sunnuntai 27. lokakuuta 2024

Tuotteistaminen pilaa elämänlaadun ja idean

 Kun 2009 muutin Savonlinnaan, niin minusta olisi ollut hienoa saada ammagti taiteiden aloilta tai käsitöiden tai ylipäätään jonkin monimutkaisesti hshmotettavan elämänviisauteen liittyvän ammatin tienoilta vähän kuin taiteet tai maatalous, kenties turismi tms. Savonlinnassa saattoi harrastaa taiteita omin päin, ja itä-Savo-lehdestä etenkin ajan myötä sai käsityksen taiteiden alojen ammateista. Mutta elämä meni jotenkin pysähdyksiin siellä asuessa ja paikaalisten versiot mm käytännön ammateista eivät olkeet yhtä elämänviisaita kuin miltä aluksi näytti vaan olivat vähän kukn tuitteistettuja nekin, ruuan voimalla jatkavia eikä viihtymisen ja elämänviisauden. 

Taiteiden suhteen ongelmana siis on tuotteistaminen, kuin massatuotanto, miten se on eri kuin yksilön oma viehtymys taiteeseen kulloinkin. Luulin että pienilevikkinen taiteilija tekisi taidetta aika pienelle noista teoksista kiinnostuneelle yleisölle, josta tietäisi, että mitä ihmisiä he ovat, mistä pitävät, mitä toivovat, mutä ymmärtävät, mistä maasta, kulttuurista, ikäryhmästä, amnatista, kiinnostuksenkohteista, arvoista, etenkin elämäntavoista ja elämänpiiristä yms ovat ja mistä harradtuneet. Ja isompi yleisö tulusi casta kun tuntee maailmaa laajemmin, niin olusi uusille ryhmille kullekin sopivaa. Mutta taide rehdäänkun yleensä isolle ryhmälle, osin siksi että siihen tutustuvat turistit, juuriaan ylläpitävät suomalaislähtöiset tai suomalaisuudesta kiinnostuneet, näiden perheenjäsenet ha tuttavat, sekä satunbaiset tekijään tai esilläpitotaoaan liittyvät henkilöt. Eli ei riitä tehdä suomalaisille taidetta vaan tarttee jo alun oerin olla varautunut mm muihin maaosiin, ilmastoihin piirteineen yms niinä ainoina henkilöinä, jotka esim olisivat ostaneet taidekäsityön. Ja mm laulajan jai useasti tarttee olla lähes ensisijaisesti sellainen, joka ei jää häiritsemään, jos jossain telkyssa tai muualla näkyy, eli pullaa syövä nöpönassu menee, muttei moni muu. Tai kovin toivotun ja pidetyn ryhmän jösen, että hekin saivat edustajansa meille näkyville, mutta se että tavallusesta vinkjeludtä tuumii, että hei toihan on ihan hieno tai tosi hieno, niin ei kanna kuin kirkeintaan omien tuttujen kesken, ei julkisuudessa eikä näiden lähipiireille. 

Eli taiteen ja monen muunkin alan amnateissa kuulijakunta siis oletetaan laajaksi, mm kansainväluseksi ja garrastuneisuutensa mäörältä vaihtelevaksi, kuitenkin usein omasta tai oman ryhmänsä vinkkelustä katsovaksi. Yllättävän moni myös haluaisi vallata taiteen alan ammatin itselleen. Elikä tuotteistetussa ei saa olla liian genkilökohtaisia piirteitä, mikä ehkä on ennen itselle ollut taiteen motivaatio, esim että voi että miten hieno maisema nyt illalla. Vaan piirteiden pitäis llla yleistettyjä nikn että ne luovat tilaa, ilmaisupaikan katsojan tms omille tunteille, näkemyksilke, taidoille, ym. Eli se on vähän kuin ooettajan tai huvipuiston jonkin välineenkäyttäjän tms portilla seisovan työ, missä kojemujsen tekijänä varsinaisesti ovat asiakkaat mutta puitteet vain suttavat. Eli työntekijä ei saa työstään sitä onnea ja elämänsisältöä mitä nuirempana tai vaoaa-ajallaan, vaan ln pikemminkin ooettaja tai tukena. 

Vastaavasti monet muutkin julkusuuden tehtävät ovat samantapausesti tuotteistettuja tms, yllättävät ongelmat ja yleisön kiinnostus tehneet työstä  vähemmän perysjärjen tyyppisen ja enemmän lavastuksenomaisen, mikä tarkouttaa, että rikollinen tulee helposti tilalle moneen sellaiseen tehtävään, esim ko alasta harrastuneet murhata haluavat heitä näyttelevät joko tousenlaiselta seudulta tulleet tai sitten juuri tällä seudulla kasvaneet, jotka eivät jotenkin.päöse vaihtamaan alaa kyllin kauaksi alkuperäisestä tai toisenlaisilke seuduille asumaan. 

Eli tuotteisteetu taide ym boi olka amnatti muutta se ei ole sama kiinnostujsenkohde kuin kiinnostus taiteeseen tms, vaan enemmänkin tuo mueleen liukuhihbatyön, edustustehtävät ym sosiaalisen ym jatkuvuuden takaamiseen usein kedkittyneet ammatit. 

Savonlinnassa asuessani sain vaikutelman, että maailmassa laajalti kaivataan savonlinnalaisren vahhvuuksia jotenkin yleistettyinä kyllin helppoina ohjeina itse oppia ja soveltaa omalla seudullaan paikallisiin oloihin, ym. Ja niin en alkuun yllättynyt kovin paljon kun juutuin kirjoittamaan englanniksi joulutonttumaisen elämän suunnalta taidoista, mutta pidemmän päälle on kyllä ihmetyttänyt moinen lisäohjeiden vaatimus ilmassa, katso LearnTalents.BlogSpot.com/2018/09 ja MiracleLikeNature.BlogSpot.com 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti