torstai 10. maaliskuuta 2011

Omia raapustuksiani

Olin tänä keväänä muutaman kerran piirustuskurssilla (Savonlinnassa, opettajana kuvataiteilija Anne Pelkonen) ja opin siellä piirtämään tunnelmallisemmin ja enemmän oikean näköisiä. Lisäksi olen kotona piirrellyt silloin tällöin:


Tänään kokeilin ensi kertaa vesiväreillä, sujui vasta kun otin aivan siveltimen tyvestä kiinni ja maalasin kuin kynällä - kivaa!

Paria päivää myöhemmin koitin taas maalata vesiväreillä:

Seuraavana päivänä pihakoivua:

Pihalyhty:

Kirjan valokuvasta mallia ottaen hevonen ja ratsastaja:

Onnistunut vesivärimaalaus näkyy edellyttävän kahta seikkaa:
1. (tärkein) Kunnioitus aihetta kohtaan: "Onpa upea tuollainen!" Käsitys siitä, että se on upea, tunne sen kiehtovuudesta ja sen arvosta maailmassa.
2. Asenne, että osaankohan minä tämän maalata -> herkkä tilanteen mukainen tyyli, hyvät kunnolliset havainnot, joka kohdan tiedostavasti piirtävä sivellinkäsi
+ 3. Lisäpiirteenä (koska treenaan koiriani sirkukseen, mikä on hurjan hauskaa ja kiehtovaa - ks. blogini http://lukevatkoirat.blogspot.com/) sirkusaihe, ihastus sirkukseen ja sirkusmainen tyyli.
Muutamaa päivää myöhemmin valokuvasta gondolinveistämö:

Maalasin ihmisiä vesivärein valokuvasta:

Kasvokuva mallista (kahden viikon vesivärimaalausharrastuksen jälkeen), omasta mielestäni niin ihmisen näköinen, että jos oppisin piirtämään vesivärein tuollaisia mutta ihan näköisiä, niin mikäpä tuossa olisi maalatessani muotokuvia jollakin torilla, :)...? - kaipa tuo tuosta harjoittelemalla:

Miten maalaan ihmisiä:
Ihmisten maalaaminen vesivärein näyttää menevän eri teitä kuin mitä piirustuskirjoista olen lukenut: ainakaan ei kolmioita, suorakulmioita, kaaria yms. eikä kasvonosa kerrallaan piirtämistä. Tässä omat ohjeeni:
* Kirjoista oli kumminkin sen verran hyötyä, että huomasin, että on keskityttävä niin paljon, että huomaa erimuotoiset silmät ja muut kasvonosat ja ymmärtää niiden ilmeet mahdollisimman hyvin.
* Kasvot pitää piirtää iso hahmo kerrallaan KOLMIULOTTEISEN mielikuvan varassa ja mututuntumalla tehdä siitä kaksiulotteinen kuva kumminkin tarkkaan muodot ja rajat oikein saaden. Piirräty siis muotomielikuvasi etkä geometristen muotojen muodstaman sanaston varassa.
* Pidä siveltimestä kiinni ihan kuin kynästä ja tue kätesi paperiin, niin pystyt maalaamaan aivan tarkkaan.
* Ajattele miten tuo ihminen elää, anna kasvojen eri kohtien ilmeiden kuvastua vesiväripiirroksen tunnelmassa: eläydyt ja annat sen luonnostaan kuvas

Näin siis kaksi viikkoa sen jälkeen, kun vesivärimaalauskurssille ilmoittauduttuani kokeilin maalata vaikkapa ikkunasta näkyvän puun ja vaikka parhaani yritin, niin oksista tuli puolet kapeammat tyvestä kuin latvoista, jolloin tuumin, että jonkinlainen harjoitus olisi tarpeen, jos aion kurssille uskaltautua. Maalailin pääosin omin päin ja osin vesivärimaalauksen oppikirjasta (J.M.Parramon: Vesivärimaalauksen kirja, ja Angela Gair: Miten piirrän ja maalaan ihmisiä) mallia katsoen. Reilun kahden viikon päästä kurssilla opettaja anasti minulta hyvän vesivärisiveltimeni enkä toista yhtä hyvää ole löytänyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti