkeana ottaa tassa huomioon kuin mita asken syntyi vaikutelma, vaan tuo kuiva juttu olisi hanen mielestaan tarkeampi. Tama on siis ajattelutyylia koskeva preferenssi ja tuo rentous versus kireys taas on tunnejuttu. Kireys on kuin nipistettavana olevan kireytta, pinteessa olemista, ja rentous taas hyvan mielen rentoutta. Arvioi kunkin tyypillista elekielta tietyn aiheen puheenaollen.
332. Jos olet joutunut vaaralle alalle, niin tuttavapiirissasi on luultavasti monta ihmista, jotka arvostavat tuota alaa kovasti ja sinut tavatessaan keskustelevat kylla, mutta inhoavat suuntautumistasi muille aloille ja koettavat koko ajan pitaa mielessa tuon alan muun kunnon vaen, joka tuosta alasta pitaa ja joiden suuntaan sitten sinun elamaasi ja omaa elamaansa kangeta, seka salaa etta avoimesti, siksi kun liikut heidan ympyroissaan, joita pitavat kotipesanaan kuin omaa sohvaa. Silloin olisi olennaista tajuta tuo heidan erilaisen suuntautumisensa tuoma dominantti vaikute ja jattaa nuo alat ja heidan tapaamisensa ym yhteys heihin. Olisi jatettava niiden puuhat, niiden ympyrat ja keskittyminen niille seka niiden ammattitaidon perusasioista huolehtiminen ja rynnattava pysyvasti omiin harrastuksiin ja niistamielellaan jutteleviin tuttavuuksiin. Usein harrastus on parempi alku uuteen ammattiin kuin suuri haave, koska harrastus on mukavaa tekemista ja haaveiden tavoittelu voi degeneroitua suorittamiseksi eika ole niin testattua, etta viihdytko kokoaikaisesti sellaisen tekemisen perusasioiden parissa. Mutta jos saat haaveistasi harrastuksia, niin niista voi kasvaa ammatin alku, jollet tyomaista harrastamistasi raatamiseksi vaan annat sen olla kivaa puuhastelua, jota jaksaa pitkat ajat noin vain.
333. Liian laheiset valit liian etaiseen ihmiseen (saati sitten elaimeen tai pikkulapseen, joilla maailmankuva, taidot ja tietamys voivat olla kovin alkutekijoissaan) selittavat,
miksi tulee jotain ihan kummaa vaikutetta ihan hirveasti, se siis
selittaiusi, miksi tuppaa juuttumaan vanhalle ikavalle ammattialalle.
334. Mika tuossa on, jos elamanvalinnat ja arvot menevat vaarille henkiloille, niinvoiko olla, etta porukan jaloissa pyorii joku paljon nuorempi, joka on oktyyppi mutta yrittaa muodostaa maailmankuvaa poimien eri tyypeilta etta taa juttu on tarkea ja toi ja niita sitten yrittaa noudattaa ja niin haneen samanlaistavat joutuvat noiden muiden aikuisten tuttujensa seuraajiksi kuin olisivat heidan ammatillisia ihailijoitaan, niin kuin nyt vaikka meidan ko9irea, jolta piti oppia villia vigouria mutta joutuikin toisille sopiviin opintoihin. Kai lemmikkielaimen maailmankuva on ihan pikkulapsen tasolla, vaikka tyylilajeja, liikkumista ja natteytta se osaisi paljon (Taito nayttaa kauniilta, siita sekaannus.).
335. Onkohan naa ikavat jutut, joihin tuppaa jumiutumaan, sellaisia, etta vietat liian paljon (ollenkaan?) aikaa niiden paikoissa niiden tavalla jutellen? Ja sitten jos et jonnekin kivaan paase, niin et ole juttelevainen siella sen tapaan sen alan asioista ilman, etta vaikka utelet, etta mita teet tyoksesi, kuinka vanha olet ym. oikeastaan ikavia asioita, jollei tuo toinenkaan ole mieliammatissaan, tai siis kun kivalla alalla yhta lailla kuin ikavalla on alalle jumiutuminen kiinni alan asioista juttelemaan intoutumisesta ja alan nakovinkkelin kayttamisesta. Talloin se, kenelle selitat ja mita asioita suostut harrastamaan lauseen tai lyhyen tuokion verran, maaraa pitkalti ammattialaluokituksesi. Esim. hiljaisuus ja toksahtava puheenaiheen vcaihtaminen joksikin mukavaksi ovat keskustelujen ohjailumahdollisuuksia, samoin se, ettei sitoudu vanhoihin tuttavuuksiin vaan on pikemminkin avoinna uusille harrastuksilleen, uusille hanttihommilleen paljon kivemmilla aloilla ja niiden ympyroille, vaikkeivat juttelisi paljon muusta kuin tuosta "tyosta" siis harrastuksesta, ehka se on parempi pakopaikka heillekin, ehka se on heidankin ominta elamaansa, ehka se on uuden alku heillekin, miksi siis raahata mukana vanhoja luokituksia, kun voisi saada uusia ystavia, jotka eivat lokeroi vanhalle ikavalle alalle kun eivat kerran tieda mika ammatti se oli.
336. Onko niin, etta kun nuoret juuri opintonsa aloittaneet miehet haluavat kovasti patea edes jossakin, parjata jos on yhtaan tyttoa mukana, niin keskittyvat sitten opintojensa opiskeluun aivan valtavasti, ovat oikeita tyomyyria, niin sitten jos eiitse ole yhta harrastunut tuosta alasta, niin he kumminkin ovat sosiaalisia, mutta ajatuksiltaan kokonaan opinnoissaan? Ja niin jos ajattelee heita kavereinaan, niin omaan tyyliin tulee kasittamaton maara opintokeskeisyytta siksi, kun nuo "kaikki" eli kaikki sen alan muut ovat niin tyomyyria. Hankala siina on sitten jutella muusta ja hankkia olemus, joka ei tuo opintoja puheeksi ollenkaan. Sama juttu tuon alanvanhempien miesten suhteen kai, ehka se on taas heidan tottumuksiaan tai arvojaan. Ja jos vanhempasi tottuvat nakemaan sinut opiskelevaisena, niin juttu kaikkien heidan tuttujensa kanssa kaantyy helposti opintoihin. Eli totaalinen irtiotto, ymparistonvaihdos, totaalinen tyylilajin muutos ja valien totaalinen katkominen noihin vaaran alan tyomyyriin olisi hyvaksi! Silloin voi jo keskustella tuttujen kanssa muusta ja elaa ihan muunlaista parermpaa elamaa.
337. Jos tyota tehdaan paljon ja tosissaan, niin ne, jotak ovat tyopaikalla rehevimman, lahes lomalaisen ja paljon muuta elamaa omaavan nakoisia, ovat niita, jotka erityisen paljon rakastavat juuri tuollaista tyota. Ja tyopaikalla ankeat nihkeat tyon lyttyyn painamat ovat kai niita, jotka tuota tyota eniten inhoavatja mieluiten vaihtaisivat alaa johonkin ihan tahtitieteellisesti erilaiseen.
338. Jos vanhempasi pakottivat sinut jarjenvcastaisesti omaan haaveammattiinsa tai ainakin sen opintoihin, niin voiko ola, etta heille kavi nuorempina sen suhteen sama, mita useimmille muille kai kavisi muusikoiden keskella?? Etta treenaisi omin pain kovin hyvalla hengella ja lukisi oppikirjasta ajatuksella ja laittaisi jotain omaa nakemysta peliin kanssa, yrittaisi viimeisen p0aalle hyvaa laatua ja tuumisi, ettei tama viela mitaan. Ja kun sitten kavaisisi katsomassa noiden ammattiin opiskelevien touhuja ja yrittaisi jotakinitsekin, niin saisi seka kohteliaan kuuloisia =kehuja siita etta kelpaa jo aidoksi ammattilaiseksi etta jotakin nokkiinsa ottaneidenvahemman lahjakkaiden ammattilaisten huomautuksia siita, etta on ihan vain aloittelija. Ja niin kunnioittaisi alaa, ettei katsoisi ettei itse sille pysty. Mutta puolison haluaisi silta ammattialalta ja kasvattaisi lapsen parhaansa mukaan noissa jutuissa taitavaksi. Ja siina sina sitten olet aikuisena lapsena ja aitisi ei edelleenkaan usko, etta olisi kelvannut, mutta sina joka olet tehnyt niita hanel;ta puuttuvia sormiharjoituksia,olisit mukamas ke;vannut, vaikka kaikki hanen tuttunsa, jotka ovat sinua lahjakkaasi kehuneet, ovat oikeasti arvostaneet hanta ja hanen miestaan naiden ammatillisen suuntautumisen vuoksi, nai8den arvojen ja mielipiteiden vuoksi, ja sinua tuskin vilkaisseet, puhuneet sinusta vain koska olet aitiasi kiinnostava tekeminen.
TARKEA
339. Aitini halusi elaa miesten tapaan, joten olen ikani ihmetellyt, mista saisin naisen roolin enka sita ianikuista miesten palikkajarkea. Tassa kolmikohtainen ohje, jolla varmaankin paaset omaan rooliisi, vaikka se olisi mika vain. 1. Tee&ela mielestasi viisaimmalla mahdollisella tavalla vahvasti niin, etta siita pursuu yli mullekin vahan kaikenlaiselle vaelle. 2. Huomaa, etta tavallisessa ymparistossasi on niin orsvoja kuin ylipaataan kaikenlaista muulla tavoin elelemista arvostavaa vakea kuin nuo sinun hienot juttusi. 3. Siita huolimatta, etta sosiaalisessa ymparistossasi muut elavat erimallisesti ja ratkovat kaytannonjutut eri tavalla ja eri tyylilla, niin kumminin ela omalla tavallasi viisaasti, siis eri tavalla kui8n muut mutta niin, etta siita roolista kasin olet sosiaalinen muiden kanssa, eronne paaosinhahmottaen.
340. Jos vain asettaa itselleen tavoitteita, etta kun oppis tan jutun nyt tai sais tuosta ammatin, niin koko homma tuppaa menemaan suorittamiseksi ja sen vuoksi puhdittomaksi. Sen sijaan pitaisi tavoitella oikeaa elamanpiiria ja arvoja, sellaista kuin mita juuri elamaltaan toivoo, niin ois monipuolisemmin omat tarpoeet tekemisissa mukana ja paivittaiset erot kanssa huomioonotettuina, ja puhti siksi parempi. Sen sijaan, etta vanhalta pohjalta ponnistaen suorittaisi, niin sukeltaakin uudenlaiseenmotivoivaan el;amanpiiriin...
341. Jos olet tottunut vanhaa ikavaa alaasi arvostavaan sosiaaliseen ymparistoon, niin vaikkaolet yrittanyt pudottaa pois sellaisen harrastuneisuuden, niin ympariston suositusten ja vankkojen mielipiteiden mukana tulee helposti montaq jollain tekosyylla kelvollista sen tyypin juttua mukaan elamaasi, esim harrastusia, kiinnostuksenkohteita, symbolivareja vaatteissa ja esineissa, tuttavuuksia, pariehdokkaita, vierailuja tapahtumissa, sosiaalista piiria, lehtivalintoja, asuinpaikka, ym. ym. Viisasta olisi huomata, etta jos valitsee seuransa toisin, toisiin ammattilaoihin liittyen, niin voi valita myos niihin aloihin liittyvat symbolit, tutut, tekemiset jne. ja silloin jaavat nuo yksittaisetkin vanhan ympariston rippeet vahvaksi signaaliksi vanhan ikavan ammattialan nakovinkkelin puolesta, mita ne ovat ilmeisesti aiemminin olleet, joten ne kannattaisi ihan vain karsia pois miettimatta monimutkaisesti, etta millaisia ne todellisuudessa ovat, vaan katsoa ensisilmayksen yleisvaikutelma niin kuin muut sinua katselevat ja paapiirteiden perusteelle valikoida, mita jattaa ja mita karsii pois.
Mutta jos olet viela osin vanhalla alalla, niin on tareaa pitaa ylla niita asioita, jotka ovat sinusta mukavimpia sen alan tienoilla, jottet luiskahda liian alas, jos jotenkin taas joudut sen alan kanssa tekemisiin. Eli vahintaan pari parempaa vaihtoehtoa (tai parikymmenta parannusta) kirjahyllyn nurkassa varalla on tareaa sailyttaa, samoin tie niista viela parempaan!
342. Monen ammattialahaaveet kai kariutuivat aikanaan siihen, etta otti mallia haaveammatin etevasta ammattilaisesta, jolta puuttui okonaan kyky vaihtaa ammattialaa ja luovia sosiaalisesti haaveammattiin pain, vaikkei se olisi ympariston tarjoama ammattialavaihtoehto. Nain kay kai etenkin tyohonsa tyytyvaisista insinoorimiehista mallia ottaville insinoorialoille pyrkiville. Tarvitsisi siis ottaa mallia myos kaytannon jarkea omaavista sosiaalisesti luovimiskykyisista elamanviisaista ihmisista eika vain tavoitteistaan. Lahinna siis naisista ja naisten alojen ammattilaisista ammatillista liikkuvuuttaan parantaakseen, luulisin, ja varsinaisen haavealan töiden aikaansaavuuden osalta muista tuohon haaveammattiin opiskelevista, jotak ovat karkeasti ottaen samassa vaiheessa ja jokseenkin yhtä energisiä kuin sinä
343. Saesmanlaistamisessa haaveammat in esikuviin pain on sama vika uin samanlaistamisessa minka tahansa alan tyohonsa tyytyvaisiin ammattilaisiin pain: jumiudut paikoillesi ja et paase pois uriltasi, "osaan ottaa selvaa, mita kirjat minun kannattaisi haavealalleni paastakseni opiskella" ja "tahdon lukea nuo kirjat innolla" eivat materialisoidu teoksi "luen nuo kirjat nyt pikimmiten". Samanlaistamisessa on kai sama kuin seuran pitamisessa: tuon toisen elaman rytmi ja se, minkatyyppisiin tekemisiin han on virittaytynyt juuri nyt, tulevat kopioiduiksi, ja niin tekemiset eivat sovi ammatinvaihdon vaatimiin erityyppisiin ponnistuksiin, vaan jatkavat vanhoilla urillaan. Eli niin hieno kuin haaveammattisi onkaan, et voi rakentaa kaikkea sen ammattilaisten matkimisen varaan vaan sinun on perustettava laajempaan elamanpiiriisija omaan osaavaisuuteesi.
344. On valia myossilla, mina kokoisista ja uinka rakenteisista palasista havainnonteosi koostuu, silla sellaiselle alalle vaikutat luonnostaan sopivalta: rakenteluun sopiva, arkijarkinen, tunteva, elaman mukavaksi tekeva, elamanviisas nakemyksellinen, kaytannonlaheinen, uskonnollinen vai mika? Havainnonteotapaansa voi muuttaa puuhaamalla paljon toivotuntyyppisia asioita ja ei lainkaan pois karsittavan tyyppisia, sama ihmissuhteissa, lukemisessa, puheenaiheissa, telkunb katselemisessa, arvostuksissa jne.
345. Aina kaikki eivcat hahmota tata oikein pain, mutta lasten aikuistuessa, jaavat vanhemmat ja vanhempien tutut kiinni aikuistuneisiin lapsiin eivatka lapset vanhempiinsa, vaikka vahan voivat nojata tuttavapiiriinsa laajemmin, siis myos vanhempien tuttuihin. Vanhemmilla oli oma koti, oma perhe 20 vuotta ja lapset siina tarkeina osina. Muutenkin he ovat jo ehtineet loytaa aika lailla omia uomiaan, mieleistaan elamaa, tuttavapiiria, harrastuneisuutta jne. Niinpa he jaavat jatamaan entiselta pohjalta ja hahmottavat lapset tavallaan kiinnostavina ja vanhan elamanpiirinsa soina, vaikka nama ovat muuttaneet pois omille teilleen. Lapset taas tarvitsevat oman elaman ja oman uuden sosiaalisen piirinsa. Niinpa yhteydenpito vanhempiin voi usein olla taakka, joka hairitsee oman elaman aloittamista Eli kiintymyksentunteiden tuoma riippuvuus on vanhempien ja vanhempien samanikaisten tuttavien piirre eika aikuistuvien lasten. Jo omat uomansa loytaneelle radikaali muutos jaada ilman lapsia voi olla rankka kokemus ja yhteydenpidolla lapsiin ja lapsista juttelemalla han yrittaa lievittaa tuon yhden elamanalueen katoamisesta jaavaa tyhjaa tilaa elamansa piirissa.
346. Minulle ainakin tulee nain aikuisella ialla mieleen ajatuksesta olla tekemisissa vanhempieni kanssa samantapaiset tuntemukset kuin yleisesta halytysmerkista: Ai jai, nyt on iso vaara isosta pitkaaikaisesta vanhingosta elamalleni, niin kuin on tavannut kaydakin, un olen joutunut vanhempieni kanssa tekemisiin, isoja pitkaaikaisia tuhoja elinmahdollisuuksilleni. Ja muut siihen, etta hui hai, ihan kivoja ne vanhempasi varmaan ovat, ja silla hui hailla tuhoutuu koko aikuinen elamani! Paljon parempi minun o9n elaa omaa elamaani kokonaan ilman heita!
En tieda, onks tuossa nyt sitten se, etta olen aarimmaisen paapova luonteelaatu kai8kkia kohtaan ja maailman asioista kannan vastuuta, molempia vanhempianikin olen paaponut pienesta pitaen, enka sitten taitavampana ole juuri tullut koskaan kenenkaan muiden paapomaksi, niin ehka tuttavilla minun seurassani tulee minulta vaikutteena paapova olo itselleenkin ja siksi luulevat, etta olen kovin kiintynyt johonkin aitihahmoon, muttei minulla koskaan ole sellaista ollut. Nain kai kay itsenaisille vastuuntuntoisille nuorille ja nuorille aikuisille.
347. Ainakaan minulla elämänpiirin parannukset eivat ole toimineet luotettavasti aina tyyliin "Minulla on auto ja pääsen sillä aina minna haluan." vaan epätasaisesti tyyliin "Kiva, etta aurinkoisiakin päiviä on!" tai "Viikonloppuisin olemme tykänneet käydä aina silloin tällöin konserissa tai jossakin tapahtumassa.". Niinpä parannuksia kannattaa keräillä elämäänsä useampia erilaisia. Mutta siulloin elämänpiiri muuttuu yllättävän paljon ja on muistettava huolehtia myos perusasiat uudelta pohjalta, ikään kuin eri tyypin ihmisenä.
348. Nämä ohjeet neuvovat ammatinvaihdoksessa kaikenlaista, mitä on tullut mieleen sellaista, minkä puuttumisesta ehkä olisi voinut jäädä kiinni, jos ei saanut vaihdettua alaa. Elämä ei kuitenkaan ole vain ammatti ja haaveammatinkin kannalta on hyvä, että on laajempi elämänpiiri, josta saa puhtia ja elämänsisältöä. Jos nämä ohjeet tuntuvat menevän liian pitkälle haaveammattiin omistautumiseen päin, niin etsi kokeilemalla sopiva välimuoto omien taitojesi ja mm. näiden ohjeiden noudattamisen väliltä. Esim. on hyvä olla seurallinen haaveammattiin liittyen, mutta ei yksinomaa haaveammattiin liittyen.
349. Joskus kun tunteet nousevat pintaan, näkee elämän tunteiden tuoman elämänviisauden silmin. Vastaavasti muilla elämänalueilla on hetkensä ja oma näkökulmansa. On erillisestä ryhtymisestä kiinni, vähän kuin hiihtäessä vaihtaisi latua, että saa tuotua viisaaksi kokemansa elämänalueen lähes jatkuvasti arkensa osaksi. Se vaatii myös kykyä suojella tuota elämänaluetta liian puhtaaksi viljellyiltä muilta elämän elementeiltä. Usein se on paljolti kiinni siitä, minkä ihmistyypin eläjäksi ryhdyt, esim. oletko lottoaja vai mikä olet? (Siksi kai tähän tuli Lotto esimerkiksi, kun lottaja vaikuttaa jonkin verran tähän tapaan viisaalta, kai lottoaminen voi antaa tilaa haaveille, kun panostat siihen, minkä koet hyväätekeväksi elämässäsi.)
350. Kaverisuhteet ovat usein sellaisia, että vaikkapa opiskelupaikalla istumme vierekkäin, puhumme opiskeluasioista ja olemme saman ammattialan ihmisiä. Sellaisista ihmissuhteista tulee vahvana ammattialan ilmapiiri, tyyli, o9lemus ja sen puheenaiheet helposti pinnalle nouseviksi. Niinpä niitä kannattaisi välttää ikävän ammatin ihmisiin ja suosia kaveruussuhteita harrastuksissa ja mukavammilla aloilla sekä ystävyyssuhteita muiden alojen ihmisiin, esim. harrastuskavereihin. Sama ongelma voi tulla koulusta: monta samaa puuhaavaa ihmiskontaktia, tietty asiayhteys, jossa ollaan, eikä niin paljon muunlaista tekemistä heidän kanssaan. Haaveammatin, mielimusiikin ym omaan makuun sopivien ikävästä alasta kaukana olevien esikuvien painottaminen omassa elämässä ja jutusteltaessa voi tuoda lisää elintilaa.
351. Oiskohan oikea ammatinvaihto-ohje kumminkin, että pitää puuhata paljon jonkun tyypin eli siis haaveammattinsa tyypin asioita, harrastaa kaikenlaista niiden tapaista innolla, niin oppii, tutustuu ihmisiin sillä alalla, sosiaalistuu luonnostaan heihin päin, oppii puhumaan noista asioista ja tuntee tuollaisten alojen työnsaantimahdollisuudet, näkee jaksavaisuutensa määrän käytännössä ja tulee sen myötä ohjautuneeksi johonkin sellaiseen hommaan, joka itselle sopisi paremmin. Mutta silloin tarvitsee harrastaa työmäisen suuria määriä: 10 tuntia päivässä tai yli tuollaisen puuhan näkövinkkelistä. Jos se jatkuvasti sopii hyvin, niin kai silloin sopisi tuollaiseen ammattiin. Tämän blogin alun lahja ja taito-ohjeet olisivat vain apuna. Ja hanttihommat tai opiskelupaikka tuolla alalla toisi työuran alun.
352. Josajattelee harrastusseuraa, niin se saa rauhassa harrastaa osin siksi, että tarjoaa saman mahdollisuuden reilusti muille samoin harrastuneille. Vastaavasti sosiaalisissa suhteissa kannattaisi kai luoda muille mahdollisuus harrastaa niitä juttuja, joista itse olet erityisen kiinnostunut. Ei siis vain vastata heidän toiveisiinsa vaan olla olemuksellaan luomassa henkeä, että täällä harrastetaan tätä, mukaan saa tulla, jos haluaa.
353. Ulkonäköön ei ehkä niinkään tule se, mitä tavallisesti tekee, kuin se, mitä erityisesti korostaa kommunikaatiossaan. Esim. se, että ovat nämä juttuni tuoltakin kannalta harkittuja, jolloin itse saa yltiöpäisen verran niin suuntautuneen olemuksen, vaikka oikeastaan halusi vain välttää ainaisen puheenaiheen ja siksi laittoi olemukseensa väriä, että on tuokin katsottu. Eli kantsis jättä toisten omat harrastuneisuudet heidän itsensä tsekattaviksi, niin huomaisivat,e ttä ovat itse niin harrastuneita etkä sinä. "Katsi sinä, kun kerran olet siitä kiinnostunut."
354. Sinua 20 vuotta tai enemmänkin vanhemmilla tuttavilla, esim. vanhemmilla, tutuilla ja opettajilla, on paljon vaikutusvaltaa siksi, että he ovat ehtineet oppia hyvin sujuvan omien mieliammattiensa ihmisen elämäntavan, jokasosiaalista kautta tarttuu keskustellessa - ja siksi, ettei heiltä paljoa muuta voi oppia.
355. Väärä ulkonäkö johtuu siitä, mitä muut sinulta hakevat, aikaa vievistä tekemisistäsi ja keskustelutoveriesi tekemisistä. Olisi olennaista olla painottamatta ulkonäössään ja kommunikaatiossaan muiden toivomia ominaisuuksia ja olla sen sijaan karikatyyri omanlaisestaan suuntautumisesta ja muunlaisten kanssa vaihtaa vain sanan pari.
Jos oikeanlainen puhti ja tyyli jossakin seurassa katoaa, tuo seura on noiden mieliaihepiiriesi ym. oikeanlaisten tekemisten osalta eritavoin suuntautunut kuin sinä.
356. Yli 50-vuotias tai jo 70-vuotias ei välttämättä tunnista parikymppisen omia piirteitä koulyutksen ja median perspektiivien alta vaan luulee, että nuori aikuinen on itse kuivan teoreettinen, kylmä luonne tms.
Ihminen, joka haaveilee vanhempiesi mieliammatiesta, saattaa suhtautua niihin kuin monet musiikkiin: tulee mieluusti juttelemaan jyselemään vinkkejä yrittäen sosiaalista kautta selviytyä lahjojen oppimisesta sen sijaan että tekisi sen luonnollisen ratkaisun, että harrastaisi alaa paljon ja vakavissaan mm. hyviä oppikirjoja lukien, kursseilla käyden ja itse tehden.
Kouluaikoina ehkä itsekin etsiydyit sen luokkatoverin viereen, joka oli kivanhenkinen ja kivoissa asioissa kotiolojensa vuoksi taitava - etkä oikein ymmärtänyt, miksi hän ei niistä perustanut, kun ne olivat niin hienoja.
357. Usein oppiminen ei käy kurssimaisesti kuin rakentaisi samanlaisista palikoista jutun kerrallaan, vaan sosiaalisten suhteiden tapaan esikuva esikuvalta, vaikka esikuvat olisivat kirjoita, kursseilta (lisää omaa näkemystäsi niin saat kurssiin ulkoluvun sijaan syvyyttä) tai videoilta. Eli ei se jutteleminen vaan kiinnostaviin aiheisiin sukeltaminen kokemuksellisesti rikkaasti.
358. Voiko olla, että kun vanhemmat ovat tulleet opettaneeksi lapselleen haavealojensa taitoja ja korostaneiksi noiden alojen tärkeyttä maailmassa, niin että lapsi vaikuttaa harjaannuksen suuren määrän vuoksi lahjakkaalta noilla aloilla, niin vanhemmat sitten ihailevat hänen lahjojaan ja ihan tavallisessakin keskustelussa tms. kanssakäymisessä kopioivat parhaansa mukaan lapseltaan noita arvostamiaan taitoja. Ja niin sitten heiulle jää kuva, että ovat yhdessä puuhanneet lapsensa kanssa noita haavealojensa juttuja ja kivaa oli, vaikka lapselle se olisi ollut pakkopullaa, josta lapsi haluaa eroon.
Voiko siksi, että vanhemmat kopioivat, niin lapseensakin kanssakäymisessä aina silloin tällöin tarttua liian nojaavia piirteitä, jotka tuovat mukanaan vanhempien ammatillista suuntautumista?
359. Törmäsin tollaseen mainokseen, jossa on eri elämänalueille suuntautuneita kuvaavia hahmoja tms.
http://www.anpdm.com/newsletterweb/42445A457442475C4478404559/46405A47764041584676434B5F43
http://www.discshop.fi/pelit/adlibris_skylanders_2014/PG233
Tollanen ainakin alanvaihtoon: vaaleansininen, hiuykan sähkönväriseen vivahtava ötökkä haaveilee keltaisin silmin ja suuri kultainen ankkuri yläviistossa http://www.discshop.fi/pelit/multiformaatti/skylanders_swap_force_anchors_away_gill_grunt_series_3/P96833
Skylanders-peli siis, en tiedä millainen.
Ankkurin varsi oli tossa tummansinisessä tupessa josta ötökkäpityi kiinni, tummansininen oli kai tuon ai8komansa ammatin ammattitaito ja sen ammattitaidon vaatimukset eli sen tavallinen työmeininki.
Ötökän väri viittaa siihen ettei kai pitäisi kertoilla mieltymyksistään vaan sanoa, että se ja se ammatti, johon aion, on tärkeä maailmassa, vaatii ammattitaitoa ja tuo rahaa, mihin kaverit kai, että kiva, kun kaveri saa paljon rahaa, laitetaan se sinne. Siis Plääh-sosiaalisuuden sijasta jotakin, millä pärjää maailmassa kaveri.
360. Sen kai kaverisi sanovat sinulle sopivaksi ammatiksi, mikä näkyy olevan se puuha ja me8ininki, jossa päivistäsi suurin osa luonnostaan yleensä kuluu kun sinut jättää omillesi. Sosiaalisen silmän virheet tässä tulevat siis yleensä pakoista sekä siitä, että ystäväsi olettavat sinun kyllä oppivan mitä vain mutta itse epävarmana tuumit ettet osaa, voi, ole oikean tyypin ihminen jo alunperin, mutta tokihan voi oppia niitä asioita, joita pitää taitonsa olennaisilta osilta ja arvomaailmaltaan ja näkökulmaltaan elämään, elämänpiiriltään niin hienoina, että aina yrittää muuntautua siihen suuntaan ihan peruselämäntavaltaan ja piirteiltään sekä taidoiltaan mutta silloin voit olla niin tarkkaan noiden alojen vuosikausien ihanteidesi tyyppinen jo nyt ettet sovi kaavaan miten sellaiseksi muuntaudutaan vaan olet noiden alojen ihanteidesi tyyppinen ytimeltäsi ja puuttuvat osat ovat arjen rutiinit, arjen ympyrät ja ammatin vaatima tietotaito, jota voisit esim. kirjoista lukea tai mennä apulaiseksi tuon alan töihin jo nyt heti ja oppia siellä innolla. Itselleni sanottiin teininä, että saisit ammatin koirankoulutuksesta, mutta itse ajattelin ettei kukaan saa rahaa koirankoulutuksesta ja niin en minöäkään, mutta sittemmin olen opettanut koirilleni niin uskomattomia temppuja että niillä voisi päästä oikeaan sirkukseen tai osaamisella opaskoiran opettajaksi ehkä tai perustaa koirakoulun jos sillä nyt vaikka ongelmakoirista rahaa saisi: Mutta niin, vuosia on kulunut paljon mutta ei se näköjään mahdotonta ole, jos se on oma suuntautuminen, oma sydämenasia.
361. Keskusteleminen virittää tarkemmin ja paljon laajemmin toisen näkökulmaan ja lähestymistapaan, hänen elämäntilanteessaan mielekkäisiin näkökulmiin ja ratkaisuihin kuin vapaamuotoinen jutteleminen ja vapaamuotoinen kanssakäyminen ylipäätään, ja tekee niin mahdottomaksi kulkea omia teitään omalla tavallaan.
Keskustelu on myös suorasanaisempaa lähempänä kirjoitettua kieltä ja koululaisen tai työnteon kieltä ja näkökulmaa ollen alkeelisempi maailmanhahmotuksessaan kuin sosiaaliset sävyt, tunnelmat, tunteet, vaikutelmat ja elämänviisauden sisältävä vapaamuotoinen kommunikaatio. Liian palikkajärkinen näkökulma ei löydä yhtä lailla ratkaisuja, ei etenkään luonteenlaatrujen ongelmiin, joita se tuskin huomaa ja jotka vaatisivat tunteiden ja elämänviisaude3n ottamista mukaan näkökulmaan.
362. Vanhalle sopii erilainen työ kuin nuorelle, työ, joka olettaa jo taitoja ja elämänkokemusta. Siksi sellaiset työt eivät liene työnhaun perustavaraa vaan ovat pikemminkin taitavamman löydettävissä, usein kai itse osin luotavissa.
363. Tapahtumissa ja harrastuksissa,esim. työssä, jossa on paljon porukkaa, joilla on jokin yksi yhteinen kiinnostuksenkohde ja tekeminen, muttei muuta yhteistä, niin niistä syntyy kovin vahva vaikutus suuntautumiseen ja tyyliin.
Jos yrität etsiä uusia ystäviä tuollaisesta, niin saat työorientoituneita harrastuskavereita tuohon tekemiseen mutta muu ei yhdistä. Ystäviä on etsittävä aihepiiri kerrallaan tai sosiaalinen tyyli kerrallaan, esim. kivantyylisestä porukasta joku, joka on harrastunut samanlaisista asioista kuin sinä, esim. yksittäisestä isosta kiinnostuksenkohteesta. Tai harrastusporukasta joku, joka on jostakin muusta samasta kiinnostunut kuin sinä.
364. Pakkoja syntyy kai, kun yrität olla ystävällisissä väleissä jonkun kanssa, ihmissuhde oikein, ja tuo toinen olettaakin sinun olevan omasta puolestasi etäinen ´ja huitelevan hänestä riippumattomasti. Silloin hän ei kuuntele mutta määräilee kyllä ja tekee sen isolta osin sosiaalisesti niin, että tässä porukassa tuollaset tekee noin ja sitten vain tulet ystävällisyyttäsi tehneeksi niin ja ihmettelet, että miksi minulle kävi näin.Silloin hän voi olla seurallinen mutta itselleen eikä sinun asioidesi kuuntelemisesta oikeastui kiinnostunut ja niin hänen seurastaan jää seurallinen mutta kolhiutunut olo ja joutuu jatkamaan tekemisissä, joihin ei itse aikonut ollenkaan. Eli jos ei mene kaaliin niin ei kuuntele ja silloin ei oleta muuta kuin etäiset välit, ei henkilökohtaisia ja luottavaisia.
Esim. jos äitisi juttelee, ei kunnolla tajua mitä sanot ja huomaat lopun päivääsi olevasi puuhassa johon juuri et halunnut, niin hän on olettanut sinun olevan omasta puolestasi etäinen koska olet vastustanut jotakin hänen väitettään ja niin hän ei ole kantanut vastuuta siitäm että hänen tekonsa sopisivat yhteen sinun kanssa läheisesti elämäsi pääasioissa vaan vain teknisissä ja yhteisen arjen yksityiskohdissa kuten koska tulisit kylään ja tarvitseeko sinut haskea autolla. Pääasioissa sinun on kuljettava omia teitäsi ja silloin et saa olla sosiaalinen hänen olemuksensa ja näkövinkkelinsä kanssa vaan jatkaa kaikillle yhteisellä alueella etäisten ihmsiten välisten muodollisempien suhteiden tapaan. Jos sinulle tulee nojaava olo eikö se johdu siitä, että äitisi kaipaa omaa kotiaan jossa oli kymmenen vanhat lapset ja oma tuttu meininki, tuttuporukka koossa. Hän on valinnut sen elämäntavan et sinä, älä siis haikaile siihen vaan etsi omat arvosi, mieluinen tapasi elää ja olla sosiaalinen, omat ympyräsi jotka eivät loista vanhempiesi mittapuulla mutta tuovat hyvän elämän sinua kiinnostavien asioiden ja elämäntavan parissa.
- 365. Oie kun vanhemmat nojautuvat lapseen ja ajattelev at, että muutunpa tässä vähän aikuisen lapseni kaltaiseksi, ja nuori aikuinen taas yrittää olla omillaan tavallista enemmän niin että hänelle ehkä käy se, mitä niille, jotka teeskentelevät riippumattomampaa kuin ovatkaan eli syntyy vaistomainen vastaliike suurempaan riippuvuuteen - johtuisikohan tässä siitä, että vanhempi nojaa vielä enemmän, jos lapsi vaikuttaa jo aikuiselta, niin sosiaalisissa suhteissa tyypillisen samanlaistamisen myötä tuleekin isompi määrä riippuvuutta kuin tavallisesti. Kanssa jos vanhempi urittää matkia aikuista lastaan, niin vanhemmat näyttävät riippumatto9muutta tukevilta, vaikkeivät sitä ole tunnetasolla, ja niin nuori aikuinen on seurassa vapaammin ja yht'äkkiä tuleekin vaikutteena riippuvainen nössöys, jolloin vanhempi on tyytyväinen, ettei nuori lähtenytkään omille teilleen, ja päättä kohtaamisen siihen. Yleensä ihmissuhteissa samanlaistaa, joten tarttisi pohtia matkan pääsätä kutakin ihmissuhdettaan että haluaako sellaista vaikutusta elämäänsä, sitä epäitsenäisen roolia ja sitä elämänpiiriä, jota vanhempiin yhteydenpito tuo - vai omia uusia tuttavuuksia jotka olisivat sitä omaa elämää. Jos ajattelee omaa elämäänsä toisten näkövinkkelistä, niin eikö se ole juuri sitä vaikutetta epäitsenäisemmiltä, esim. vanhemmilta. Omaa aikuista elämää halusi elää omalla tyylillä eikä vanhempien siivellä kuten vanhemmat lapsensa siivell. Ihmissuhteet ovat usein vastavuyoroiset siinä, millä asenteella kumoikin osapuoli:niissä onm: sekö tässä alanvaihto-onglmassaunohtui? Eli nojautuvaan on vaikeaa saada riippumattomat suhteet, jos milloinkaan juttelee hänen kanssaan, saati sitten vakavalla mielellä vaihtaa ajatuksia hänen kanssaan.
367. Jos tuota nyt miettis, että miten nuorempana työvoimatoimistossa katsoi työpaikkailmoituksia ja miten tuota nyt korjais, niin katsoi kivan alan työpaikkoja ja niitä oli pari kolme ja ne vaativat jotakin koulutusta ym. Niin siihen ei sais kivanalan työnhaku kaatua, että ei oo niitö taityoja, kun työpaikkoja kerran on. Vaan tarttis katella, että missäö työssä viihtyis, mikä elämänpiiri sopis vaikka se ois sen ammatin tavallien. Ja sitten lähteä kattelemaan, että olisinko motivoitunut tuollaiseen koulutukseen, missä sitä olis ja kauanko kestäis. Ja sitten vaikka siinä olisi pääsyvaat8imuksena ties mitä lahjakkuuksia, niin kiinnittyä siihen kumminkin, alkaa lukea aiheesta, käydä kursseilla, olla siten harrastunut, katella just sen alan työpaikkailmoituksia, etenkin hanttihommia ja niitä jotka vaikuttais pidemmän päälle kivoilta, ja hakea tuohon koulutkseen nyt jo tosissaan, pitää sitä hakemista maamerkkinään tienä parempaan elämään vaikkei nyt pääsis, niin ehkä kahden vuoden intomielisen harrastamisen ja sillä tavoin suuntautumisen myötä kumminkin. Ja päästää irti niistä ikävän alan jutuista ja ettiä hanttihommia ja kivan alan suuntautumisen mukaisia juttuja tilalle. Videoilta voi kans oppia paljon, jos ottaa idolikseen, ja jotkin oppikirjat opettavat lahja, ja on lehtiä, tapahtumia, harrastusseuroja ja paikkakuntia, joilla noita juttuja vaalitaan (kun niistä kerran saa rahaa).
368. Jos jostakin seurasta tarttuu sosiaalisuuden tai seuran myötä taipumus noudattaa jotakin perspektiiviä, joka ei ole oma vaan ikään kuin muualta annettu, niin se voi kai johtua siitä, mikä on tuon toisen näkemys siitä, millainen hänen mielestään varteenotettava taho hänen tai sinun tekemisiä valvoo. Esim. insinöörialoja ihannoiva saattaa uskoa insinöörin videokameroiden ja tietokoneen avulla valvovan ihmisiä. Tai koulutusta ja naisten sosiaalista silmää ihannoiva olettaa psykologien pystyvän vahtimaan kaikkea sosiaalista. Lemmikkieläimelle se vi olla linnut, näiden räks-mallinen talojen hahmttamiseen liittyvä ajattelu tai sitten se sointuisa elämänviisaus, joa linnuille tyypillistä on. Tai se voi olla läsnäolijat, tai tuttavapiirin tavallinen meninki ilman, että kukaan on huomannut tarvetta tsempata pois tavallislta uomiltaan. Tai vaikka vanhemman väen valvova silmä. Jumala.
Vastaava ilmiö tutumpana lienee, kun kurssilla tai kirjaa lukiessa tutustuu hienoon näkökulmaan ja varteenotettavaan taittasoon, jonka vinkkelistä sen alan asioita opetetaan katselemaan. Niin siitä sitten tulee vaikutteita milloin kenenkin kurssilaisen taitotasoa myöten.
369. Js tuta nyt miettis, niin vanhempasi ovat tottuneet olemaan seurassasi vusikymmenet ihan kuin olisivat yksin tai ainakin parhaassa samanmielisessä seurassaan, kotonaan siis, omassa aikuisen kodissaan, jonka ovat saaneet laiuttaa mieleisekseen ja jossa olla ihan vapaasti niin kuin huvittaa. He ovat siis tottuneet olemaan ihan vain mielijuttujensa parissa seurassasi. Miksi he nyt luopuisivat tuosta etuoikeudesta? Heidän tottumuksensa ja mukavuudenhalunsa painavat vaakakupin vanhojen mukavien urien puolelle. Vasta jos raahaat seuraan, jonkun, joka on eri ympyröissä, lähinnä puolisoehdokkaasi tai int9omielinen harrastustoverisi, joka ei tunne heitä eikä vietä koskaan yhtään aikaa heidän seurassaan heidän kanssaan, niin vasta silloin he vaihtavat pois omimmilta uriltaan ja vieraiden kanssa käytettävälle tyylille ja vasta silloin kai he ovat niin epärennot, että voit sanoa olevasi harrastunutmuusta kuin heidän uomistaan. Muuten he olettavat sinut kotiinsa kuuluvaksi ja siis mukavuudenhaluisesti kohdeltavaksi. Mutta omaksi itseksei tunnistetuksi tuleminen edellyttää siis paljon etäisempiä välejä ja muuta heistä riippumatonta sosiaalista piiriä, joka on sinulle emotionaalisesti ja käytännössät olennainen. Silloin täytyy varoa, ettei yritä liiaksi lämmittää - vaikkapa mummonsa tai vanhempien tuttavciensa kehotuksesta - välejä vanhempiinsa, jottei taas tule muutetuksi heidän kopiokseen, koska he olettavat kaveriensa olevana kanssaan samanlaisia ja sinun aikuisena olevan heidän kaverinsa, jos olet itsenäinen mutta vietät yhtään aikaasi heidän seurassaan.
Tuossa olisi kai tehtävbä vanhemmille selväksi (uudestaan ja uudestaan), että aikuisetkaan lapset eivät ole kavereita vaan sovinnaisuuden ja koko laajimman lapsuuden ja nuoruuden aikaisen tuttavapiirin painostuksesta/suosituksesta pitävät yllä välejä vanhempiinsa. Ei siis kuulu kaveerata vaan olla etäisemmät tuttavat vastuuntuntoisesti tai katkaista välit ja vanhemmat pyrkiä silti olemnaan vastuuntuntoisia vaikutuksestaan aikuisten lastensa elämiin.
370. Jos elämääsi tarttuu vain ihan kivja harrastuksia muttei niitä haavejuttujsa, niin ehkä kivat harrastukset ovat tekemisinä kivempia, vaikkei aihe ole niin hieno. Tai sitten voi olla se kun ihan kivaan harrastukseen menet vain harrastamaan siinä missä muutkin ja kivaa on pidemmän päällekin, kun taas mielijutussasi haluaisit heti tehdä jotakin erikoista, mihin muut eivät voi tulla mukaan. Tekemisentapasi on heti alkuun turhan hienostunut, jos olet jo vuosien ajan tosissasi satsannut juuri tuon tyypin juttujen oppimiseen vaikket olisi niitä harrastanut. Silloin sinulla on jo valmiiksi taitavia malleja ja joninlainen sopeutuminen noihin mielestäsi hienoihin juttuihin elämäntapasi osalta. Silloin muut ei-niin-harrastuneet eivät välttämättä tunnista sinua sen alan harrastuneeksi vaan luulevat sinua jotenkin sopimattomaksi, kun et ole tavallisen alkeiskurssilaisen näköinen. Silloin olisi kai hyvä harrastaa tavalliseen tapaan jotta saa harrastuksen, ja lisätä isompaa taitoa sitten silloin tällöin sinne väliin niin, että ajan myötä kehittyy taitavaksi kuin ammattilaiset ja lahjakkaat.
371. Joistakin asioista pitää luonnostaan, vaikka niitä olisi miten paljon, ja toiset tekemiset eivät sovi itselle ollenkaan, vaikka ottaisi tosissaan mallia niistä, jotka niistä paljon pitävät. Eri ihmisten tarpeet ovat erilaiset. Osin se on taidoista kiinni mutta osin virittäytymisestä eri elämänaloille ja luontaisesta suuntautumisesta. Jostakin voi tulla sama olo (yleensä kuitenkin eri olo samastakin tekemisestä!) kuin toiselle, mutta kuitenkaan tekeminen ei täytä samaa lokeroa elämässä, kun omat tarpeet vain käytännössä ovta erilaiset.
Omaa suuntautumista voisi hahmottaa osin jo tuttujen tekemisten kirjolla: jotkin harrastukset ovat kivoja tekemisinä, olet siis sen tyypin ihminen, sillä tavoin suuntautunut etkä vain vastentahtoisesti harrastava. Osa tekemisistä taas hiertää vähän kuin vanha ikävä ala ja silloin olet eri tyypin ihminen kuin ne, jotka tuollaisesta tekemisentavasta pitävät. Se ei ole ihan sama kuin ammatillinen suuntautuminen, sillä jos pidät noista jutuista omalla tavallasi tehden, niin joissakin töissä onmahdollisuus omalla tavallaan tekemiseen ja toisissa ei. Porukan jatkona on helpompi mutta omin päin tehden voi ottaa oman ymmärryksensä, näkemyksensä, intonsa jne. täydesti käyttöön ja saada enemmän uutta näkemyksellistä aikaan. Mutta riippu siis työstä ja kenties työpaikasta (toisten työntekijöiden ikä alle neljäkymmentä (koulumaisuus vielä mukana) vai yli (omin jaloin jo, ei niin kaavamaisesti), voiko tehdäomin päin ja miten paljon. Usein voi tehdä omin päin sellaista, mihin muiden ei tarvitse tulla mukaan esim. statusta saadakseen, muttei sellaista, mikä edellyttäisi, että kaikki muutkin osaavat omakohtaisesti tehdä kunnollista työtä.
372. On kai aika yleistä, ettei ihmisten kaikkia puheita oteta todesta vaanoletetaan heidän jotenkin höyrähtäneen ja puhuvan ihan puuta heinää, vaikkei sitä heille itselleen mainita. Ehkä olet jutunut vanhempiesi silmissä puppulokeroon, kun olet erityyppisistä asioista vakavissasi harrastunut kuin he ja heidän samanmieliset tuttavansa, vaikka 10 tai 15 vuotta nuorempana tulit otetuksi vakavasti nuoruudestasi huolimatta, kun kerran kuljit vanhempiesi jalanjäljissä pitkälti. Niinpä vanhempasi nyt jättävät kuuntelematta kummat mielipiteesi ja kysyvät sen sijaan neuvoa keltä hyvänbsä heidän kanssaan samanmieliseltä tutulta, jonka mielipidettä uskovat, vaikka se olisi miten huterolla pohjalla vain ja vaikka sanoisit mitä, vaikka reagoisit miten eriskummallisesti tai siis eri mieltä ollen. Ja niin koko suhde vanhempiisi on mennyt tilt eikä kommunikaatiota enää ole, koska olet harrastuneisuudeltasi ja arvoiltasi liian erilainen ja kuuluisit jo toiseen seuraan.
373. Jos vanhempasi yrittävät kasvattaa sinut hyvin, laittavat he sinut omasta puolestaan omasta mielestään hyvään ammattiin, mutta se on virhe, koska he ovat liian erilaisia kuin sinä. Sen sijaan kuuluisi sinun lähteä aivan erilaisen ihmisen tiellesi, aivan eri tyypin ammattiin ja seuraan, elämänpiiriin kuin he.
374. Vanhemmille luultavasti on sanottu, että älkää puuttuko aikuisen lapsenne ammatinvalintaan, kun kerran ette osaa. Osin siksi he ovat siis alkaneet toistaa samanmielisten tuttujensa mielipiteitä lapse3nsa ammatinvalinnasta, ja niin koko meiningista on tullut aivotonta, kohtuuttoman korjautumatonta ja kommunikoimatonta. Luultavasti tästä samasta virheestä aiheutui jo alun perin se, etteivät he osanneet asennoitua aiheeseen oikein vaan olivat kohtuuttomia. Heille pitäisi tolkuttaa, etteivät he saa jutella aiheesta tuttujensa kanssa eivätkä turvata siinä yhtään tuttujensa näkemyksiin, eivät toistaa näiden mielipiteitä! Vaan heidän pitää antaa aikuisen lapsensa valita ammattinsa kokonaan itsenäisesti.
375. Voi myös olla, että vanhemmat irrationaalisesti ottavat mallia lapsensa keskustelutyylistä. Kun lapsi kommunikoi tyylillään, että nämä asiat ovat minun elämääni, eivät teidän. Niin vanhemmat ottavat siitä "mallia" ja alkavat olla itsekeskeisen piittaamattomia ja urilleren juuttuneita.
376. Suuressa ihailussa ja keskittymisessä mallin ottamiseen on samoja piirteitä kuin seurustelusuhteen alussa, kun pari tarvitsisi aikaa olla kahden kesken: muu maailma unohtuu, jumiutuu ja asiat eivät suju ollenkaan niin hyvin kuin tavallisesti. Jos olet tottunut olemaan taitava jossakin, niin olet tottunut siihen, että sinusta otetaan mallia ja toiset ovat rauhallisempia ja jumiutuneempia kuin mitä sinä olet, esim. jos olet taitava niissä asioissa, joihin vanhempasi sinua erityisesti valmensivat, niin vanhempasi luultavasti ottavat sinusta mallia kaikin voimin ja ovat osin siksi niin jumiutuneita. Jos siis olet tottunut, että ihmissuhteissa otetaan mallia taitavammista ja siksi yrittäänyt etsiä omia esikuvia, niin jumiutuminen sinulle epäluonteenomaisesti, kuin nuo muut, voi johtua siitä, että otat taitavammasta tosissasi mallia.
377. Tätä blogia ei tarvitse tuolla tapaan uskollisesti kopioida. Tämä sosiaalisen ongelmanratkaisun menetelmä on, että kuvataan tilanne uskollisesti mitään lisäämättä ja mitenkään tyylittelemättä tai sanallistamatta, luokittelematta jne., ihmetellään moista ja sitten kokeillaan ratkaisuksi jotakin täysin itsestäänselvää kaikkien tekemää perusasiaa, esim. että tulin tähän sosiaaliseen tilanteeseen monien muiden kehotuksesta, kun sellainen tapana on, ja muut puhuivat jotakin, mihin en osannut mitään sanoa ja niinpä sanoin jotakin minua kiinnostavaa, mikä sitten ei kiinnostanut muita ainakaan yhtä lailla.
378. Auttaisikohan, jos kaveripiirin kanssa juteltaessa toistelisi vähän möläytystä muistuttavasti omia kaukaisia haaveitaan ym. mieltymyksiään, joille haluaisi tilaa, toistelisi kuin ne olisivat päähänpistoja. Jos sanoo vain kerran tai harvoin ja hiljaa vakavalla mielellä haaveillen muunlaisesta kuin noiden sosiaalisten suhteiden oma meininki, niin tulee helposti ylikävellyksi, mutta jos tyypillisesti möläyttelee kaikenlaisten tuttavien ja tuttavanuttavien kuullen samoja juttuja niin serura helposti tuumaa, että mene nyt tekemään niitä, jos olet niistä niin kiinnostunut, mutta älä oleta että me tulisimme mukaan tai olisimme niistä kiinnostuneita. Jos samaan aikaan jättäisi itseltään pois tekemiset ja puheenaiheet, jotka yleensä johtavat ikävälle alalle tai ovat ikävän alan juttuja, niin oma henkilökuva kai menisi aika oikein ja tekemiset myös. Mutta jos siis vain läheisimpien kuullen kerrot haaveistasi, niin sosiaalinen paine ei aja heitä moraalin tielle ja niin he voivat pelata pois haaveesi kokonaan, ainakin oma äitini lapsuudessani ja nuoruudessani aina niin teki, kun menin vaisuksi enkä jutellut kaukaisemmille tutuille taikaikenlaisille vieraille omista haaveistani.
379. Jos matkii kaavamaista ihmistä tai useampaa kaavamaisesti toimivaa, jää heposti ihan jumiin. Kaavamaisesti toimivan oma osaamistaso on tavallista paljon heikompi ja niinpä hän turvaa kaavaan. Hänestä mallia ottava ei osaa etsiä itse parempia vaihtoehtoja vaan jumiutuu urilleen. Kaavamainen henkilö voi olla työhönsä erityisen motivoitunut ja hyvässä asemassa, kun kokee rattaan aseman haastavana ja mielenkiintoisena. Työhönsä tyytyväisenä hän on myös sosiaalinen uriltaan joustamatta. Parempia malleja ovat ne, joilla on omaa osaamista ja omaa näkemystä monesta aiheesta, ei vain kirjoista luteetua, ja jotka siksi voivat olla kriittisempiä vallitsevan tekemisten tason suhteen. Tämä ongelma vaivaa kai etenkin ruotsinkielisiä miehiuä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti