Taidot ovat usein hahmotustapakysymyksiä: kun keskittyy oikeaan tapaan oikeisiin asioihin ja huomaa riittävästi oikeat rakenteet/säännönmukaisuudet (kuten esim. värit sävyineen ja rinnastuskohteineen), niin taito syntyy siitä jo varsinaisesti harjoittelemattakin - ehkä 5 minuutissa, ehkä 20:ssä, ehkä kahden päivän leppoisasta harrastuksesta. Mutta hankaluus on tuon oikean katsantokannan löytäminen, riittävä uppoaminen siihen ja se, että tietää, mitä tuo taito oikeastaan vaatii.
Olen siis laatinut ohjeita muille asioista, jotka itse hallitsen. Samoilla periaatteilla pitäisi minun pystyä laatimaan ohjeita itselleni asioista, joita haluaisin oppia. Kokeilin tätä teoreettista heittoa huvikseni maalaustaitoon: "Mitä jos sen voisi oppia kerralla?!" Periaatteessa voisi... Paitsi vähän aikaa vaatisi motoriikan hahmottamisen justeeraaminen kohdalleen, värien käyttäytymisen oppiminen ym. kokeilua vaativat asiat. Perusperiaate on kuitenkin aina sama:
Uppoa kokemukseen niin vahvasti, että erotat selvään oppimisen kohteena olevan asian eri sävyt, esim. pelkän punaisen ja vihreän erottamisen sijaan uppoat nauttimaan väreistä sävyineen ja niiden herättämine tunnelmavaikutelmineen niin herkästi ja kokonaisvaltaisen kokemuksellisesti, että pienetkin sävyerot erotat yhtä tarkkaan kuin värit aiemmin. Kokemuksen vahvuus tuo sinulle siihen sanastoa: tämä on kylmä tunnelma, tuo sosiaalisen lämpöinen, mikä mitäkin, aina vain paremmin havaiten. Näin opit ottamaan nuo puolet huomioon. Sitten vain teet niin ja taitosi on tuon puo9len osalta kohdallaan.
Koko ajan kun teet noin, keskityt uuteen puoleen, niin koko ajan silloin pidä kiinni vanhoista taidoistasi, jotta saat kerralla samaan sekä vanhan että uuden. Se ei tarkoita urautumista kiinni pitämistä vaan rentoutumista eläväiseen ei-lötköön tapaan, uuden inspiraation tavoittamista ei kuvitelmista vaan elämänkokemuksen kiehtovuutta, joka nousee rentoudesta ja uusista aluista, vanhasta irti päästämisestä. Voit säilyttää kykysi huomata ne asiat, joista taitosi koostuu, vaikka hukkaisit sen muodollisen puolen kokonaan. Joka kerran siis opit jotakin uutta ja taitosi henki syvenee samalla kun vanhat puolet taidoistasi pysyvät mukanasi täysimääräisesti.
Mitä tämä siis tarkoittaisi minun kokonaan maalaustaidottoman aloittelijan tapauksessa? Pityäisi oppia hahmottamaan muodot ja värit sävyineen, tunnelmat, mielentilat, sopusointu, tasapaino, rytmis ja niiden kohtaamiset, rikot, rinnastumat, yhteinen henki ja sen monimuotoiset variaatiot,... J piirtämään ja maalaamaan ne paperille. Pitäisi siis upota v'ärien maailmaan, nauttia muodoista, antaa tunteille tilaa ja tuntea, miten ne vaikuttavat havaintokykyyn, herkistyä havaitsemaan, miten tunnelma liittyy siihen, mitä katselee ja miten, mitä assosiaatioita se herättää mielessä, mikä rooli asioilla on maailmassa ja miten se tuo asioiden hengen. Pitäisi myös oppia siirtämään nämä paperille: hahmotan muodon, nostan sen mieleeni keskittymisen kohteeksi ja käteni piirtää tuota mieleni hahmoa kuvastavan viivan. Ylimääräiset tavat on tässä tärkeää karsia pois: ei kirjoitusta, ei geometristen muotojen kieltä vaan vain tunne ja sen vallassa piirretty viiva. Tuntemus muodosta on sama juttu: se mielessä piiretty viiva. Vastaavasti muut puolet: selkeä mielikuva ja sen vallassa kokemukseen upoten piirretty/maalattu hahmo.
* * *
Maalaamista näyin oppivan hyvin ja vikkelään, kun tämän edellisen ohjeen lisäksi selasin hyvälaatuista vesivärimaalauksen oppikirjaa ja jäin katselemaan jotakin minua erityisesti kiehtovaa kuvaa yrittäen hahmotaa, miten se oli hieno, miten se oli maalattu ja miksi siinä oli niin hyvä henki, miten kokonaisuus oli niin onnistunut. Jätin sitten krijan auki siltä kohden pariksi päiväksi tai muutamaksi ja katselin kuvan kiehtovuutta aina, kun mieltäni kiinnosti sellainen. Maalsin sitten ihan vain jotakin mieltäni kiehtovaa (ei tarvitse olla sama aihe) osin vanhojen taitojeni
varassa
ja tuon edellisen ohjeen tapaan uutta kiehtovasta aiheesta oppine ja osin kuvasta matkimani varassa. Näin muutaman kuvan maalaamisen jälkeen osasin uudetkin taidot aika hyvin.
Käsittääkseni tämäkin ohje sopii myös muiden taitojen oppimiseen. Hyvälaatuisesdta oppikirjasta saa mallia taitavasta esikuvasta, joka osaa tyylillään ja tekemisentavallaan sekä asioiden valinnalla opettaa tuon alan ammattitaitoa. Niin oppii alan käytännöt, sen taidot, näkökulman maailmaan ja arvotkin sekä sen tekemisten meiningin.
* * *
(Maalaamisen oppimisen ohje http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.html .)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti