Jokainen on omanlaisensa. Niinpä ihminen tarvitsee omalla tavallaan suuntautunutta seuraa. Sitä eivät ole lapsuudenperhe ja koulukaverit vaan omien haavealojen harrastajat ja ammattilaiset. Omanlaiseensa seuraan päästäkseen tarvitsee omaksua heidänlaisensa haave-elämäntapa ja lopettaa keskusteluyhteys vanhempiin ja muihin ikäviä aloja kannattaviin tuttuihin.
Lahjojen ja taitojen oppimisessa omille haaveloille neuvovat tämän blogin ensimmäiset kirjoitukset Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla. Aloita lukemalla ne. Harrasta hiukan omin päin, tai ehkä enemmänkin, ja etsiydy omien haavealojesi tapahtumiin, asuinseuduille, harrastuseuroihin, opiskelupaikoille, töihin jne. Lahjojen ja taitojen lisäksi olisi omaksuttava haavealan arvot ja elämänpiiri. Korjaa käsitystäsi haavealastasi niin, että se vastaa etsimääsi kokoaikaista elämänsisältöä. Kun vaalit haavealojesi arvoja elämässäsi, opitkin haavealojesi juttuja paljon helpommin.
Ihminen virittyy keskustelutoveriensa ja sosiaalisten suhteidensa aallonpituudelle ja saa heidän ammatillisista arvostruksistaaan paljon vaikutteita olemukseensa, etenkin jos he ovat vanhempia kuin sinä, sillä silloin heidän maailmankuvansa suuruus dominoi koollaan yli oman elämänkokemuksesi omasta haave-elämäntavastasi ja haavealojesi jutuista. Siksi vanhempiin olisi katkaistava keskusteluyhteys ja mahdollisesti jopa luovuttava perinnöstä, jottei virity vanhempiensa aallonpituudelle oman elämänsä elämisen sijaan.
Vaikeudet ammattialan vaihdossa johtuvat isolta osin siitä, etteivät ihmiset kuuntele kuin omalla tavallaan suuntautuneita juttuja, vaikka muuten vaikuttaisivat keskustelevan ihan järtkevästi ja olevan ok tyyppejä. On katkottava yhteydenpito ikävien alojen kannattajiin, ei edes kerran kuussa saa jutella, mieluiten ei ollenkaan. Ja lisäksi on haaveiltava omalla laillaan suuntautuneesta seurasta, sosiaalistuttava siihen päin pientenkin hippujen varassa, kovinkin etäältä, etsiydyttävä samanlaiseen elämänpiiriin ja harrastuneisuuteen, harrastuksiin, vaalittava noiden alojen arvoja, etsittävä elämänsä onnea sieltä päin, mikä itselle on haavejuttuja. Vanhan ikävän alan ammattitaidoista ja hyveistä on luovuttava, seurattava mediaakin uudelta kantilta, puuhattava haavealojhen juttuja innokkaan harrastajan tapaan ja otettava selvää muista samaojen alojen tutuista että missä heitä tapaisi jsa mihin taopaan ollaan sosiaalisia noissa piireissä (ei saa näitä kysyä muulla tavoin harrastuneilta vanhoilta tutuilta vaan uusilta oikealla tavalla harrastuneilta tutuilta), tuntea opiskeluåpaikat, etsoiä alan hanttihommia jne. Ostettava alan kiehtova hyvälaatuinen oppikirja tai muutamakin ja otettava niistä ammattialan näkökulmasta ja arvoista mallia. Annettava haavealojen ilmapiirin harrastuksen myötä täyttää elämäsi ja tuoda keskustelunaiheet, ammattialavaihtoehdot ja tuttavat! 10-15 vakavamielistä haavealaa on parempi kuin pari vain, niin saat ihan itse kokonaan valita, millaista elämää elät. Omille teillen lähteminen on olennaista, samoin kiinnittyminen juuri haavealojen ihmisiin, vaikka heitä olisi harvoja ja he olisivat etäisiä. Uusi sosiaalinen piiri haavealojasi arvostavissa merkeissä tuo paljon lisätilaa, mutta se edellyttää, ettei pidä mitään yhteyttä vanhoihin ikäviä aloja arvostaviin tuttuihin, ei ole heidän kannaltaan kartalla, ei ole keskusteluyhteyden päässä. Muutto pitämällesi paikkakunnalle, jolla on haavealasi päärahanlähetinään eikä ikäviä aloja rahanlähteinään, on huippuhyvä idea. Isoihin elämänmuutoksiin ryhtyessä olisi hyvä rukoilla jumalaa, vaikkei tavallisesti niin koskaan tekisi ja vaikka olisi ateisti. Tässä jollain lailla toimiva jumalalle osoitettava rukous: "Auta minua tässä, amen awomen" ja mielentila tälle asialle omistautuva ja yleismaailmallisen moraalinen. (Puun katsominen rukoillessa tuo tunteikkaamman elämänviisauden, joka auttaa.)
Paljon pidemmin ja yksityiskohtaisemmin ammattialan vaihdosta ikävältä alalta haaveammattiin tämän blogin kohdissa "Elämänohjeita", "Ohjeita vanhalta ikävältä alalta pois pääsemiseen" ja "Jollet sittenkään pääse vaihtamaan alaa".
Lahjojen ja taitojen oppimisesta tämän blogin varhaisimmat merkinnät. Ne ovat tämän blogin ydin.
Jos ammatinvalintaasi haittaa harhaanjohtava ulkonäkö, niin se on yleensä kiinni siitä, että sosiaalisesti nojaa toisiin. Keskity puuhailemaan kaikkea kivaa itse valitsemaasi. Älä ole sosiaalinen tuttujesi tai etenkään sukulaistesi kanssa puuhaillessasi muutakaan, älä esim. ajattele, että tämä on samantyyppistä tekemistä kuin mistä nuo tykkäävät, käytänpä tässä siis osin heidän näkövinkkeliään, vaan tee kokonaan itse! Silloin löydät itsellesi sopivia reittejä ja tekemisiä, luot itse omia mielipiteitä, jotka kuvastelevat omaa suuntautmistasi. Ota mallia haavealoillasi vain sen supertähdistä eikä seurasta ja juttukavereista tai pariehdokkaistasi, jottet laske taitotasoasi paljon alle sen, mitä se voisi olla ja päädy käytännössä ö-luokkaan ammattilaisten mittapuulla katsottuna, vaikka parhaimmilta vain kopioidessasi voisit olla lupaava lahjakkuus juuri haavealoillasi!
Näyttää siltä, että ammatinvalintamahdollisuudet kaatuvat liikaan toisiin nojaamiseen, jolloin heidän taitojaan tulee omaan olemukseen mukaan kuin olisi jotakin tehtävää yhdessä heidän kanssaan tekemässä. Olisi luettava tämän blogin kirjoituksen Haaveammattiin ohje lahjojen oppimisesta ja se apunaan opeteltava omat haaveensa oppainaan kaikista upeimpien haaveammattiensa taitoja omin päin. Niin saa itsensä luokitelluksi omissa silmissään haavealojensa harrastajaksi, siis noiden alojen ihmiseksi, ja niin voi kulkea osin yhtä matkaa noiden haavealojen ihmisten kanssa ja olla erillinen ikävämmin suuntautuneista tuttavista. Erityisen tarkka olisi oltava yli 5 vuotta vanhempien (kaikki eivät kerro ikäänsä vaan väittävät olevansa nuorempia vaikka olisivat nelikymppisen oloisia tai mitä lie) vanhempien, tuttujen, opettajien jne. näkökulmien ja tekemisentapojen vaatiman etäisyyden kanssa, jottet anna vaikutelmaa, että olisit noin pitkään omistautunut heidän mielijuttuihinsa vakavalla mielellä tekemisentavastasi ja tietämyksestäsi päätellen. Mutta haavealoillasi saat toki olla sosiaalinen opettajasi tehtävänantojen ja ammatillisen näkökulman kanssa. Muista, että rehevämpi on taitavampi kuin kuivempi, vaikka kuivempi olisi vuosia pidempään harrastanut.
Sen sijaan, että tuttaviensa muodostamassa ympäristössä pohtisi, mitä haluaisi tehdä, pitäisi tunnistaa omat haaveensa, mielitekemisensä ja mieluisat tottumuksensa ja luokitella itsensä niiden tyyppiseksi ihmiseksi elämänpiiriltään, pitäisi tuttunsa luokitella noin summittain myös ja pitää sitten sosiaalista etäisyyttä niiden piirteiden osalta, jotka ovat kuhunkin nähden aivan eri maata, ja olla seurallinen siltä osin kuin on yhteisiä tekemisiä tai haaveita.
Keskustelutavalla myös on väliä. Se ei saisi olla vanhan ikävän
ammattialasi tyyppinen eikä sentyyppinen, millaiset ihmiset laitetaan
ei-niin-kivoille aloille. Vaan sen pitäisi olla
haaveammattialasi/-alojesi tyyppinen. Se ei saisi olla valittu ihan vain
sen perusteella, mitä muut parhaiten kuuntelevat, sillä moinen johtaa
sinut heidän mieliammatteihinsa. Jos osa jää kuuntelematta, on liian
oman alasi tyyliä, niin se kai lasketaan persoonallisuudeksi ja syyksi
sinun mennä mieliammatteihisi.
Haaveammatin tyyli ja näkövinkkeli tulevat sinulle
luonnostaan, kun innolla harrastat haavealojesi juttuja, kun ne vievät
ison osan aikaasi ja kun katselet asioita niiden vinkkelistä vähän kuin
olisit niiden harrastusympyröissä.
keskiviikko 4. syyskuuta 2013
tiistai 3. syyskuuta 2013
(5.) Jollet sittenkään pääse vaihtamaan alaa
Tämä blogimerkintä on oikeastaan jatkoa osiolle Ohjeita vanhalta ikävältä alalta pois pääsemiseen. Lue se ensin.
Alan vaihdossa suurin este tuntuu olevan lahjojen ja taitojen puute, minkä vuoksi kannattaa aloittaa lukemalla tämän blogin ensimmäiset kirjoitukset: Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla. Alan vaihdossa tyylin osalta neuvoo osio Elämänohjeita.
Tämä blogi neuvoo vain alanvaihdossa haaveammattiin, vaikka haaveammatteja olisi monta. Se ei neuvo alanvaihdossa, johon et ole erityisen motivoitunut.
Ikä ei oler ammatinvaihdon este, päin vastoin: Muistat varmaan opiskeluajoiltasi toimiston sihteerit, joista toinen saattoi olla puhelias ja lepsu ja sosiaalinen, ja toinen tiukka työkeskeinen. Menity esittämään asian kuin asian ensin vastaasi sattuvalle sihteerille etkä osannut ennakoida näiden eroja vastauksissa juttuihisi. Kymmenen vuotta myöhemmin et ole enää niin ummikko, huomaat ihmisten välisiä eroja, osaat jo luovia. Mikä oli ennen mahdotonta voimillesi, on muuttunut mahdolliseksi...
* * *
Tässä siis jatkoa kohtaan Ohjeita vanhalta ikävältä alalta pois pääsemiseen:
154. Jokaiselle jutellaan yleensä sellaisista asioista, joita uskotaan näiden elämänpiuiriin erityisesti kuuluvan, tuetaan siten näiden yksilöllisyyttä. Jos siis sinusta kuulostaa siltä, että kaikki harrastavat jotakin, mitä itse haluaisit harrastaa, tai että kaikki haluavat niitä asioita, joita itse olet jäänyt kaipaamaan elämääsi paljon lisää, niin ejkä se on vain tilan tekemistä sinulle harrastaa noita asioita ja jakaa tuota harrastuneisuutta muiden kanssa. On ikäöän kuin lupa sinunkin harrastaa niitä, jos haluat, ja paljon! Toki saat itse valita eikä tarvitse muiden vääriin luuloihin lähteä mukaan tai upota loputtomasti vanhoihin elämänsisältöihin. osa asioista, joista sinulle puhellaan kuin kaikki niitä harrastaisivat, on lä'hiympäristösi ihmisten mielenkiinnonkohteita eikä niihin tarvitse lähteä mukaan, kunhan vain huomaa, kuka muista on niin harrastunut.
155. Varo harrastuksia, porukoita ja paikkoja, jotka eivät ole tyylilajiltaan tai tekemistensä tyypiltä mielitekemistesi henkiset, sillä jos saat niistä väärän ilmapiirin itsellesi ja vääränlaisen meiningin sosiaalisiisn suhteisiisi, niin omanlaistesi tekemisten löytäminen ja niihin hyväksytyksi tuleminen voi olla paljon hankalampaa. Usein ne jutut, jotka kuulostavat itseä kiehtovilta ja ovatkin mukavaa kiehtovaa tekemistä, ovat oikeanlaisia itselle, vaikka muut pitäisivät niitä vain harrastuksina tai toisenlaisten ihmisten puuhina.
156. Jos vanha ikävä alasi näyttää olevan kovin suurella painotuksella, että sillä olisi tärkeää kaiken muun kustannuksella tehdä hirveästi töitä, niin ettei moisessa painotuksessa ole enää mitään tolkkua, niin silloin lähiympäristössäsi on luultavasti joku tai luultavammin kopvin monta, jotka tykkäävät tuon alan tekemisistä kovin, tykkäävät pouuhastella sen parissa ison osan ajastaan, ovat ottaneet sen itseisarvokseen samaan tapaan kuin joku musiikin uisen ottaa, ja ovat vain tekosyynään käyttäneet toisten sanomaa, että juu sen alan työntekijöitä kyllä tarvitaan. Lyki tuon alan tekemiset heidän niskaansa ja poimi itsellesi joidenkin itsellesi tähtitieteellisesti paremmin sopivien alojen tkemisiä ammatiksesi, opiskeltaviksi, harrastuksiksi sekä elämänpiiriksi.
TÄRKEÄ
157. Jos olet jo jossain määrin vaihtanut samaistumisryhmääsi vanhalta ikävältä alalta haavealoillesi päin tai ainakin mukaviin harrastuksiisi muiden mukavampien alojen ihmisten seassa, niin olet samalla saavuttanut jonkin verran itsellesi paremmin sopivia elämäntapoja, arvoja ja työasennetta. Jos edelleen kunnioitat myös vanhan ikävän alan "kunnon" heppuja, niin heidän sinulle sopimattomat elämäntapansa, arvonsa ja työasenteensa valtaavat alaa elämässäsi sen myötä, että olet keskusteluyhteydessä heihin ja siis myös heidän mielipiteisiinsä. Sinun pitäisi päästää irti vanhan ikävän alan ihmissuhteista kuin he olisivat sekundaa ja mielenkiinnottomia, ei niin kunnon heppuja, ja satsattava täysillä mielestäsi oikeanlaiset elämäntavat omaaviin sinua kiehtovien alojen ihmiskontakteihin nähden heidät upeina ihmisinä, joiden kanssa on hyväätekevää olla sosiaalinen ja puuhata yhdessä.
158. Ongelmana on kai, että vanhemmillasi ja vanhan ikävän alan tutuillasi on tapana inttää ja olla kunnolla seuraamatta tai ainakaan täysin allekirjoittamatta perusteltujakaan mielipiteitäsi, niin että keskusteluyhteys heihin menee heidän mielipiteidensä seurailemiseksi eikä fiksuksi elämää ymmärtäväksi kommunikaatioksi, jossa tunnepointtisikin tulevat täydesti huomioonotetuiksi. Parempi on satsata niihin ihmissuhteisiin, joilla on jo valmiiksi mielestäsi sinulle sopivat mielipiteet. Ehkä useimmiten on niin, etteivät ihmiset oikeasti keskustele, vaikka siltä näyttäisi, vaan heillä on omat mieltymyksensä ja heidän mielipiteensä ovat vain miedltymysten puolustelua muun maailman silmissä eivätkä keskustelusta oppivia käyttäytymisen ja näkemysten ohjailijoita kuten keskusteluyhteys olettaa. Usein ihminen voi muuttaa keskustelun myötä vain niitä elementtejä, joihin hän ei ole henkilökohtaisesti mieltynyt, ja muut pitää mielitekoinaan mukana kuin kivan musiikkikappaleen suosikkinaan. Siksi on parasta etsiytyä samanmieliseen seuraan kuin mityä haave-e3lämäntapasi käytännössä olisi.
159. Kun lapsi on jo 20 tai edes itsenäistynyt täytettyään 15, ei enää äidin tarvitse olla hyvä äiti siinä mielessä, että olisi niin läheinen kuin mitä äideiltä odotetaan, vaan riittää hänen olla hyvä kansalainen, joka ei tuhoa vaikutusalueellaan olevan ihmisen elämää väärillä neuvoilla, piittaamattomuudella ja itsekkyydellä tai pelkällä pottuuntumisella erityyppisen ihmisen läsnäoloon. Riittää noudattaa sääntöä "Elä ja anna toisten elää!" lapsensa suhteen ja huomata siinä, että oma vaikutus on valtavan suuri, joten on jätettävä nuorelle ja aikuisella lapselleen tilaa kasvaa omien haaveidensa suuntaan tarvitsematta muuttua vanhempiensa suuntautumisen tyyppiseksi. Tilaa voi antaa antamalla lapselle oma huone, mahdollisuus harrastaa itseään kiinnostavia juttuja. valita niiden tyyppinen koulutuslinjaus tai työ heti peruskoulun jälkeen, auttaa pois kotoa muutossa jo nuorena, olla väittämättä että olisi kiva nähdä lastaan joskus useammin tai koskaan tai kuulla kuulumisia, j'ättää äidin rooli pois ja antaa lapsella olla omat kaverinsa ja oma tyylinsä, omat uskomuksensa ja arvonsa. Hyvä olisi, jos näin voisi tehdä jo heti lapsen täytettyä 15, jotta lapsen koko aikuinen elämä lähtisi lapsen omia haaveita päin lapsen oman näkemyksen ohjaamana, eikä vanhempien lyttyyn painamana nuoren lapsen rooliin laitettuna kuin vielä tarvitsisi esikuvia aivan toisen ihmistyypin ja suuntautumisen vanhemmista - ei, nyt on oman elämän aika jo!
160. Voiko olla, nettä se iso osa olemuksestasi, joka käsittämättömästi on vanhempiesi ja vanhan ikävän alan tyylinen, vaikka yrität muita asioita vaalia ja olet ihan muusta itse harrastunut, onkin seurausta siitä, että olet tottunut pysymään noissa perspektiiveissä kartalla? Eli kun keskustellaan jonkin muun porukan kanssa tai tehdään jotakin muunlailla suuntautuneiden kanssa yhdessä, niin tulet lisänneeksi jonkinlaista tilannekuvaa ja huomioita kuin varautuisit keskustelemaan vanhempiesi tai ikävän alan työ- ja opiskelutoveriesi yms. siten harrastuneen väen kanssa. Silloin olemukseesi tulee vaikutelma kuin olisit heidän seurassaan ja puuhaisit noiden ikävien alojen juttuja, olet sen ikään kuin lisännyt keskusteluun ja tekemisiin. Ja ehkä käy niin, että vanhempasi kyllä tajuaisivat vikkelään, mutta he puolestaan kuvittelevat perustelevansa juttujaan työtovereilleen, jotka eivät ole asianharrastuneita vaan hidasjärkisiä ja epärakentavia, jolloin meininki saa lisää näkyvyyttä kuin joutuisi kovalla äänellä noita huomioita puhumaan, ja niin kadotat oman roolisi, jonka kuuluisi olla oman elämänsisältösi ja omien näkemystesi motivaation mukainen. Ehkä ei ole hyväksi jatkuvasti seurustella eri tavoin suuntautuneiden vanhempiensa yms. kanssa, vaan olisi puuhattava suurin osa ajasta omia juttuja kuvittelemattakaan perustelevansa näkemyksiään vanhemmilleen yms. väelle.
En silti ymmärrä, miksi efekti on niin vahva, sillä onhan muitakin kiinnostuksenkohteita, mutta ehkä ne eivät ole perspektiivejä, joille kaiken tulkkaisi ja joita ylipäätään käyttäisi koko ajan kaikenlaisina hetkinä kaikenlaisissa asioissa, niin kuin vanhempiensa seurassa on tottunut olemaan.
161. Jos ulkonäkösi mystisesti on superpaljon vanhempiesi toivoman tapainen, vaikket heidän mielipiteitään niin kuuntele tai heitä katso ylöspäin, niin vika voi olla siinä, että ystäväsi tulevat hyvin juttuun vanhempiesi haaveiden kanssa. Moni ihminen, joka on kovin paljon tietynlainen, vaikkapa sinun toivomallasi tavalla elävä, voi toivoa elämäänsä muutakin, ja toivoa sitä kovin suuren annoksen, enemmän kuin kukaan toinen kenties, siksi, ettei hänen elämäänsä sitä tunnun kuitenkaan tulevan ollenkaan, ja niin kaataa osan tuosta haaveestaan toisten niskaan tyyliin "kun minusta ne on niin kivoja juttuja", kiva kun olet tuollainen, kyllä minä vähän ymmärrän vanhempiasi. Ja niin käy, että kun olet sosiaalinen ihanan elämänviisaan kaverisi kanssa, niin muutut vanhempiesi haaveiden prototyypin näköiseksi.
Olisi uskallettava ja osattava aloittaa heti haavetyylillään haavetekemistensä parissa. Siksi uskonnollisuuden hyöty näkyy tässä selvästi: jos rukoilet ja siksi osaat aloittaa uuden paremmin elämän tässä jo nyt omin päin, niin olet silloin sillä aallonpituudella, jolla voit saada uusia tosiystäviä, jotak arvostavat sitä elämäntapaa kuin sinäkin tai ainakin antavat sinulle ystävällisesti tilaa siihen päin - vaikkei heidän ulkonäkönsä olisi yhtään sentyypinen sekään, ehkeivät he ole onnistuneet ulkonäkö- ja tyylijutuissa sinua selvemmin viestimään, mutta kuitenkin voivat olla ystäviäsi, kun oman elämäntapasi langanpäästä kiinni saat.
Tällainen efekti tulee myös koululuokalla tms. missä on vanhempiesdi haavealoja arvostavia kivemman alan ihmisiä, jotka ovat seksuaalisessa iässä, jolloin he voivat luoda vahvan vaikutuksen sen painolla, kun itsekin etsit tulevia uomiasi ja pulisoasi, jolloin katselet heitä suopeasti ja koet heidän positiivisina vaikuttamaan oikeutettuina elämänviisaina henkilöinä, mutta he näkevät vain ulkokuoresi, vanhempiesi arvojen ja elämäntavan ja heidän haaveidensa sinun elämääsi painavat jäljet ja ikään kuin kohdistavat vanhemmillesi tulevan heidän valintojaan arvostavan palautteensa sinuun tehden sinulle muotin, joka on jonkinlainen prototyyppi vanhemmistasi.
Auttaisiko tuo, jos pääsisi kivantyyppisille kavereilleen kylään ja muodostaisi ystävyyssuhteen heidän vanhempiinsa, ollen kuin heidän lainalapsensa tai nuori samanmielinen, mutta ymmärtäen, että heidän lapsensa tarvitsee omanlaisensa elämän, omat uomansa, joita kulkea.
Käyköhän tämä sama, jos pääset haavealallesi töihin tai opiskelemaan? Mutta silloin sinulla on jo jalka ovenvälissä...
162. Myös lemmikkieläimet voivat haaveilla ihmismäisestä elämästä ja tyypitellä sitten nuo haaveet sinun ominaisuuksiksesi, sillä eiväthän he itse käy töissä tai opiskele, mistä kumminkin haaveilevat paatoksella. Pitäisi itse tunnistaa omat piirteensä eikä sokkona olettaa viereisten tunnistavan ne tervejärkisesti siten kuin arkenne aina sujuu, sillä jos eläimen haaveiden kohdalla sillä tunteet valtaavat alaa, ne tulevat tehneiksi isoja merkintöjä ja oma tyylisi jää sivuseikaksi. Sama vika lienee pikkulinnuissa ym. ihmisasutuksen liepeillä hyörivissä villieläimissä, kun ne voivat olla ihmisharrastuneita luonteenlaatuja tänä modernina talojen ja autojen aikakautena, joten tunnista itse omat piirteesi ja usko, että eläin voi olla työorientoitunut tms. ihmisjutuista harrastunut, joka (punastellen?9 arasti tuumii, ettei hän itse vcaan nuo ihmiset tuossa vieressä vain.
163. Pitäisiköhän nämä omat piirteet valehdella oikein? Sen sijaan, että pähkäilisin, miksen tänäänkään saanut lähdettyä lenkille, sanoisinkin olevani urheiluharrastaja, sanoisin olemuksellani, jollei muuten. Heti tuntuu urheilu istuvan arkeeni helpommin. Kai sen voisi ajatella, että kuuluu olla idealisti: sanoa piirteikseen ne, jotka aidoimmin allekirjoittaa arkensa pääosiksi, vaikka olisivat haaveita vain - eikä kaikkea sitä, mitä arjessaan vastustaa, mutta kumminkin on tavallisesti tullut tehneeksi. Mutta jotenkin siis noin realistisesti, että ensin urheiluharrastaja, sitten intomielinen urheilun harrastaja ja vasta sitten jokin fyysinen työ ammatiksi.
Olennaista olisi kai luoda henkilökuva, jossa määräävinä tekijöinä ovat oman harrastuneisuutesi kohteet, jotta toisilla on jokin helposti hahmotettava kokonaishahmo, johon he voivat viitata, kun sanovat, että tuo henkilö tuossa. Silloin ei käy niin, että harrastuneisuutesi hahmo olisi vanhempiesi laatiman kaltainen ja omat edesottamuksesi jokin haihatteleva lisä, joka vaikuttaa asiaakuulumattomalta.Minun ei siis kuuluisi sanoa, että kirjoittelen ja urheilen, kun ne ovat ihmisten mielissä ristiriitaisia henkilöhahmon osia, vaan minun pitäisi kuvata harrastuneisuuteni piiri: urheilu, luonto, taiteet, sosiaalisuus jne.
164. Jos olet itse motivoitunut johonkin suoritukseen, joka toisten silmissä rinnastuu vanhaan ikävään alaasi, voi tuo tekeminen tulla luulluksi urasuuntautuneisuudeksi vanhalle ikävälle alallesi. Yritä miettiä kiinnostustasi toista kautta ja toisin vertailukohtein. Tai sitten uhraa voimiasi hetken aikaa, jotta saat tuon suorituksen (kenties vanhan kiinnostuksenkohteesi) alta pois ja pääset kokonaan omille teillesi. Voi olla, että tuppaat esittämään kiinnostuksenkohteesi vanhaan ikävään alaan viitaten tai vertautuen tai sen perspektiivistä siksi, että tuo ikävä ala on taustasi, johon nuorempana kaiken vertasit ja jonka taidot vain hallitsit. Muissa asioissa kokeneempana näkövinkkelin voi valita paljon laajemmasta kirjosta ja vertailukohdiksi ottaa jotakin osuvampaa. Mutta huolehdi, että vaihdat myös tekemisentapasi uudentyyppiseksi, muille elämänalueille vertautuvaksi eikä vanhoihin uomiisi pudottavaksi.
Myös käsityksesi työnteosta voi olla vanhan ikävän alan rytminen ja tyylinen. Koeta vaihtaa elämänrytmisi myös työnteon osalta mukavampien sinulle osuvampien alojen kaltaiseksi.
165. Oman roolin vakiinnuttaminen jollekin alalle vaatii, että ympäristösi ihmiset olettavat sinun olevan tekemisissä juuri sen ammattialan piirin asioiden kanssa ja etenkin että tuon ammattialan näkövinkkelistä maailmaa katsot. Silloin et voi poukkoilla alalta toiselle, jos toiset eivät pysy perässä, minkä alan ihmisenä sinua pitää. Etenkään et voi ynnätä sekaan huomioita vanhan ikävän alasi näkökulmasta, koska jos sinulla siinä on paljon ammattitaitoa, niin nuo huomiot vaativat toisilta turhan paljon keskittymistä ja niin he eksyvät pitämään sinua vanhan ikävän alasi ammattilaisena. Siksi etenkin alkuun, kun vasta opettelet uuden näkökulman käyttöä, sinun pitäisi käyttää sitä lähes yksinomaa ja jättää vanhan ikävän alasi näkökulman huomiot kokonaan pois!
Haavealan tekemiset auttavat toisia arvaamaan ammattialasi oikein.
166. Laittaudu eroon huonekaluista ym. esineistä ja vaatteista, jotka ovat vanhan ikävän alasi tyyliset ja koeta pärjätä niillä, jotka ovat mielestäsi mukavanhenkiset, oikeanlaista elämänpiiriä tuovat. Ei ehkä ole niinkään kyse siitä, mitä esineitä sinulla on, koska ehkä tarvitset niitä johonkin käytännön tarkoitukseen, kuin siitä, minkä tyylisiä ne ovat, sillä tyylin oletetaan kuvastelevan makuasi, arvojasi ja toivomaasi elämänpiiriä.
Eri paikkakunnilla myydään erityyppisiä huonekaluja ym esineitä, esim. mökkeilypaikkakunnilla kesämökeille sopivia.
167. Sain sähköpostilistalta viestin otsikolla "Start each day with an f-word". Voisipa tuossa olla ideaa: jos aloitan aamun sulattelemalla mielessäni jotakin rakastamaani asiaa, niin olen sanan avulla tilanteeseen sopivan vapaamuotyoisesti salakuljettanut haavejuttuni osaksi tuonpäiväistä elämääni. Helpompi siinä on elää haaveidensa mukaista elämää, luulen. Jos vaikka aamulla sulattelen sanaa "metsäretki", niin saan luontoretkeilevän mielenvireen osaksi meininkiäni sinä päivänä, jaq niin tulee retkeiltyäkin helpommin.
168. Taitoja oppii hyvin nappaamalla tärppejä taitavamman tekemisentavasta, esim. "Katselee. No, katselenpa minäkin. Ehkä sillä tavalla opin." Jos sen sijaan matkisi ulkonäköä tai uppoaisi kokonaisvaltaisesti toisen tekemisen- ja elämisentapaan, niin kadottaisi kunnollisen kosketuksen omaan itseen ja siis omien taitojen pohjaan. Lisäksi olisi silloin vaikeaa sovittaa yhteen yhtään useampia taitoja, ja taitoja elämässätarvitaan monen monta: jos joka päivä huomaat ja opit muutaman pikkujutun, tekee se jo vuodessa tuhat uutta opittua asiaa, mikä on se, mitä elämä vaatii: opit on osattava sovittaa yhteen kokonaiskuvaksi siitä, miten elä'ä ja tehdä, ei saa jättää niitä erillisiksi sirpaleiksi. Silloin on käytännössä vain yksi ohje, jota noudattaa eikä tuhansia sirpaleita, jotka aina hukkuvat ja ovat mahdottomat yhtä aikaa noudattaa. Siis lisää jokainen uusi oppi heti opittuasi kokonaiskuvaasi siitä, mikä on hyvä tapa elää ja tehdä!
169. Työ nielee helposti ison osan elämästä niin, että kysyy: "Eiks elämässä muuta oo kuin aina tätä samaa vain?". Mikä olisi sellainen elämänsisältö, johon olisit tyytyväinen, jos saisit sellaisen työksesi: "Joo, mutta ihan kiva näin."?
TÄRKEÄ
170. Jos olet tyhmä ja näin monen ohjeen noudattaminen näyttää sinulle mahdotto9malta, voit päästä haavealallesi suorempaa tietä siksi, että tekemisesi ovat selvemmin muiden näkyvissä, koska puuhaat hidastempoisemmin, työläämmin, vähemmän hienostuneesti ja niin kovastikin yrittäen vain tavanomaista laatutasoa pitkin, ja puhut selkeitä perusasioita moneen kertaan toistaen. Lue siis tämän blogin varhaisimmat ohjeet Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla sekä ehkä Elämänohjeita-osio. Opiskele sitten haavealaasi krijoista, omin päin ja kursseilla. Vietä aikaa sen tekemisissä, etsi siten harrastunutta seuraa äläkä pidä mitään yhteyttä vanhan ikävän alasi ammattilaisiin ja innokkaisiin kannattajiin. Olennaista on puuhata paljon haavealansa juttuja, tehdä se näkyvästi, käyttää haavealan näkökumaa ja elää sen elämänpiirin asioita, jutella niistä tutuille kuulumisia ja etsiytyä tuon alan kursseille, jotta saa meriittiä tuolla alalla ja ammatillisesti kaltaistaan seuraa.
Nopeajärkisemmän ajatukset ovat vähemmän toisten näkyvissä ja muut usein luulevat pikkuhuomautuksia kokonaisiksi uppoutumisen alueiksi elämässäsi. Siksi vikkeläjätkisemmän alavaihto käy helpoiten työ- ja opiskelupaikan tai ammatillisen suoriutumisen ja haaveammatille tyypillisen elämänpiirin ja näkökulman myötä, luulen.
171. Voiko olla, että muilta ammattialahaaveistasi tuleva palaute on kuin sattumalta vastaan sattuvan vastakkaista mielipidettä edustavan rivijäsenen hihkaisu, että eipäs vaineskaan vaan laitapa tuota meidän juttua ja kunnolla? Jokainen on omantyyppisensä. Hänen tunnusomaiset ominaispiirteensä eivät löydy lapsuuden perheenjäsenistä tai luokkatovereista vaan vaativat vielä suurempaa erikoistumista juuri omanhenkiseen porukkaan. Niinpä omat haaveet, kun ne ääneen sanoo, kuulostavat asiaankuulumattoman epätavallisilta, jos ne lausuu sosiaalisesti omasta itsestään ja mieltymyksistään kertoen. Ehkä nuo toiset tuntevat hukkuvansa erikoisten edesottamusten suohon, joka uhkaa vetää mukanaan mielenkiinnottomaan elämään, ja siksi lisäävät oman repertuaarinsa vastakkaisia piirteitä ikään kuin tasapainottaakseen ilmiön normaaliksi keskiverroksi. Koska kyseessä on koko ammatillinen suuntautumisesi, koko tulevaisuutesi, joutuvat he sen tuhotakseen lisäämään käsittämättömän suuren annoksen jotakin, mitä et ollenkaan toivo. Muilta sulaisivat vain tavanomaisuudet: jos kertoisit TV-uutismaisen lättänän kapulakielisesti, että olen päättänyt mennä opiskelemaan XXX alaa, kun se nyt vain näkemykseni mukaan on valintani ja minulle sopivin, sen kummemmitta selityksittä ja perusteluitta, niin ehkä muut sen verran jaksaisivat kuulla erikoislaatuisuuttasi: yhden kapulakielisen ammattialanimikkeen verran kuivalla tyylillä etäisesti kuin se ei heitä hetkauttaisi muuten kuin ajankäytöllisesti rinnasteisesti heidän omaan työhönsä tai opiskeluun, mutteivät sosiaalisen tyylin verran jaksa vaan itsestään kertominen synnyttää vastaliikkeen, vieras tyyli synnyttää vastaliikkeen, jollei ole kuiva ja jotenkin rinnasteinen heidän omien piiriensä juutuihin, näin vaikka omista töistään kertoilisivat aina. Niinkö?
172. Ehkä pitäisi vain kuivasti sanoa vanhemmilleen ja muille tutuille, että olen kiinnostunut siitä ja siitä, luulen, että menen opiskelemaan tuota tai tuota, ja tiedottaa sitten kuin ulkopuolinen, että nyt se on varmistunut: menen opiskelemaan sitä ja sitä ainetta joko tuonne tai tuonne. Ja kertoa ihan samassa, koskeeko se heitä vai ei: se ei maksa mitään, joten en tarvitse rahallista apuanne kuin korkeintaan muuttokustannuksiin, se olisi XXX:lla tai sitten tuolla XXX:lla on se toinen koulu, johon ehkä voisin päästä.
Harrastuneisuutensa voi jakaa saman aiheen harrastajien ja ammattilaisten kanssa.
173. Se, mitä ammatiksemme teemme, ei ole muille heidän oma kiinnostuksenkohteensa vaan vain tuote, jonka voi ostaa hetkellisesti käyttöönsä tms. tavallista, mutta meille se on ammattimme, elämäntyömme, elämäntapamme ja sosiaalisen piirimme perusvirtaa.
Pitäisi luokitella itsensä yhteen samoin harrastuneiden kanssa eikä lapsuudenperheensä ja liian eri tavoin asennoituvien kavereidensa kanssa. Vasta silloin kasvavat lahjat ja taidot haavealalla ja löytää elämäntavan ja elämänpiirin, joka käytännössä tukee haavealan opiskelu- ja työpaikan löytämistä ja niissä pärjhäämistä. Olennaista olisi, että muutkin luokittelisivat sinut samoin etenkin elämän meiningin osalta.
174. Käsittämättömän suuret esteet ammattialan vaihdossa itselle sopivaksi eivät siis näytä vaivaavan epäitsenäistä epäsosiaalista nuorta aikuista vaan itsenäistä suvereenia hyväntahtoista taitavaa nuorta aikuista. Siinä missä epäitsenäinen katselee asioita vanhempien näkökulman lävitse vanhempiaan kunnioittaen ja tulee siksi mukavana keskustelutoverina kuulluksi vanhempien ja heidän kanssaan samat arvot omaavien taholta, siinä taitavampi itsenäinen ja siksi välinpitämättömän hyväntahtoinen nuori aikuinen lähtee niin paljon omille teilleen, että vanhemmat ja arvoiltaan heidän tyyppisensä sanovat tilt ja menevät vain perusuriaan omia haaveitaan kohden, eivätkä ylipäätään ymmärrä nuoren tilanteesta mitään. Luonnollinen ratkaisu olisi kyllin itsenäisen omilla aivoillaan ajattelevan lähteä kokonaan omille teilleen pitämättä mitään yhteyttä vanhempiinsa enää ikinä, niin, että hänen sosiaalinen olemuksensa siitä korjautuu omien arvojensa ja elämäntapahaaveidensa mukaiseksi, ja elämänkohtalonsa sen myötä korjautuu pitkälti myös. On väärin vanhempien pyytää, että olisi niin kiva, jos tulisit käymään. Vanikka vanhemmat toivoisivat, itsenäinen aikuinen lapsi ei kasva heidän kopiokseen vaan ajan myötä entistä enemmän omille teilleen. Vanhempien luonnolline sosiaalinen piiri ovat henkilöt, jotka jakavat heidän arvonsa. Ja siihen piiriin ei itsenäinen aikuinen lapsensa kuulu.
175. Ehkä osa kommunikaatio-ongelmasta tulee siitä, kun vanhemmat katsovat olevansa erillisiä ihmisiä, itsenäisesti toimivan aikuisen ihmisen keskustelukumppaneita, vaikka he itse asiassa ovat totaalisen diktaattorin asemassa ja sanelevat nuoren aikuisen koko elämän, vaikkeivät sitä tunnusta tilanteeksi. Tilanne syntynee siitä, kun noren aikuisen koko sosiaalinen ympäristö on vanhempien arvot jakavaa, eikä nuoren olemus salli vaihtoa muunlaiseen ympäristöön, tuskin taidot ja etenkään lahjatkaan!, ja niin sosiaalisen ympäristön kaikki jäsenet pottuuntuvat, kun nuori haluaisi omanlaistaan itselleen sopivaa elämää, jotakin muuta siis kuin he, ja niin nuo muut sanovat, etteivät ota kantaa vaan eivätkö vanhempasi ymmärtäisi sinua, kun tuntevat sinut niin hyvin - mitä vanhemmat eivät tee, koska he ovat eksyneet kartalta, kun sinä olet toisenlainen kuin he, vaikka he luulivat valintojensa johtuvat siitä, mikä on mielekästä maailmassa, eikä erikoisluonteestaan: mieltymyksistään, taitotasostaan ja arvoistaan sekä sosiaalisesta tilanteestaan, ja niin he luulivat, että heidän valintansa sopivat sinuunkin ja erojen olevan eroja aikakaudessa ja siksi katsovat kartalle päästäkseen muita nuoria aikuisa, vaikkeivät olisi tippaakaan samankaltaisia tai samoilla arvoilla ja mieltymyksillä varustettuja kuin sinä.
176. Pitäisiköhän tuosta päätelä, että itselleen tärkeissä asioissa pitäisi aina tehdä vain tiedotus (jos sekään on tarpeen) eikä keskustella noista asioista kenenkään kanssa.
177. Jos vanhempani ovat tavanneet matematiikan laitoksella, niin toki he haluavat tyttärensä lukevan matematiikkaa ja ryhtyvän matematiikoksi. Toki? Toki jos he intomielisesti kannattavat matematiikkaa, arvostavat ja rakastavat sitä puuhana, niin otki he itse haluyaisivat matemaatikoiksi, mutta miksi ihmeessä tyttärensä eikä itsensä?! Toki jos he jutellessaan kuulevat jonkun hienon ihmisen haluavan matemaatikoksi, niin kannattavat, mutta hieno on tässä siinä mielessä, että matemaattisesti harrastunut. Hieno ei tarkoita sydämen sivistynyt, tämä hieno ei tarkoita siis tytärtä - miten ihmeessä nämä voivat mennä näin pieleen? Puhuuko heidän matemaattisesti harrastunut poikansa juttuja, että heidän hieno lapsensa - hän, en minä - haluaisi matemaatikoksi, ja kliseenä he nappaavat että jaa hie3no se on sitten tytär, mutta miksi uskoisivat näiun kummia ja veljen suusta kun itse olen ihan eri tavoin suuntautunut? Eikö niin erilaista suuntautumista heidän mielestään ole olemassa ja siksi etsivät jonkun tutun linjauksen, jota joku kuka vain heille ehdottaisi, ja uskovat sitten siihen: Mutta miksi se menee pakottamiseksi, ei arvaus ole sama kuin suuri pakottaminen? Ja miksi he eivät itse edes lue matematiikan alan oppikirjoja, vaikka tieteestä lukevat paljon, minne on heidän vanha haaveensa, jota he titeiden kuningattareksi nimittävät, kadonnut heidän elämistään? Onko matematiikan arvostus vain romantiikkaa, mutta miksi se kaatuu tyttären niskaan, oletetaanko tyttären olevan romanttinen? Äitini ajattelee sanoin ja isäni on sosiaalisesti ääliö, mutta voiko näin paljon sotkuja syntyä, miksi ihmeessä?
Katsotaas näistä niitä, mitä ehkä osaan sanoa, että miksi niin. Isäni ajattelee, että on lastensa kanssa "samaa verta ja lihaa", mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että uskoo meidän olevan pitkälti samoin rakentuneita kuin itsensä, eli mitä itse haaveilee, sopisi lapselleen ja olisi jotenkin komeaa ja lasta kohtaan ystävällistä, että lapsi toteuttaisi hänen haaveensa. Pakottamiseen voisi olla syynä tyylilajin erilaisuus, haluaisivat oman tyylilajinsa, omat uskomuksensa, oman miehennäköisen roolinsa eli pakotetaan pois naisellisuudesta siten kuin pojat isäni lapsuudessa pakotettiin miehen muottiin, jonka hän luulee olevan paras ja kaikilta vaadittavaksi kuuluva, mutta miksi se määrää suorastaan ammattialan, siksikö kun pitää matematiikkaa kunnon ammattina eikä minään naisten puppuna tai taiteellisten löysä'ilijöiden ja haihattelijoiden hommana. Ja matematiikkaa he eivät itse lue, koska siitä tulisi jokin sosiaalinen ongelma, jokin luokitus, jonka he haluavat välttää, ja lisäksi heille tuntuu riittävän, että lapsensa lukee matemattiikkaa - onneksi luki, joskus vuosi´kymmeniä sitten...
Mitäs tuosta nyt sitten pitäisi sanoa? Tekevät hirvittävän pahoja tekoja mukamas sinisilmäisesti, ikään kuin eiv'ät olisi tuohon ikään mennessä oppineet havaitsemaan mitään toisten tunteista, jolleivät osaa havaita niin eivät sovi päättämään mitään muista ihmisistä. Mutta miten sellaisen saa loppumaan, estettyä etukäteen, muiltakin vastaavassa tilanteessa: pölkkypäät vadille.
178. Näin kauempaa huomaan, että äitini oli tosi insinöörimäinen, ihan
työhönsä tyytyväisen insinöörimiehen tyyppinen. Miten voi olla nainen
niin pönttö ja urautunut?! Siihen kai ne omat
ammatinvalintamahdollisuuteni kaatuivat, kun eivät ympäristöni tärkeät
jäsenet kantaneet omaa osuuttaan eläm'äntaitojen oppimisessa ja esim.
oman alan tyyppisen pukeutumisen mahdollistajina. Ja aina kun
keskusteli heidän kanssaan, oppi pöntön urautuneen keskustelutavan ja
oma monialaisuus ja tunteidenmukaisuus karisivat kokonaan pois. Ja sen
vanhempani asettivatkin aikuisuuden kriteeriksi: olla urautunut ja
tunteita vailla. Voi perkele! Kyllä tosiaan on tarpeen jättää heidät
ja tuo aika kauas taa!
179. Elämässä voi tehdä valintoja siinä, mihin elämänalueisiin satsaa, minkä elämänalueiden strategioihin eniten luottaa. Silloin voi viisauden ja kaukonäköisyyden avulla selvitä sellaisesta, mihin toisen elämänalueen perustasolla ei ole vastausta. Mutta se vaatii, ettei le keskusteluyhteydessä noihin tyhmempiin strategioihin, sillä on paljon väliä sillä, mille kielelle asiat on tulkattu ja mikä siis on ajattelun kieli käytännössä: sen pitäisi olla viisain eikä naapurin kanssa kommunikoimiseen paras. Viisaita ovat uskonnot, naisten kulttuurillinen viisaus, taiteet, elämänviisaus, moraali ja joillekin luontosuhde. Hyvä tahto parantaa sosiaalista silmää ja tervehenkisyys sosiaalisia taitoja.
180. Jollet pääse alanvaihdossa alkua pidemmälle, niin yksi mahdollinen syys voi olla, että olet valinnut liian hienon kuuloisen haavealan, joka ei tarjoa sinulle sisällyksekästä tekemistä, joka tekisi päivistäsi rattoisat ja elämänpiiristäsi sopivan lavean ilman, että on jotenkin rasittava. Hyvin sujuvat tekemiset, joihin lähtee kuin itsestään ja joissa aika kuluu aina rattoisasti, olisivat sopivia työksesikin, mutta ne ovat usein harrastuksiksi luokiteltuina eikä suursaavutuksiksi niin kuin työläät ikävät työt.
181. Jos teet liiaksi muiden siivellä arkesi juttuja, niin et kunnolla hahmota, mistä omin päin pitäisit. Sinun täytyy lähteä omin päin kaupungille, juttusille erilaisten ihmisten kanssa ja tapahtumiin, niin alat hahmottaa, mitkä ovat mielestäsi mukavia tekemisiä ja mitkä laimeita ei-niin-kiinnostavia. On tärkeää sekin, minkä henkistä väkeä eri aihepiireissä liikkuu, sillä ajan myötä seura opettaa kaltaisekseen, halusi tai ei, olivatpa nämä tyhmempiä tai elämänviisaampia kuin sinä. Mutta sekin sinun on laitettava merkille omin päin eikä jonkun seurassa liikkuessa tai jonkun vanhan tutun siivellä tekemisiin tutustuessa.
182. Jos rattoisasti sujuvat tekemiset eivät tunnu saavutuksilta ja tuppaat lisäämään jotakin hienoja juttuja niihin oikeiksi merkityksellisiksi saavutuksiksi, niin luultavasti sopisit kumminkin noita hienompia juttuja ammatiksesi tekemään, mutta taitotasosi on nykyisellään liian heikko, mutta voit kyllä oppia, vaikket sitä itse alkuun uskoisi. Jos ostat jonkin haavealasi hyvälaatuisen kiehtovan oppikirjan, selaat sitä aikasi kuluksi ja opiskelet sitä järjestyksessäkin alusta alkaen, niin puolen vuoden kuluttua olet jo koko oppikirjan asiat oppinut, jos ala kiehtoo sinua. Ja vuoden päästä parin kolmen oppikirjan verran. Silloin kai alat jo olla kärryillä alan tavallisesta tekemisentavasta ja ammattitaidon tasosta ja alat uskoa omiin mahdollisuuksiisi tuon alan ammattilaisena, takeltelevasta umpimähkään yrittämisestä, jossa hutejakin tulee, olet siirtynyt osaamisen varassa tehtävään työhön, jossa motivaatiosi on tsemppiä lisäävä valtti eikä enää hutiloinnin tuoja.
Jos luet joka päivä vartin tai puoli tuntia ja toisina päivinä vain luet ja toisina vain teet tai luet ja teet tai kertaat ja teet, niin kirjaa ei tarvitse lukea niin koulumaisesti vaan innostuksen ajamana, jolloin oppii paljon paremmin ja kehittyy fiksummaksi, kun saa koko kapasiteettinsa käyttöön eikä uraudu voimattomaksi.
183. On hyvä, jos tapahtumiin mennessäsi laitat sellaiset kuteet, joiden tyyppistä elämää haluat elää, vaikkeivät ne tuttujesi mielestäsi olisi sinuntyyppisesi: jos itse vain pidät niistä, niin se on oiekutus kyllin! Vaatteet auttavat saamaan sen tyypin elämäntapaa viettäviä ihan erilaisia ihmisiä tuttavapiiriisi ja saavat sinulle imagon, jossa arvosi ja mieltymyksesi ovat summittai oikein.
184. Jos sinulla on työ, jonka ammatillisia vahvuuksiasi et osaa opettaa seuraajillesi ja kollegoillesi, niin että se sitoo sinut ammattialalle, jolle et halua, niin kokeilepa lukea tätä blogia ja ehkä muitakin kirjoituksiani sillä silmällä, että oppisit tämäntyyppisiä opetustaitoja kuin minulla.
Opetettaessa taitoja kannattaa yleensä kertoa kaikille ihmisille yhteiset peruselementit, joista taito koostuu, ja miten se rakennetaan niistä. Tietämystä opetettaessa kannattaa rakentaa yksi kokonaiskuva, jonka päärakenteet opettaa arjesta tuttujen kaikille yhteisen elämänkokemuksen (vesihana, oksankäppyrä, niin kuin ukkosen jälkeen usein, hienoa jauhoa, jne.) tarjoamien analogioiden avulla. Kokemusksenvaraista osaamista välitettäessä olisi tarjottava arkijärkinen ohje, johon oma kokemus tutustuttaa äkkiä, sekä annettava toisen aistit auki sydämensä tarjoaman motivaation ohjaamana tutustua aihepiiriin (ja laajempaankin kokonaisuuteen) omin päin.
185. Tekemiset, jotka saavat sinut rehellisesti ajattelemaan "tää se vasta on elämää!", ovat oikeaanosuva valinta uudeksi ammatiksesi.
Vaikka siltä tuntuisi, kaikki alat eivät tuo sitä tunnetta, vaikka olisivat arvostamiasi aloja, vaan luultavasti aloitat tärpistä, josta olet aina pitänyt, jonka pariin aina etsiytynyt, olivat elämänolosi mitkä vain, niinpä tuo tekemisten tyyppi saattaa olla käytännössä erityisen hyvin sinulle sopiva, jos siis tosiaan pidät sen puuhista jne.
186. Jos olet pomo, joka haluaisi vaihtaa työtä, niin ehkä voisit osapäiväisesti tehdä senioriasiantuntijan töitä, jotka myöhemmin voitaisiin tehdä eri huoneessa ja pomon työ esim. 10-12 amupäivällä, tarvittaessa uusi pomo apuna ja ajan myötä senioriasiantuntijan työ voitaisiin laskea erikseen palkanmaksussa, opettaa ensin pomon työ muille, sitten puolta vuotta myöhemmin asintuntijan työ ja lähteä virkavapaalle ilman, että olisi tulossa takaisin, tms.
TÄRKEÄ
187. Miksi ulkonäkösi on mystisesti vanhempiesi toivoman kaltainen, vaikket ole sellainen:
Jos kerran etenkin nuorempana ystäväsi ja tuttavasi etsiytyvät seuraasi sen perusteella, millainen olemuksesi on vanhempien ja vanhan ikävän alan vaikutuksen alaisena, noiden hyveiden kiehtomina, niin silloin heillä ei, vaikka he olisivat ystävällisiä, ole sinun seurassasi mielessään se, millainen olet toiveiltasi, vaan ne asiat, jotka heitä itseään kiinnostavat ja jotka sinun olemuksesi tuo heidän mieleensä. Silloin et voi olla sosiaalinen heidän kanssaan olettaen, että he mieltävät sinut sellaiseksi kuin mitä olet mieltymyksiltäsi, vaan sinun on oletettava heidän itsekseen haaveilevan puolella mielellä noista vanhempiesi haavealoista, joita olemukseesi vanhempien seurassa tarttuu. Niinpä et voi ajatella "Olemme ystäviä. Pidän tällaisesta menosta enemmän kuin vanhempieni meiningistä. Niinpä hahmotan olevani sellainen kuin minä ystäväni minut näkee." Vaan sinun on ajateltava "Olen erillinen. Pidän näistä tekemisistä ja tästä meiningistä. Niinpä teen näistä tekemisistä ja arvoista identiteettini osan. Riippumatta siitä, mitä ystäväni ajattelevat persoonallisuudestani ja tyylistäni."
Silloin olisi tärkeää myös pukeutumisellaan vaalia noita arvoja ja tuota elämänpiiriä.
188. Samoin harrastuneet ovat hyvää seuraa. Mutta jollei heidän harrastuksensa ole taitavaa niissä asioissa, joita haluaisit oppia, on sinun otettava mallia jonkin toisen tyypin ihmisistä, joilla on tekemisentapa, joka tuo lahjakkuuden ja taidot noilla aloilla. Kovin paljon on tekemisen ja yrittämisen tavasta kiinni ja näitä asioita voi oppia mallilta, joka osaa. Esim. nettivideoilta voi usein nähdä lyhyitä pätkiä tosi taitavista.
189. Jos vanhempasi tai sisaruksesi tms. ovat ymmärrykseltään, taidoiltaan ja sosiaaliselta osaamiseltaan heikompia kuin sinä, ei se tarkoita, että sinun pitäisi auttaa heitä koko heidän perspektiivinsä laajuisesti, vaikka se keveästi kävisi, sillä sellainen vaikuttaa siltä kuin erikoistuisit heidän näkökulmaansa ja siis ryhtyisit sen ammattilaiseksi. Älä hanki tuota leimaa. Vaali sen sijaan omaa pärjäämistäsi koko näkökulmasi laajuisesti ja ota haaveesi täydesti mukaan niihin asioihin, joita huolella vaalit ja joiden tieltä ongelmia ratkot, vaikka se veisi paljon aikaa ja voimia. Niin varmaankin pääset erikoistumaan omille haavealoillesi...
190. Näiden ohjeiden tarkoituksena ei ole nurkkakuntaistaa sinua loppuelämäksesi vaan vain auttaa ammatinvalintavaiheessa elämässäsi. Ja jäädä sitten syrjään, kun et enää ole ammattia vaihtamassa, jottet pilaisi liialla yksialaisuudella ympäristösi ihmisten mahdollisuuksia valita itse oma ammatillinen suuntautumisensa ja harrstuneisuutensa piiri.
"Elä ja anna toisten elää!" on hyvä ohje, jolla saa sosiaalisista suhteistaan toimivat, ks. http://yksinaisille.blogspot.fi/2012/03/build-perfect-relationship.html
191. Jollet saa tämän blogin atito-ohjetta toimimaan, koska et osaa sukeltaa kokemuksellisesti rikkaasti uuteen aihepiiriin, niin kokeile harrastaa miellyttävää vaihtelevaa liikuntaa, tehdä käytännön juttuja kuten mökkeillessä, sukeltaa tuttavien näkökulmiin ja elämäntapoihin, kenties rukoulla jos oppimisella on sinulle paljon väliä. Yleensä mielenkiinnottomaan aiheeseen ei osaa sukeltaa, mutta jos kokeilee aivan suurimpia haaveitaan, tenhoavimpia juttuja, niin juuri ne ovat kokemuksellisesti rikkaita ja niin niistä juuri oppii parhaiten, vaikkei muuten oppisi melkein mitään.
192. Jos on jumiutunut urilleen ja miettii ulkoa luettuja vakiintuneita teitä, ei yleensä helpolla keksi uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin ja sen, minkä keksii, saa aikaan vasta suuren, kenties kuukausien, työmäärän jälkeen. Jos taas elää elämää, jossa on vaihtelua, esim. monipuolisia harrastuksia, tapahtumis, erilaisia ihmisiä, matkustelua, avartavaa kirjallisuutta jne., ja jos käyttää vaihtelevaista näkökulmaa, joka kulkee polveillen oman ymmärryksen ja kunkin tilanteen teitä, niin silloin keksii monin verroin helpommin uusia ratkaisuja vanhoihinkin ongelmiin, nappaa ideoita eri aiheista ratkaisuiksi ihan muun aiheen ongelmiin, jos tuttava nostaa niitä puheenaiheiksi. Siksi tuttusi, jotka ovat jumiutuneet urilleen, voivat luulla sinun sopivan erikoistumaan heidän mielialalleen ihan vain siksi, että ohimennen tulet tokaisseeksi jotakin lähes yhdentekevää vastaukseksi heidän puhuessaan arvostamistaan aloista. Näin siksi, että nuo "keksinnöt" olisivat vieneet heiltä kuukausia, ja niin he jotenkin epämääräisesti sumuisesti ajattelevat, että olet vastaavan paljon omistautunut summittain samoille aloille kuin he, sillä tavoin suuntautunut siis, vaikka tyylisi - naisellisuuttaan? - onkin erilainen, mutta niin kai eri ihmisillä on (oikeasti: suuntautuneisuutensa mukaan!) eri tyylin, kullakin itselleen ominainen ulkonäkö. Eli ei pitäisi lähteä keskustelemaan heidän ammattialojensa aiheista vaan mutista höppänästi jotakin omista harrastuksistaan vastaan uppoutuneesti kuin se olisi rinnasteinen työ, toisen ihmisen vain, ja kukin vain tuntee oman ammattinsa saloja, on sen tapoihin uppoutunut, sen työtehtäviin kuluu aika.
193. Jos olet kivan alan kanssa tekemisissä, mutta kumminkin sosiaalinen toiseen nojaten, sen sijaan, että uppoutuisit tuohon tekemiseen, nauttisit ja ikään kuin unohtaisit ajan kulun, niin merkitseekö se, että tuo toinen, johon nojaudut, on tekemisessä mukana vain sinun seuraksesi, sillä seuraan nojautuu silloin, kun ei muuta mukavaa juuri sillä hetkellä ole? Ehkä tuo toinen on siis haavealallesi päin kasvatettu, joka itse haluaa muunlaista elämää, kenties sellaista kuin mitä vanhempasi pitävät hyvinä valintoina elämässä ja mihin ovat mieltyneet. Silloin sinun pitäisi etsiä sellaista seuraa, jonka kanssa uppoudut noihin haavetekemisiisi, nautit niistä, haaveilet niistä ja sosiaalistut niitä harrastavien joukkoon, joka ottaa vakavasti haaveen ammattilaisuudesta noilla aloilla. He eivät välttämättä ole alkuun tuon alan harrastajan näköiset, sillä ehkä heidänkin elämänsä vanhat ympyrät ovat ihan toisenlaiset, mutta he jakavat haaveesi ja innostuksesi. Mutta lisäksi pitäisi ottaa mallia niistä, jotka ovat noissa asioissa lahjakkaita ja ylen taitavia (kirjat, videot, lyhyet näytökset): kuin esikuvista, jotta kehityt lahjoissa etkä jää taitotasoltasi harrastjaksi lopun elämääsi.
(Näytöksessä näet jotakin siitä, mitä taitava tekee ja miten tekee, mutta jollei hän ole sinulle juuri sopiva opettaja, niin lyhyt opetustuokio ei välitä yhtä paljon, lähinnä koska on liian palikkajärkinen ja alkeellinen, ei esikuvamainen vaan "kaikki osaavat tämän jo", mikä ei luo näköaloja suuremmasta taidosta, alan tyypillisistä hedelmällisistä hahmotustavoista ja lahjakkuuden luonteesta. Elämänviisaudet ym. viisaat lainaukset, joita vuosikymmeniä kokeneempi kertoilisi, voisivat jo opettaa enemmän.)
194. Yleensä, jos jotkut valtaavat harrasteryhmän tai työpaikantyylin "pyh, kyllä me tää hallitaan", niin he ovat tuolle alalle kasvatuksen saaneita, jotka itse arvostavat aivan muita aloja ja haluaisivat tuolta alalta pois siksi kun "tää on tätä samaa vanhaa paskaa, meidän vanhempien harrastamia juttuja vaan". Ehkä he ovat taidoiltaan parempia, mutta innolla harrastajien kingeiksi he eivät sovi vaan näillä kahdella ryhmällä on eri tavoitteet: innolla harrastavat haluavat vain harrastaa puhdilla samanmielisessä seurassa ja oppia tuota alaa, kun taas alalle kasvatuksen saaneet haluavat mahdollisimman vähällä selvitä tuon alan jutuista ja kenties tehdä joitakin paremman taitotason mukanaan tuomia parannuksia, jotka toki on tulkattava kunnolla ennen kuin ne sopivat muille - ja on katsottava, ettei niihin ole piilotettu juonia.
Itse asiassa mieleeni tulee neljä ryhmää:
* innokkaat, jotka haaveilevat tuon alan ammattilaisuudesta,
* harrastajat, jotka haluavat harrastaa mutteivät tehdä siitä ammattia itselleen eivätkä tehdä erikoisuuksia,
* ne, jotka joku muu on raahannut mukaan tai jotka ovat tulleet vahingossa ei-niin-sopivaan harrastukseen, ja
* väärin olemukseltaan tuolle alalle luokittuneet, jotka heidän vanhempansa ovat kasvattaneet tuolle alalle suuntautuneesti. Tuon alan (soluttautuneet) viholliset ovat yleensä tätä viimeistä tyyppiä tai samantapaisessa tilanteessa: yrittävät puolustautua elämässään liian dominanttia alaa vastaan, vaikka oikea ratkaisu olisi etäännyttää ja tarpeen tullen katkoa kokonaan välit niihin vanhempia muistuttaviin eri tyypin ihmisiin, jotka elämään tuon hankalan painotuksen tuovat, mutta silloin toki muuttuisi oma sosiaalinen asema ja elämän ympyrät eri alojen ihmisten kaltaiseksi ja pois tämän alan asema ja päteminen sekä aihepiiri.
195. Olemus syntyy siitä, mitä tekee elämässänja miten sen tekee, miltä kantilta perustelee ja kelle. Näiden oletetaan olevan omia valintojasi, omista mieltymyksistäsi ja ymmärryksesi näkövinkkelistä lähtöisen, eikä ympäristön tuotoksia. Pitäisi olla ihan vain silleen kuin omin päin puuhaillessa, kun ei joudu vihollisilleen ym. hankalille muiden näkökannoille perustelemaan mitään, etenkään tyylillisesti. Etenkin kovan rationaalisuuden näkövinkkelin kanssa on oltava tarkkana, jotta käyttää vain omaansa eikä muiden tyylistä. Jos aina tuumin "kauniit liikket ois hienot" (itsetarkoitus) ja selitän muille "kun ne on kaikkeen parhaat", niin se ehkä vielä menee, mutten saisi lisätä "sotilaalliseltakin kannalta", kun se on kerran altavastaajan vastraus eikä se vinkkeli, josta valinnan tein. Se on se ero, että joudunko tanssin vai tappeluharjoituksiin, ja se on makukysymys e, ei minu tarvitse sitä muilta kopioida, ei tartte olla koko aikaa sotilaan näköinen, kun en kerran ole siitä innostunut, vaikka monelle se on elämän johtotähti saada tappeluharjaannusta.
196. Kun olet tämän blogin lahja- ja taito-ohjeiden avulla harjoitellen saanut ensi kertaa lahjoja ja isompia taitoja aloilla, joista haaveilet, on ensi alkuun luonnollinen reaktio arvioida itseään muihin alan ammattilaisiin ja amatööreihin verrattuna, ja kun taitoja on enemmän kuin ennen, niin ensi alkuun tulee rankattua väkeä alemmaksi kuin aieemin "ai toikin oli vaan tollanen", mutta se on vain yksittäisten syiden perusteella ikään kuin kyynärpäätaktiikalla oman tilan etsimistä eikä oikeaa arvonantoa toisten henkilökohtaisia vahvuuksia kohtaan. Jos näkee toisissa vain puutteita, eivät he ole hyvää seuraa omalle tekemiselle, sillä honotasoinen seura alentaa omaa taitotasoa. Mutta jos kiinnittyy mahdollisuuksiin, lyhytaikaisiin kipinöihin, lupaaviin alkuihin, kiehtoviin näkökulmiin, taitoihin, joista ottaa mallia, positiiviseen ilmapiiriin, yhteiselon sujuvuuteen, elämänviisauteen ja omiin näkemyksiin ja kipinöihin, niin saa ympäristön, tekemisentavan ja näkökulmia, joiden pohjalta ponnistaa pitkälle - yhdessä muiden tuon haavelasi ammattilaisten kanssa...
197. Päteeköhän tämä muihinkin mieltymyksenmukaisiin ammatteihin? Musiikin alalla vaikutelmani on, että monet kuuluisat artistit tekevät musiikkia amatöörin tyylillä: pitkäaikaisesta harrastuksesta työmäiseksi muuttuneena. Työn tapaan tekevät vaikuttaisivat musiikin alalla olevan joko huonotasoisia tai ei ollenkaan ammattilaistasoa vaan ikuisiksi harrastajiksi ja musiikin kuluttajiksi tuomittuja huonon työntekotapansa tuoman heikomman taitotason vuoksi. Kaikista hyvälaatuisimmat vaikuttaisivat olevan sillä asenteella musiikkiammattinsa kanssa kuin "me tässä hotellissa käymässä nyt": kuin pelkkä heidän läsnäolonsa musiikin parissa saisi työn tehdyksi hyvällä laadulla, kuin heidän sydämensä avautuisi kontaktissa musiikkiin ja sen myötä avartuisi koko heidän kokemiskykynsä ja he saavuttaisivat parhaan elämänviisaimman taitotason noin vain tarvitsematta tehdä varsinaisesti enempää kuin olla sydämellään läsnä tilanteessa, jossa on musiikkia.
Niin kai haaveammatissa kuin haaveammatissa puolella mielellä työmäisesti ja u´rautuneen huonolla laadulla tehden ei yllä melkein mihinkään. Innookkaan harrastajan tavalla tehden jo yrittää parhaimpansa. Ja tekemistä aidosti rakastava yltää tekemisentavaltaankin parhaimpaansa.
198. Mikset sitten helpolla huomaa, kuka tuttu on mitenkin harrastunut siltä osin, että kannattaa vanhoja ikäviä alojasi, miksei se näy selkeämmin? Näet vanhat tutut siten kuin keskustellessa näet keskustelutoverit, jolloin olet samanlaistanut heihin päin ja näet asiat ikään kuin heidän näkövinkkelistään nähden heidän käyttämänsä painotukset, joista olisit voinut kauempaa katsoessa toisenlaisista tervehenkisemmistä ympyröistä tullessasi tunnistaa heidän suuntautumisensa, niin nyt näet heidän käyttämänsä painotukset vain arjen asioiden hoidon luonnollisina osina, jonka näkövinkkelin ikään kuin jaat sen sijaan, että voisit tehdä vapaasti valintoja joka kohdassa ja kulkea ihan omia teitäsi ja tulla toimeen, niin kuin etäämpää tulisit ihmisten kirjon kanss, jollet joutuisi samaa arkea elämään eri tavoin suuntautuneiden tuttujesi kanssa. Nyt olet ikään kuin joutunut valehtelemaan - itsellesi! ja muillekin - että olet noiden tuttujen kaltainen, joiden arki pyörii ok tervejärkisesti heidän oman arvostelukykynsä mukaan, mutta sinä olet väärillä raiteilla. Aina tekee hyvää olla tervehenkisissä ympyröissä ja aivan irti siitä, mikä on mennyt pieleen, sillä siten saat arvostelukykysi toimimaan ja löydät ratkaisuja elämäsi ongelmiin ratkaisulähtöisesti.
199. Mistä sitten tunnistat omantyyppisesiihmiset? Sinulla on taipumus aina lisäillä pitämiäsi ja arvostamiasi juttuja ja etenkin tyyliä, lähestymistapaa ja arvoja ja karsia muita pois. Kiinnitä huomiota siihen, missä se näkyy olemuksessasi (ilmeisesti sosiaalisessa tilassasi tunnelmana) ja etsi muita, joilla on sama tyyli samassa kohden olemuksessaan. Heidän kanssaan jaat haaveet ja tulet siksi hyvin juttuun. Yksi asteikko, jolla ihmisiä tähän tapaan arvioida, on kuiva versus rehevä: minkätyyliseen arvioon luotat ja mhin muihin otat avuksesi tuon luottamasi tyylisen arvion?
TÄRKEÄ
200. Voiko tuosta päätellä, että lasten koulumainen ulkonäkö johtuu siitä, että he ovat keskusteluyhteyden päässä opettajista, jotka puhelevat koko ajan jotain sellaista kun "Tehkääpä nämä tehtävät nyt. Ja opiskelkaa nämä ja nuo."? Nyt aikuisena voi jo itse valita, minkä oppien kanssa on keskusteluyhteydessä. Meinaako toi, että jos kuka hyvänsä diggailee jotakin musiikkia, niin kun se tuo sosiaalista paneutumista kuten teinin puhelu kaverille toiselle paikkakunnalle, niin se on kuin tollanen keskusteluyhteys ja tuo paljon tyyliä ja elämäntaitoja. Samaan tyyliin paneutuen muukin harrastus toisi tyyliään, näkövinkkeliään ja elämäntaitojaan. Ja tuosta voisi tunnistaa, millaista keskusteluyhteyttä välttää ikäviin tahoihin.
TÄRKEÄ
201. Miksi tuppaat saamaan aina samanlaista kohtelua, vaikket olisi senhenkinen ihminen itse? Kuten lapsi, jonka näkee olevan koululainen, saa koulumaisia tehtävänantoja ja kehotuksia, että opiskelehan nyt, niin sinäkin saat vastaasi tavanomaisuuksia, joiden toiset ajattelevat olevan asiaankuuluvia huomautuksia sinun elämäntilanteessasi, jonkinlaista vauhdin antamista sille, mitä teet. Eli yleensä ihmiset huomautuksin "tukevat" - eivät vaan omasta mielestään myöntelevät ja ovat ystävällisiä sinulle, joka puuhaat noita juttuja - kunkinhetkisiä energisimpiä aikaavievimpiä puuhailujasi, olit niihin itse moptivoitunut tai toisten mukana vain virran mukana mennyt. Eli jos puhkut intoa, käyt jollakin kurssilla tai tapahtumassa ja harrastat innolla noita juttuja pari päivää ja juttelet niistä vähän kaikille, että "juu nyt ollaan puuhaamassa tätä, se on sellanen juttu kuule", niin toiset myöntelevät, että kyllä hekin niitä juttuja kannattavat, mutta jos myöhemmin puhdittomasti harrastaen yrität rakentaa heidän varaansa, niin he lähtevät eri teitä etkä voi heidän varaansa rakentaa: muut myötäävät suuntaasi olettaen, että energisimmät aikaavievimmät tekemisesi ovat ominta itseäsi ja muut intoilusi ja väitteesi vain harhaluuloasi, josta sinun olisi päästävä eroon, työn he laskevat samoin kuin harrastukset ajankäytön ja aikaansaavuuden mukaan. Jos olet työvireeseen esim. muiden harrastuneisuuden myötä juuttunut ja siksi puhditon omissa harrastuksissasi sekä tyylin että ajankäytön osalta, niin muut tuppaavat ohjaamaan sinua takaisin töihin. Jos sen sijaan lomalta tai urheiluharrastuksesta menet suoraan kursseille, joilla on puhtia ja henkeä, ja jatkat toimeliaaseen harrastukseen useampana kertana viikossa, niin se nähdään o9man harrastuneisuutesi osana ja tulee tuetuksi elämäsi osaksi tuossa mittakaavassa. Tulevan työn siitä saadaksesi sinun olisi haettava sen alan hganttihommia ja huolehdittava niistä hyvin - tai harrastettava innolla kokopäivöisesti edes rupeaman tai pari.
202. Omien harrastusten pukeutumistyyli, omia arvojasi kuvasteleva pukeutuminen ja oman mielialasi ammatillinen meininki ja sen mukainen väljä pukeutuminen ovat tärkeä osa sitä, miten löydät oman sosiaalisen lokerosi mielialojesi ihmisenä. Siinä on sama juttu kuin vanhan ikävän alan pukeutumisessa: täytyy käyttää ihannealojensa tavanomaista tyyliä ja omia arvojaan ja mieltymyksiään kuvastelevaa pukeutumistapaa siinä, missä ennen pukeuduit ikävän alan tapaan "siks kun kaikki tekee niin", vaikkei kunkinhetkisessä seurassasi olisi ollut muita niin pukeutuvia. Tuon "kaikkien" pitäisi nyt olla "kaikki mielialojeni ammattilaiset ja amatöörit" ja "kaikki minun tapaani harrastuneet" eikä enää vanhalle ikävälle alalle suuntautuneisiin viittaava.
TÄRKEÄ
203. Jos sinusta tuntuu, että uraudut jossakin seurassa työkeskeisemmin kuin mikä sinulle itsellesi olisi luontaista, niin luultavasti tuo seurasi on paljon tyhmempää kuin sinä ja tekee siksi ihan vain kunkin tekemisen perusjuttuja ajattelemattakaan, että olisi muita vaihtoehtoja kuin urautunut työnteko ja huilaaminen perusperspektiivissä. Fiksummalle ihmiselle tyypillinen monialaisuus ja moneen tekemiseen keskittyminen yhtä aikaa lienee heille tuntematonta. Nämä heidän piirteensä ja heidän tyhmyytensä ovat heidän tekemisentapansa aiheuttamia ja tarttuvat siksi sosiaalisen yhteenkuuluvuudentunteen ja samanlaistamisen myötä myös fiksumpaan. Jollei tämä sovi sinulle, niin irrota siteet heihin ja vaihda uuteen monialaisempaan isomman kapasiteetin seuraan.
Myös jotkut, joiden elämäntapa on sinulle hyväätekevä vaikute, voivat olla kovin urilleen juuttuneita, esim. pikkulintu laulaa aina samalla oksalla ja tunnelmallisen uskonnollinen on jo oman tiensä löytänyt ja sille vakiintunut. Monet oman tiensä löytäneet voivat huolehtia arkensa urautuneesti, vaikka olisivat harrastuneita useammista asioista, jolloin he eivät näytä tietä oman tiensä löytämiseen kuten LOMALLE HALUAVA vaan jumiuttavat paikoilleen samaan vanhaan työhön ja samoihin vanhoihin ympyröihin.
TÄRKEÄ
204. Miksei energisyytesi sitten näytä kuvastelevan harrastuneisuuttasi ja sitä, miten paljon nautit kunkinlaisesta tekemisestäsi? Voit olla sosiaalistunut eri ihmisten (ja eläinten) seuraan eri asioissa. Ikävälle alalle sinut kentyies saa vain sen innokkain kannattaja, mistä saat innokasta energistä tyyliä sillä alalla, kun taas mukavalle alalle suostut seurassa kuin seurassa ja oikein hyvin, jos tuttu vain on sitenkin harrastunut, joten mukavalta alalta tuppaat saamaan vaikutteita plääh en mä viitsi -tyylistä. Tarttis varmaan diggailla mukavien alojen supertähtiä vakituisesti (Pane merkille mikä on sinua pariehdokkaina kiinnostavien mukavien alojen harrastajien todellinen nykyinen taso käytännössä, sillä siitä saat paljon vaikutetta. Vertaa sitä ikävän alan supertähtien tasoon, josta myös saat vaikutetta ja joka tasoero johtaa sinut ammatiksesi ikäville aloille.) ja ikävillä aloilla pyrkiä arjen realismiin siinä, mitä se työ todellisuudessa on tavallisen hepun kohdalla, jollei ole edes siten harrastunut tai ei ainakaan niin paljoa.
Sama juttu toisten kohdalla maalaa nämä sinun asenteellasi, tekemisentavallasi ja puhdilla oleviksi - samaan aikaan, kun sosiaalinen samanlaistaminen tekee sinut heidän asenteellaan olevaksi ja heidän tavallaan harrastuneeksi, jolloin et saa oikeuksia haavealoillesi mutta joudut heidän mielitekemisiinsä, ja sama käy heille sinun tekemistesi suuntaan. Ilmeisesti ei siis kannata samanlaistaa sellaiseen seuraan päin, jonka vaikutus ei käytännössä vie sinua haavealoillesi pysyvän harrastuksen ja työn merkeissä, ei siis esim. ihmisiin, jotka ääneen lausutuilla mielipiteillään tukevat jotakin muuta kuin mielialojasi, sillä ulkonäkö ja hetkellinen suuntautuminen voi tähän tapaan antaa väärän kuvan heidän harrastuneisuudestaan ja tekemisentapansa sopivuudesta eri aloille. Tarttee kiinnittää huomiota siihen, mitä muut lisäilevät näkökulmaasi - ja ovatko vain sosiaalisuuttaan ottaneet moisia selville sinun harrastuksistasi.
Tässä tuo sana "supertähti" ei selitä tätä juttua muille vaan se, millaisesta taitotasosta otat mallia tuon alan ammattilaisten mittapuulla: Ö-luokasta ammattiin aikovien joukossa vai parhaasta ammattilaistasosta koko maailmassa: kumman tekemisentapojen ja arvojen myötä opit niistä seurauksena olevcan vastaavan taitotason! Sipertähden kuuluu olla taitomalli ja elämänasennemalli, kun taas puolisoehdokas on vain samanmielistä sosiaalista seuraa, muun ystävyyden ohessa yhdessä diggailette supertähtiä, joiden taidot teitä kiehtovat.
205. Mistä sitten johtuu, että ei-niin-harrastuneet tuttavasi tuppaavat saamaan oikeuksia harrastaa sinun lempijuttujasi mutta sinä itse et? Jos olet sosiaalinen muiden kanssa, jotka eivät ole yhtä harrastuneita lempijutuistasi kuin sinä itse, niin he tuumivat ja sosiaalisella olemuksellaan ja tekemisentavallaan komentavat: "Saat kyllä tehdä niitä juttuja, joista olet niin suuresti harrastunut, mutta et meidän seurassa, sillä me ei olla sillä tavoin suuntautuneita niin vahvasti, me ei haluta tehdä niitä juttuja niin paljon ja niin suurella intensiteetillä". Tämän puutteensa korvatakseen he sitten ovat erityisen sosiaalisia kanssasi ja laastarimaisen hyvää oloa ja viihtyvyyttä pursuavia. Tarttis tuumia: "En ole sosiaalinen tavallisten tuttujeno kanssa, vaan lähden omin päin omalla kaappityylilläni puuhaamaan ajan kanssa, suurella innolla ja laadulla niitä juttuja, jotka juuri minusta ovat hienoimpia!"
206. Ilmeisesti ei käy ajatell: "Haluaisin paremman elämän. Niinpä nojaudun niiden näkemyksiin minulle sopivasta elämästä ja elämänviisaudesta, joilla näkyy olevan parempi elämä.", sillä niin saat vain heidän haikailunsa muunlaisesta menosta ja heidän urautumisensa nykyisenlaiseen menoon. Sen sijaan pitäisi muihinnojautumatta jäädä sulattelemaan mukavia tekemisiä ja mukavaa menoa.
TÄRKEÄ
207. Jos mahdollisuutesi harrastaa joitakin kivoja aloja kaatuu siihen, että haluat harrastaa niitä niin paljon, niin tee tavallisen harrastajan tapaan saman verran kuin muut noiden kivojen alojen juttuja ja tee sitten lisäksi niitä työksesi tai siis sen verran kuin muut katsovat omia ammattijuttujaan voitavan harrastaa. Ehkä muiden kanssa voi keskustella sen verran, että tekeminen on olemassa kaikenkirjavien tekemisten joukossa yhtenä vain, mutta sitten tekemisten määrä on rinnastettava muiden yhtä isoihin tekemisiin ja lähes tulkoon alaa mainitsematta sanottava että työni, oma ammattialani...
TÄRKEÄ
208. Yleensä ihmiset keskustelussa vastaavat toisen mielipiteisiin ja huomioihin lisäämällä jotakin omaa ja uutta, olettaen automaattisesti, että sinun mielipiteesi ovat keskustelun olennainen osa. Jottasaisit elää omien mielipiteidesi mukaan, niin olisi sinun itsesikin kuunneltava täydesti omia mielipiteitäsi, ilmeisesti selvästi enemmän kuin muiden sanomisia, jollet sitten hiljaa mielessäsi pidä niitä oikeaanosuvampina ja olennaisempina kuin omiasi.
TÄRKEÄ
209. Pitäisi siis olla päivän puuhailuistaan (itse päättämistään!) hyvällä tuulella eikä ihmissuhdekeskeinen, jotta pääsisi vapaasti vaihtamaan alaa haaveammattiinsa ja haaveharrastuksiinsa.
210. Tämän blogini alanvaihto-osuus on venynyt kamalan pitkäksi ja mutkikkaaksi. Se viittaa vahvasti siihen, etten ole lähestynyt ongelmaa sen ratkaisun kohdalta vaan jotenkin väärältä kannalta. Pitäisi siis sanoa:
Ammatinvalinta on tekemisiisi liittyvä kysymys. Niinpä sitä ei ratkaista olemalla sosiaalinen vaan valitsemalla mahdollisimman hyvänlaatuisia (kivoja, hyvää tuulta tuovia, sinua kiinnostavia, antoisia, mukavia tehdä pidemmän päälle) tekemisiä ja hyviä tekemisentapoja sekä ottamalla mallia noissa sinua kiinnostavissa tekemisissä taitavimmilta.
211. Toisille voi antaa ohjeita vain, jos on miettinyt noita asioita laajemmin sen kannalta, mikä kaikille sopii. Oman elämänsä ohjaamisessa taas on hyvä valikoida ratkaisuja ihan vain sen kannalta, mikä itselle parhaiten luonnistuu, ja laiminlyödä tuo näkökulma, että mikä kaikille sopii jotenkuten. Moraalinen on toki hyvä olla joka tapauksessa, ks. vaikka http://healthilymoral.blogspot.fi .
212. Jos tuttavasi tyrmää oikeutesi harrastaa mielialojasi vakavissasi ja ehdottaa jotakin itseään kiinnostavaa alaa sijalle, olet luultavasti puhunut asiantuntevasti häntä kiinnostavasta aiheesta ja ollut ok sentyylinen hengeltäsi silloin, muttet ole ollut ammattimaisen asiantunteva ja työn tapaa tehnyt haavealallasi saaden siitä meriittiä ja harrastusoikeuksia sinun lahjojasi ja suuntautuneisuuttasi epäilevien silmissä. Haavealanhenkisyys (ei vain puheissa vaan myös tyylissä, elämäntavassa ja kiinnostuksenkohteissa sekä ajankäytössä) auttaa lähes aina.
213. Jos käyttäisit kaikista suurimmilta haavealojesi tähdiltä kopioituva elämän- ja tekemisentapoja vähän kuin vaatetta jatkuvasti suurimman osan ajasta mukanasi ja olemuksesi osana, minuutesi osana, niin voisitko silloin olla ongelmattomasti sosiaalinen ystävällisten ihmisten kanssa ottamatta heistä mallia haavealojesi jutuissa yli haavealojesi suurimpien tähtien?
214. Jos tuumit ystäväsi ryhtyessä puuhaamaan itseään eniten kiinnostavia juttuja: "Olen hiljaa ja huommamattomasti, jotten häiritse. Pidän liikeeni ihan pieninä ja olen hiljaa paikoillani.", niin jos ystäväsi on sosiaalinen sinun kanssasi, hänen innokas tekemisensä vaimenee paikoilaanoloksi ja hyvä alku tukahtuu. Sinun tulisi olla sosiaalinen ja tekemisiin mukaan lähtevä, mutta kokeilumielellä eikä yrittäen itse ryhtyä moisia harrastamaan.
215. Jos tuttavasi on insinööriorientoitunut tai insinöörialoja arvostava, hän luultavasti tekee koko ajan puolella mielellä insinöörimäisyyksiä, tavoittelee insinöörimäisen ajattelun oppimista siinä ohessa ja se tekee hänen ajatuksiinsa ja tekoihinsa sekä huomiokykyynsä kummia venkauksia insinöörimäisyyteen päin, vaikka olisi ihan muun elämänalueen juttu menossa. Niinpä sellaisen ihmisen kanssa seurallisena, vaikkei hän olisi paikallakaan, menee tekeminen työmäiseksi ja tekniset jutut sujuvat hyvin, mutta elämänfilosofiset pointit jäävät kokonaan huomiotta, samoin tunteet sivuutetaan, vaikka ne olisivat omia juttujasi ja olisit itse itseksesi tekemässä, niin hän on kuitenkin elämäntavaltaan, tekemisentavaltaan ja ymmärryksensä huomion keskittymiseltä niin säätynyt insinöörimäisyyksiin päin, että sellaisen ihmisen kanssa kommunikaatioetäisyydellä tunteiden kohdalle tulee tyhjä kohta ja sitten työ taas jatkuu ikään kuin tunteista ei voisikaan ymmärtää mitään. Sama tyyppi luultavasti sivuuttaa musiikkia arvostavan tuttunsa laajemman perspektiivin hölynpölynä ja on siihen sinun tuttavuutesi myötä niin tottunut, että sekin on hänen perspektiivinsä ja tekemisentapansa perussäätöjä, puoltavuuksia tunteista poispäin ja kohti insinöörialoja. Siloin on vain katkottava ekskusteluyhteys, ei ainakaan olatva seurallinen mm. tuollaisten kanssa silloin kun ei konkreettisesti ole juuri sinä sekuntina juttelemassa heidän kanssaan, vaan kuljettava omia musikaalisia teitään.
216. Jos kommunikoit laajemmasta perspektiivistä kuin mihin toiset ovat keskusteltaessa tyottuneet, he mallintavat juteltaessa sinun juttujasi palikkaperspektiivin keinon, eli ovat entistä enemmän palikkajärkisiä, esim. tunteita keskusteluun lisätessäsi he karsivat niitä pois mallinnuksessaan ja lisäävät tarkkuutta, johon tarkoitukseen käyttävät vaikka matemaattisuuttaan. Silloin sinuun voi keskustelussa tarttua tuo palikkajärkinen ja matemaattinen näkökulma heidän tavallisen arkijärkensä ja puheidensa tasons ijaan. Katko keskustelöuvälit: he ovat liian tyhmiä insinööriorientoituneisuudessaan, eikä suuntautuneisuus muuta, jolleivät he insinöörityössä opi laajempaa ymmärrystä.
217. Kai, jotta säilyttäisit haavealasi oikean ammattilaisen näkökulman ja aseman koko ajan, sinun on löydettävä tuosta alasta harrastuneiden tai sitä arvostavien maalikoiden näkökulmista se pohja, jolle voit taitosi rakentaa: "Nämä paljolti samoin kuin heillä ja tuossa lisänä tällaiset taidot." Tee tämä vain haavealastasi harrastuneiden haavealan aiheisille jutuille eikä kaikella maailmassa niin kuin insinöörisuuntautuneet, jotka tuumivat, että paras tapa lähestyä asiaa kuin asiaa on yrittää olettaa, että se on kone ja että siinä aihepiirissä pärjäisi parhaiten rakentelemalla kuivan teknisesti jotakin konemaista, ja jotka niin tehden pilaavat oman ymmärryksensä ja yhteisön elämänmahdollisuudet.
TÄRKEÄ
218. Jos olet aina halunnut jollekin haavealalle, vaikkei sinulla olisi ollut ollenkaan lahjoja ja taitoja sille, niin olet tekemisentavaltasi sovittunut sen tyyliin, luultavasti jatkuvasti koska tsemppaat koko ajan siihen. Siksi, vaikket olisi sille alalle mitenkään vielä päässyt, niin katsot maailmaa sen perspektiivistä sen painotuksin eikä tekemisentapasi ole muuhun sovittunut, vaan sinun pitäisi ryhtyä jollekin haavealasi tapaiselle alalle, joka käyttää sen vahvuuksia. Jollet siis saa sosiaalisia suhteitasi toimimaan keskellä muiden alojen ihmisiä, niin sinun pitäisi tunnistaa itsesi haavealasi ihmisen tyyppiseksi, sellaiseksi elämäsi painotuksilta - ja heattava sellaiselle ihmiselle3 sopivaa työtä haavealasi tapaiset painotukset omaavien ammattien liepeiltä edes, tai niiden hanttihommia ja haavealojesi opintoja vapaa-ajalla.
Älä kysy olemuksellasi sosiaalisilta suhteiltasi, jotka ovat täysin muulla tavoin suuntautuneita, lupaa olla haavealasi ihminen, vaan hahmota omin päin, mikä olet ja ota se lähtökohdaksesi niin pukeutumisessasi, hahmottaessasi oman olemuksesi ja tyylin (ammattialojen luo9kituksen avulla), kuin tekemistesi selittelyssäkin niin itsellesi kuin muillekin, identiteetissäsi!
TÄRKEÄ
219. Jos juteltaessa muodostat oman aivan riippumattoman mielipiteesi tai mallinnat toisen näkökulman, voi se näkyä vihamielisen oloisena riippumattomuutena. Toisen näkökulman havaitseminen kuuluisi olla kurkistus hänen katsomistapaansa, elämäntapaansa, arvoihinsa ja tekemisentapaansa. Omien mielipiteidesi taas kuuluisi olla jonkin verran tunnevoittoisia ja sinun näkökulmastasi ja etenkin lempiaiheistasi, sinua miellyttävän elämäntavan ja harrastuneisuuden näkökulmasta.
220. Jos olet seurallinen ihmisen tai eläimen kanssa, vaikket juuri nyt ole juttelemassa hänen kanssaan, se tuntuu samalta kuin hajamielisesti noudattaisit hänen itselleen laatimiaan ohjeita: se, minkä piti olla vain sosiaalinen havainto siitä, millainen tuo ystävällisissä väleissä oleva tyyppi on, onkin muuttunut mielialaasi, tekemisiisi ja tekemisentapoihisi vaikuttavaksi tiedostamattomaksi vaikutteeksi, jota kenties luulet tämänpäiväiseksi tekemisentavaksesi. Näin esim. nälkäinen lemmikkieläin voi saada sinut napostelemaan jotakin. Jos olet oikein tunnollinen tuossa sosiaalisuudessasi, että nyt todent otta olen ystäväni kanssa, vaikkei hän ole läsnä, niin tuo vaikute on kaksiosainen: siinä on hänen tutunoloinen sosiaalisuutensa plus se, mitä hän on itse päättänyt tehdä ja mitä pitää elämässään tärkeänä siitä huolimatta, että hänen ylitseen hulvahti tämä sosiaalinen vaikute. Tämä voi tuntua siltä kuin jostakin tuntemattomasta lähteestä tuntemattomalla tavalla tulisi pakkoliike, lisäpuhti tai esto kulloisellekin tekemiselle, mutta se siis johtuu kai siitä, että olet useamman kanssa sosiaalinen yhtä aikaa niin, että sotket mikä vaikute oli mitäkin ja joku tai jotkut porukasta, joiden kanssa olet seurallinen, pitää oman elämänsä asioita tärkeämpinä kuin seurallisuutta sillä hetkellä. Tuon kai korjaisi olemalla sosiaalinen vain heidän sosiaalisuutensa kanssa eikä heidän itsensä kanssa, vaikka olisikin hyväntahtoinen.
Jos siis huomaat joutuvasi jatkuvasti ikävän alan töihin, vaikket ajatellut niitä tehdä, niin sosiaalisessa ympäristössäsi luultavasti on joku tai luultavammin kovin monta, jotka itse valitseminaan tekemisinään niitä mieluusti puuhastelevat tosi paljon. Ikävimpiä tässä suhteessa ovat ystävällisinä ammatinvaihdossa auttajina esiintyvät toisen alan ihmiset, jotka oikeasti haaveilevat tuon sinulle ikävän alan tekemisistä. Varo siis olemasta seurallinen heidän todellisen itsensä kanssa ja ole seurallinen korkeintaan heidän seurallisen sosiaalisuutensa kanssa.
Tämä ongelma ei siis ole seksuaalisuudesta lähtöisin vaan ystävällisiin ihmisiin nojaamisesta, joka taas on seurausta siitä, että on joutunut liian kauaksi omilta aloiltaan, jotta tekemiset sujuisivat luonnostaan, ja siksi on jotenkin heikko olo ja kaipaa ystävällisten tukea elämässä onnistumiseen. Ehkäpä tämän blogin lahja- ja taito-ohjeet ratkaisevat jotakin tästä ongelmasta: mahdollisuudesta päästä kiehtovimmille aloilleen.
Osa ongelmasta aiheutunee siitä, että nuo ikävän alan tekemiset ovat heikomman kapasiteetin tekemisiä eivätkä tarjoa riittävästi virikkeitä, joilloin on tarjolla vain sosiaalisia virikkeitä ja vain sosiaalista seuraa muiden asioiden merkeissä ja elämänviisaampia laajempia elämänpiirejä löytyy vain noiden muiden elämästä, josta siksi ajattelee olevan hyvä ottaa mallia, vaikke he ovat ikävän alan innokkaita ammattilaisia, niin kun heillä kuitenkin on tuo muu elämä, niin siitä kateellisena ottaa mahdollisimman paljon sosiaalista vaikutetta, jotta itse oppisi ja saisi laajemman elämänpiirin.
Tuo ongelma ei näyttäisi olevan lähtöisin toisiin nojaamisesta ja liiasta sosiaalisuudesta vaan siitä, että tarvitsee monin verroin enemmän virikkeitä kuin ympäristön ihmiset ja tarvitsee rikkaampia vbirikkeitä, koska kapasiteetti on itsell suurempi. Toiset menevät tavalliseen tekemiseen ja uppoutuvat siihen, koska heidän kapasiteettinsa loppuu osin kesken, ja niin ihmissuhteet jäävät läsnäolevia lukuunottamatta pois mielestä, samoin muut asiat, "Ai niin, nekin!". Suurikapasiteettisella riittää hyvin aikaa ja voimia koko tuttavapiirin mielessä pitämiseen maailmankuvineen, harrastuksineen ja sosiaalisine edesottamuksineen, ja niin sitten nuo sosiaaliset vaikutteet roikkuvat jatkuvasti mukana. Tarvitsisi ilmeisesti itsekin tehdä sukellus milloin mihinkin tekemiseen ja näkökulmaan. Se taas aiheuttaa sen, että peinempikapasiteettinen ympäristö tuumii, ettet enää ole urillasi vaan olet lähtenyt seilaamaan milloin minnekin "Kyllähän minä ymmärrän, että niitä omiakin tekemisiä tarttee ihmisellä olla, mutta miksi niin paljon ja niin monenlaisia? Eikö vähempikin riittäisi? Tuntuu, ettei tuo ole enää tervettä tuollainen, niin rauhatonta ja hälisevää, ehtiikö niitä juttuja sitten kunnolla kokeakaan kun menee niin vikkelästi aiheesta toiseen, itse en ainakaan pystyisi, pid'än tätä meidän menoa parempana." eli tarttee tehdä sellaista, mistä muut tuumivat, että olemus, sosiaalinen tyyli, puheenaiheet, harrastukset, tekemiset, kiinnostuksenkohteet jne. vaihtuvat niin vikkelään, ettei se voi kenellekään sopia. Sellaisia ne kapasiteettierot vain ovat! Kapasiteetti liittyy usein siihen, onko katseen fokus selkeään havaittuine ympäristöineen kapea kuin putkinäkö vai maisemakatse: pienen kapasiteetin ihminen katsoo vähän kerrallaan ja paljon näköinformaatiota hyvin ymmärtävä usein tarvitsee vastaavassa suhteessa enemmän tekemisiä: kenties satakertaisesti tai vieläkin enemmän, jos tekemisten vaativuus lasketaan mukaan. Urheilu, uskonto, taiteet, matkailu, monet sosiaaliset kohtaamiset, luonto, naisten kulttuuri, jne. tuovat paljonpalikkajärkistä insinöörityötä tms. enemmän vbirikkeityä.
221. Se. mitä saat hyvin aikaan ja mitä et, perustuu siihen, millainen on käsityksesi tavallisuudesta ja kenen seurassa käytännössä tavallisen elämäsi vietät, vaikkeivät he olisi mitenkään tärkeitä henkilöitä elämässäsi. Seura ja tavallisuus määräävät p0itkälti, miten olet virittäytynyt eli mitkä tekemiset sujuvat hyvin ja lahjakkaasti ja mitkä takeltelevat pahoin. Tavallista meininkiään voi muuttaa tie5toisesti tavoittelemalla. Jos haluat saad tietynlaiset jutut sujumaan hyvin, voit esim. teinin tapaan kuunnella niihin innostavaa musiikkia, digata idoleita ja ottaa harrastusvälineet esille ja rtyhtyä innolla puuhailemaan, sekä etsiä seuraa, joka on aktiivisella tavalla samoista asioista harrastunut kuin sinä. Vanhat tutut ja vanhat kuviot pitävät elämänpiiriä ja aikaansaavuutta paikoillaan.
222. Taipumus raportoida tekemisistään vanhemmille, ystäville, puolisolle, opettajalle tai kollegoille pitää elämässäsi jatkuvasti yllä tuota heidän raporttiperspektiiviään ja jos ja kun se ei sovellu kaikenlaisiin tekemisiisi, voi tekeminen jäädä puhdittomaksi. Samoin, jos olet arka aloittelija tai arka ja taitamaton, niin jatkuva ohjeiden odottaminen saa sinut tekemisissäsi toisenvaraiseksi ja vieläpä ajatteluperspektiivinvaraiseksi, mikä ei ole tekemisten henkinen ja ei siksi tuo tekemisiin puhtia - muuten kuin jos tuo opettaja on aiheesta innostunut, niin teet ikään kuin hänen innostuksensa siivellä etkä omin päin, mikä on iso puute. Lue tämän blogin varhaisimmat kirjoitukset Haveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla, niin opiyt lahajoja ja taitoja. Yritä tehdä omin päin edes suurin osa joistakin tekemisistäsi ja yritä ajan myötä radikaalisti laajentaa tuota omin päin tehtävien asioiden joukkoa, niin pääset tekemisiin tekemisten hengen kanssa ja sitä kautta tekeminen luistaa paremmin ja taitavammin.
Johtuukohan se, mikseivät ihmiset ole kovin musikaalisia, vaikka haluaisivat, siitä, että he yrittävät tehdä vaikuttavista tunnekokemuksistaan vertauksen musiikkiesitykseen, jolloin he musikaalisen tunteen päälle lisäävät raportin ja siksi hukkaavat otteen musikaaliseen kokemukseen ja jäävät epämusikaalisiksi?
223. Voiko nörtin ulkonäkö johtua siitä, että on sosiaalinen ja keskusteluyhteyden päässä (eli pitää heidät jatkuvastisosiaalisen maailmankuvansa osina sen sijaan että elelisi ihan eri piireissä, joissa heidän olemassaoloaan ei muistakaan) opettajistaan, jotka antavat jatkuvasti tehtävänantoja, sen sijaan, että olisi luokitellut itsensä sosiaalisesti eri tyypin ihmiseksi ja pysytellyt etäämpänä keskusteluvälien ulkopuolella kuin kioskilla pikaisesti asioidessa tms.? Jos tähän syynä on, että vanhemmat ovat kovin kouluorientoituneita ja opettaja heidän rinnallaan ok, niin sosiaalisuus vanhempien kanssa luultavasti tuottaa samanlaista koullaismaista ulkonäköä.
Voiko sosiaalistuminen vääriin porukoihin laajemminkin olla kyse tuollaisesta maisemakuvasta sosiaalisista suhteista: kehen vertaat ja mitä asioita niin tulee elämän piirissä jatkuvasti huomioonotetuiksi?
224. Jokainen tulisi maineeltaan merkitä ainoastaan niiden asioiden malliesimerkiksi, jotka hän aidosti allekirjoittaa ja joita haluaa harrastaa paljon, siis upeimpien haavejuttujensa ja mielitekemistensä mukaan - eikä ei-allekirjoittamistaan taidoista malliksi toisen tyypin ihmisille, sillä useimmat eivät kuitenkaan ota mallia sellaisesta vieraasta elämänpiiristä, jota eivät halua harrastaa, eivätkä aivan toisenlaisesta siihen sopivasta tyylilajista, ja eihän ole oikeinkaan väittää ihmisiä sellaisiksi kuinmillaisiksi heidän lähiympäristönsä heitä painostaa, jos he oikeasti ovat ihan toisen tyypin ihmisiä.
225. Voiko olla, että jotkut pitävät vanhempiesi mielialoista yhtä paljon ja yhtä paatoksella kuin sinä haavealoistasi, vaikka ne ovat täysin erihenkiset? :)
TÄRKEÄ
226. Elämänkohtalo perustuu pitkälti isoimpien elämänalueidesi varaan. Jos ne ovat viisaasti maailmaa katsovia, löydät helposti ratkaisuja elämän tuomiin ongelmakohtiin ja useimmat ohitat noin vain. Jos ne ovat epäviisaasti valittuja tai sinun ominaislaadullesi sopimattomia, tuovat ne mukanaan uusia ongelmia, joist usein pääsee eroon vasta panostamalla täydesti johonkin viisaampaan elämänalueeseen. Harrastukset ja puheenaiheet kasvavat vieden isomman osan elämästäsi, jos niihin panostaa aikaa, sillä silloin niihin uppoutuu enemmän ja jää kuuntelemaan niitä paljon harrastavien näkökulmaa omine taitoineen ja taitamattomuuksineen.
227. Koska lienee tyypillistä, että suomenkielinen suomalainen saa paljon sosiaalista vaikutetta ystäviltää, tovereiltaan ja pariehdokkailtaan, mutta että muihin on viileämmät välit, niin pitää varoa, ettei yritä syventää välejään muihin sinulle sopimatonta vaikutetta tuoviin ihmisiin olemalla keskikropallaan ja peffallaan sosiaalinen ties kenen vastaan sattuvan tuttavan kanssa. Jotkut ovat rehevän sosiaalisia ja hyväätekevä vaikute. Toiset taas huomaavat erilaisuutenne ja yrittävät pysytellä etäämpänä. On hyvä, että jotkut ovat etäisempiä, ihan kuten on hyvä, että toiset ovat läheisiä. Tällaiset erot auttavat sinua ohjaamaan itse elämääsi haluamiisi suuntiin.
228. Jos jäät mielessäsi pitämään seuraa jollekulle, joka ajatteli jättää sinut rauhaan, joudut helposti jumiin, saamattomaksi. Olet hänen toimeliaisuutensa piirin ulkopuolella ja niin hän ei ole aikatauluttanut teille mitään yhteisiä tekemisiä. Parempi kuin seurallisuuden kautta pitää yhteyttä etäisiin haavealan ihmisiin, on heidän harrastuneisuutensa piiristä inspiraatiotaitselleen omaan toimeliaisuuteensa saaden muistaa silloin tällöin mm. heitä.
229. Jollet pääse vaihtamaan alaa, koska olet etevä vanhalla ikävällä alallasi, niin kirjoita ja opeta tuon alan taitosi muille ammatissa jatkaa haluaville niin tyhjentävästi suurimpien tuon alan vahvuuksiesi osalta, ettei sinusta enää ole paljoakaan uutta hyötyä, jos sinut pitää tuolla alalla. Etsi sen sijaan jokin mukava ala, hanki sillä taitoja ja lahjoja ja luo siitä tulevaisuudenalasi osin vanhojen vahvuuksiesi kantamana ja osin ihan vain nykyisellään mielekästä sinua kiehtovaa puuhaten ja sellaiseksi tulevaisuutesi ammatin rakentaen.
230. Omaa haavealaa ei tarvitse hahmottaa millään tavallisesti käytetyllä sanastolla. Riittää, että sinulla on käsitys siitä, millaiset asiat sinua kiehtovat, mitä arvostat ja millaisista tekemisistä pidät. Ammatteja on monenlaisia. Niiden kirjosta on mahdollista löytää yhdistelmä useammasta hyvästä puolesta.
231. Jos olet sosiaalinen tai otat mallia ihmisestä (tai lemmikistä), jolla on pienempi kapasiteetti kuin sinulla ja joka siis käytännössä ja vähermmän aikaansaava ja enemmän vaivannäköä tarvitseva kuin sinä, niin jumiudut helposti paikoillesi etkä saa paljon mitään aikaan, jos luulet häntä suurin piirtein yhtä suurikapasiteettiseksi kuin itse olet. Jos tuttavasi on insinööriorientoitunut, sosiaalinen vaikute häneltä tuo konemaisen urautuneita tekemisentapoja ja koulumaiseen perustasoon pitäytymisen kuin muuta ei taitoihin kuuluisikaan.
TÄRKEÄ
232. Jos vain haikailet jostakin kivasta tekemisestä ja elämänalasta, muttet tunnu saavan tilaa sen harrastamiselle, niin mielikuvitusrikkaat varmaankin pärjäävät tilan saamisessa sinua paremmin: sinun pitäisi mielikuvaharjoituksena mutustella harrastustasi useasti, myös seurassa postia, että "seuraavaksi, kun on aikaa, niin voisin puuhata tuota, hyvä tekemisentapa, asenne, tunne ja vire on tällainen, noihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota kunnolla ja tällä tapaa tehden varmaankin syntyisi hyvää jälkeä" yms. mielikuvaharjoittelua ja tekemiseen päin orientoitumista kuin olisit lähdössä matkallae ja haaveilisit, mitä aiot tehdä siellä, tai kuin haaveesi oppaanasi tekisit ihan vain omin päin oman parhaan arvostelukykysi mukaan jonkin sinusta hienon jutun, tai montakin. Niin saat sosiaalisen olemuksesi viestimään tuon alan harrastuneisuudestasi ja mielenvireesi tuohon tekemiseen sopivaksi, kuin olisit enemmän tuon alan ihminen.
TÄRKEÄ
233. Missä etenkin miehillä ja järkikeskeisillä vaatimattomilla jäävät elämänmahdollisuudet kapeammiksi, on, kun he sanovat "No, ei tartte tän parempaa, kyllä tää on ihan kyllin hyvä meille." tai "Onhan tää vähän huono, mutta kelpaa se meille." Aina, kun on valintamahdollisuus, pitäisi valita paras, minkä osaa edes jotenkin, sillä vain siten kehittyy täyteen mittaansa. Pitäisi sallia kehittymisenvaraa ja mahdollisuuksia sekä harjaannusta monenlaisiin suuntiin. On vaikea oppia mitään uutta, ellei hanki paljon harjaannusta sellaisista mukavista tai kiinnostavista asioista, joista ei ole mitään osaamista alunperin, ei edes kunnolla hahmota, mitä ne ovat. Se on toki jotakin, mikä on tehtävä taiten, toisten ohjeiden varassa varmuuden vuoksi eikä suinpäin olemattomaan taitotasoon luottaen, ellei ole varmasti turvallista. Etenkin tyylivalinnat ovat tekemisentapavalintoja ja tekemisentapa määrää taitotasosi, joten valitse aina kukkein, rehevin, onnellistuttavin, menestyksekkäin, parasta laatua ja elämänlaatua tuova.
TÄRKEÄ
234. Kaikki tuttavasi eivät pysty ymmärtämään yhtä aikaa esitettyjä useamman tyypin viestejä. Jos siis ilmaiset tunteita tai jonkin sosiaalisen jutun samaan aikaan, kun puhut asiakeskeisesti, niin moni mies sensuroi koko viestisi kuin et olisi sanonut yhtään mitään ja kuin tunteillasi ei olisi mitään merkitystä elämässäsi. Tämä ei välttämättä johdu vihamielisyydestä tunteita kohtaan vaan miesten paljon naisia heikommasta kapasiteetista: he eivät vain pysty kunnolla hahmottamaan niin montaa osaa yhtä aikaa. Itseäsi tyhmempi vaikuttaa palikkajärkiseltä siihen verrattuna, miten itse lähestyt asioita. Ja itseäsi fiksumpi on hahmottumaton mutta toimiva ja "sotkee" (ei sotke vaan hallitsee) mukaan useita eri elämänalueita yhtä aikaa. Ilmaise siis tunteet eri hetkenä kuin kuiva asiakieli, vaikka ne olisivat ihan hyvin aiheeseen liittyviä, kuten aiheen kiinnostavuutta korostava innostunut sävy tai aiheen vakavuutta korostava synkkä sävy.
TÄRKEÄ
235. Koko elämäni ajan olen yrittänyt kiinnostavista kiehtovista aihepiireistä ottaa selville, miten niiden kanssa pääsee tekemisiin, kun on suomenkielinen somalainen, esim. radion musiikkiohjelmien juontajien tyylistä yrittänyt päätellä, miten pääsee musikaaliseksi ihmiseksi. Mutta mutta näin kokeneempana olen huomannut, että monet tuollaiset esikuvat eivät olekaan samoista lähtökohdista roolittuneet eri lailla, vaan ovat peräisin kulttuurista, jossa taiteet ovat perustavaraa. On sekä ulkomaita että paikkakuntia, joilla musiikki on tärkeässä roolissa, ja samaten muut elämänalueet kukin omalla seudullaan, eli kannattaa etsiä sopivia kulttuureita niin ulkomailta kuin kotimaastakin harrastuskohteiksi, matkailukohteiksi ja uudeksi asuinpaikaksi edes joiksikin kuukausiksi, mutta tiedostaa, että jos alua viehättävällä tarjonnallaan vetää turisteja kuin kärpäsiä, niin heitä voidaan murhata massoittaan ilman, että sitä näkyy missään, esim. täällä Savonlinnassa on hyvä olla päiväsaikaankin varuillaan enemmän kuin Helsingin keskustassa yksin yöaikaan liikkuessa. Rosvot vievät ihmisten rahat Las Vegasissa ja silti monen moni haaveilee sinne matkustavansa mukamas voittaakseen rahapelissä, lienee jo joku rosvo asettunut sinne asumaan.
Iso osa paremmin pärjäävistä rukoilee paljon, muttei ole muuten erikoisen taitavaa, luulen.
Ajattelukykyä parantavat eläväiset silmät ja maisemakatse, mutta huonontavat maneerit ja sanallistaminen. Taiteet parantavat älyä ja taitoja. Luonnonrakkaus ja hyväntahtoisuus sekä tervehenkisyys parantavat sosiaalista silmää.
TÄRKEÄ
236. Nopein ja tehokkain keino vaihtaa ammatillista suuntautuneisuuttaan ja elämänpiiriään lienevät seksuaaliset suhteet. Ks. http://yksinaisille.blogspot.fi/2013/10/parisuhteen-muodostminen-ja-elamanpiiri.html
TÄRKEÄ
237. Jos olet taitavampi kuin tuttavasi, nämä tuppaavat seurassasi tekemään jollakin hämärästi sinun tapaasi muistuttavalla tavalla, joka ei kuitenkaan ole aivan sama vaan jotenkin huonolaatuisempi. Se ei ole sosiaalisuutta vaan sinun taidoillasi beesaamista, eikä edellytä, että sinä kopioisit heiltä heidän tapojaan. Ystävät usein muuttuvat toistensa kaltaisiksi, mutta tämänlainen saman tekemisen omaksuminen on pikemminkin taitavamman taitotason kokeilemista kuin sosiaalista sitoutumista.
TÄRKEÄ
238. Monet mukavasti harrastuneet ihmiset ikään kuin ostavat tiketin harrastaa omanlaisiaan juttuja olemalla päältäpäin toisenlaisia. Jos menet tuon heidän päälle päin kääntämänsä muodollisen puolen kanssa kuin se olisi rehtiä, et pääse mielijuttujesi kanssa vaan joudut noiden muiden juttujen suohon. Vastaavasti, jos pidät jonkun ihmisen muodollisesta puolesta, se ei yleensä sovi yhteen sen kanssa, että antaisit tilaa hänen aidoille mielipiteilleen elämässäsi. Helpoiten näitä kai luovii, jos on itsekin osin muodollinen: päältä päin noudattaa suurin piirtein kulloisenkin ympäristön vaatimia kuvioita ja alla ovat henkilökohtaiset mieltymykset ja niiden mukainen elämä, yksityiselämäsi.
Voiko yksi syy tällaiseen olla, että tuo toinen muodollisesti järkevä onkin koulutetun järjen saralla kömpelö ja tuumii sinulle "Pidäpäs siitä järjestäs kiinni.", mikä voisi johtaa elämääsi täyden, myös elämänfilosofisen ja tunne-, ymmärryksesi mukaan hyvään päin, jollei hänen järkikäsityksensä, johon hän viittaa, olisi niin insinöörimäinen ja koulumaisen urautunut ja näköalaton?
TÄRKEÄ
239. Sen sijaan, että tuttaviensa muodostamassa ympäristössä pohtisi, mitä haluaisi tehdä, pitäisi tunnistaa omat haaveensa, mielitekemisensä ja mieluisat tottumuksensa ja luokitella itsensä niiden tyyppiseksi ihmiseksi elämänpiiriltään, pitäisi tuttunsa luokitella noin summittain myös ja pitää sitten sosiaalista etäisyyttä niiden piirteiden osalta, jotka ovat kuhunkin nähden aivan eri maata, ja olla seurallinen siltä osin kuin on yhteisiä tekemisiä tai haaveita.
TÄRKEÄ
240. Näyttää siltä, että ammatinvalintamahdollisuudet kaatuvat liikaan toisiin nojaamiseen, jolloin heidän taitojaan tulee omaan olemukseen mukaan kuin olisi jotakin tehtävää yhdessä heidän kanssaan tekemässä. Olisi luettava tämän blogin kirjoituksen Haaveammattiin ohje lahjojen oppimisesta ja se apunaan opeteltava omat haaveensa oppainaan kaikista upeimpien haaveammattiensa taitoja omin päin. Niin saa itsensä luokitelluksi omissa silmissään haavealojensa harrastajaksi, siis noiden alojen ihmiseksi, ja niin voi kulkea osin yhtä matkaa noiden haavealojen ihmisten kanssa ja olla erillinen ikävämmin suuntautuneista tuttavista. Erityisen tarkka olisi oltava yli 5 vuotta vanhempien (kaikki eivät kerro ikäänsä vaan väittävät olevansa nuorempia vaikka olisivat nelikymppisen oloisia tai mitä lie) vanhempien, tuttujen, opettajien jne. näkökulmien ja tekemisentapojen vaatiman etäisyyden kanssa, jottet anna vaikutelmaa, että olisit noin pitkään omistautunut heidän mielijuttuihinsa vakavalla mielellä tekemisentavastasi ja tietämyksestäsi päätellen. Mutta haavealoillasi saat toki olla sosiaalinen opettajasi tehtävänantojen ja ammatillisen näkökulman kanssa. Muista, että rehevämpi (rehevämpi on elämänviisas, monenlaisista näkökulmista ja tekemisentavoista ymmärtävä) on taitavampi kuin kuivempi (kuivempi on pakertaen koulumaista perustasoa myöten tekevä), vaikka kuivempi olisi vuosia pidempään harrastanut.
241. Yksinäisyys ei aina ole yksinäisyyttä vaan kaipuuta olla jonkin mojovan tekemisenmeiningin kanssa, saada elämäänsä sisältöä, jota omat haavealat omien haaveiden tapaan tehtyinä voivat tuoda. Kun on tyytyväinen elämäänsä, on sosiaalinenkin omasta tenhoavasta meiningistä tinkimättä: jotenkin eheämmin ja muillekin kiinnostavammin kuin pelkkä omille teilleen haluava perävaunu.
TÄRKEÄ
242. Haaveammattiin pääseminen ja sen alalle suuntautuminen omalla tyylillään on identiteettijuttu ja oman elämäntavan ja oman elämänpiirin löytämistä. Siksi se kysyy omin päin omalla tavalla omien haaveiden mukaan tekemistä (Lue kirjoitus Haaveammattiin lahjojen oppimisesta!). Vasta, kun olet löytänyt omat mielitekemisesi ja hankkinut taitopohjaa haaveammatissasi, on muun maailman kanssa yhteen sopimisen vuoro, omaa identiteettiäsi kadottamatta rakentavasti muttei liikaa vääränlaiseen menoon päin myödäten.
Eri ammateilla arvoineen ja taitoineen on eri hyvät ja huonot puolet eivätkä ne sovi samanlaiseen asemaan maailmassa tai samanlaiseen elämänmenoon.
243. Oman paikkasi löytämisessä on kai olennaista haavealasi vanhempaan sukupolveen, mm. opettajiin, etäisestikään tutustuminen.
244. Jos olet tottunut tekemään kaikki asiat yhdessä toisten kanssa tavalla tai tyoisella, niin, ettet oikein tiedä, mikä olisi omaasi ja miten sitä puuhata, niin sillä on luultavasti tekemistä sen kanssa, että toiset ovat kiinnostuneita eri asioista kuin sinä ja luokittelevat mielitekosi ja kiinnostuksenkohteesi marginaalisiksi, hupsuiksi, typeriksi ja tarpeettomiksi, kenties jopa vastustettaviksi tai ainakin korkeintaan vapaa.ajan jutuiksi. Mutta niin ovat heidän omatkin kiinnostuksenkohteensa muiden vinkkelistä jotakin marginaalista vain. Luultavasti he ihannoivat suuruuksia, joita kukaan muu ei koskaan mainitse, jollei ole heidän kaverinsa ja heidän kanssaan sosiaalinen. He tarvitsevat oomat juttunsa ja niin sinäkin omasi. Lue tämän blogin alusta lahja- ja taityo-ohjeet!
245. Jos olet nuorempi sisarus, joka on tottunut beesaamaan vanhemman sisaruksen vahvuuksilla ja tyylillä, niin elämäsi onnen ja aidon menestyksesi löytääksesi sinun on tehtävä pesäero vanhempien siarustesi piirteisiin, asemaan, sosiaaliseen verkostoon jne. ja rakennettava omien mielitekemistesi (esim. käytännönbläheisyys, musiikki, insinöörialat, akateemisuus, jne.) varaan omaa osaamistasi ja saatava siihen perustuva asema mielialoillasi ja elämänpiiri, jossa toisenlainen sosiaalinen meno ja eri asioihin perustuva sema kuin sisaruksillasi.
246. Monella alalla ovat ammattilaiset, lahjakkaina pidetyt ja maineikkaat esikuvat eri maata kuin alalle pyrkivät, eivätkä siksi toimi onnistuneesti esikuvina ainakaan noin vain ja voivat olla epälojaaleja, koska kuuluvat eri ihmistyyppiin ja eri ryhmään, ovat kenties eri asenteella tuolla alalla kuin sille pyrkijät, suuret ihailijansa. Siksi on tärkeää rakentaa omien haaveidensa pohjalle ja etsiä seuraa ja esikuvia, jotka ovat samnatyyppisiä ihmisiä kuin itse olet.
247. Näyttää siltä, että tämä blogi on pitkälti valmis. Nämä ikävältä alalta poispääsyn ohjeet käsittelevät aihetta, jota en ole itse kunnolla osannut. Siksi käyttämäni lähestymistapa on pikemminkin tilanteita kuvaileva ja niin karttaa piirtävä kuin yleisesti ongelmanratkaisun malliksi sopiva. Yleensä ongelmakohdat ratkeavat helpoimmin, jos kiinnittää huomiota ongelmatilanteisiin vain sen verran, että muodostaa itseleen jonkinlaisen kunnollisen kuvan niistä, mutta ratkaisun löytää ratkaisukeskeisesti muualta löydettyihin tärppeihin pohjaamalla. Näitä ovat viisaammat ja sivistyneemmät näkökulmat, uskonnot ja terveet ikiaikaiset elämäntavat elämän kaikilla saroilla, myös sosiaalisuudessa ja yhteisön toiminnassa.
TÄRKEÄ
248. Näyttää siltä, että ammatinvaihto-ongelmat syntyvät liiasta toisiin nojaamisesta, yhdessä tekemisen piirteistä, joita siis on sosiaalisella itsenäisell'ä luonteenlaadulla enemmän kuin epäkypsällä riitelijällä. Ratkaisuna tekemiskeskeisyys, lahjojen ja taitojen opettelu tämän blogin alun ohjeiden avulla omin päin ja oman itsen hahmottaminen elämänpiirin osalta haaveidensa ja mieltymystensä mukaiseksi henkilöksi.
249. Tilaatoiveilleen tuntuu saavan, kun esittää ne olemuksessaan tai joskus sopivassa kohdassa filosofisia keskusteltaessa käsityksinäsi siitä, miten olisi hyvä olla tai tehdä, arvoina siis. Silloin mikä tahansa sellainen juttu repertuaaristasi saa siitä tilaa itselleen ja ehkä joskus jonkin toisten teon kaverikseen. Jos sen sijaan kinuat tilaa tekemisillesi kuin ne olisivat toisten sanoista kiinni, jätät tekemisesi ikään kuin toisten harteilla ja vaadit heidän osallistumistaan ennen kuin voisit niitä tehdä itse. Filosofinen keskustelu luo tilaa sille, mitä teet, ja perustelee sen jotenkin kivasti positiiviseksi elämääsi kuuluvaksi jutuksi, eikä se vaadi paljoakaan kuulijalta viitseliäisyyttä.
250. Ainakin älyn suhteen pätee, että ihmisillä on yleensä jokin oma käsitys älykkyydestä ja he luulevat olevansa sitä tyhmempiä, mutta ovat itse asiassa malliensa tasoisia tai jopa omin voimin jonkin verran heitä fiksumpia, mutta noilla malleilla on jo heidän ajatteluvirheensä, ovat jonkin ammattialan koulun käyneitä, maineikkaita kenties mutta typeriä. Sama lienee kompastuskivenä monessa muussa haavetaidossa.
Alan vaihdossa suurin este tuntuu olevan lahjojen ja taitojen puute, minkä vuoksi kannattaa aloittaa lukemalla tämän blogin ensimmäiset kirjoitukset: Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla. Alan vaihdossa tyylin osalta neuvoo osio Elämänohjeita.
Tämä blogi neuvoo vain alanvaihdossa haaveammattiin, vaikka haaveammatteja olisi monta. Se ei neuvo alanvaihdossa, johon et ole erityisen motivoitunut.
Ikä ei oler ammatinvaihdon este, päin vastoin: Muistat varmaan opiskeluajoiltasi toimiston sihteerit, joista toinen saattoi olla puhelias ja lepsu ja sosiaalinen, ja toinen tiukka työkeskeinen. Menity esittämään asian kuin asian ensin vastaasi sattuvalle sihteerille etkä osannut ennakoida näiden eroja vastauksissa juttuihisi. Kymmenen vuotta myöhemmin et ole enää niin ummikko, huomaat ihmisten välisiä eroja, osaat jo luovia. Mikä oli ennen mahdotonta voimillesi, on muuttunut mahdolliseksi...
* * *
Tässä siis jatkoa kohtaan Ohjeita vanhalta ikävältä alalta pois pääsemiseen:
154. Jokaiselle jutellaan yleensä sellaisista asioista, joita uskotaan näiden elämänpiuiriin erityisesti kuuluvan, tuetaan siten näiden yksilöllisyyttä. Jos siis sinusta kuulostaa siltä, että kaikki harrastavat jotakin, mitä itse haluaisit harrastaa, tai että kaikki haluavat niitä asioita, joita itse olet jäänyt kaipaamaan elämääsi paljon lisää, niin ejkä se on vain tilan tekemistä sinulle harrastaa noita asioita ja jakaa tuota harrastuneisuutta muiden kanssa. On ikäöän kuin lupa sinunkin harrastaa niitä, jos haluat, ja paljon! Toki saat itse valita eikä tarvitse muiden vääriin luuloihin lähteä mukaan tai upota loputtomasti vanhoihin elämänsisältöihin. osa asioista, joista sinulle puhellaan kuin kaikki niitä harrastaisivat, on lä'hiympäristösi ihmisten mielenkiinnonkohteita eikä niihin tarvitse lähteä mukaan, kunhan vain huomaa, kuka muista on niin harrastunut.
155. Varo harrastuksia, porukoita ja paikkoja, jotka eivät ole tyylilajiltaan tai tekemistensä tyypiltä mielitekemistesi henkiset, sillä jos saat niistä väärän ilmapiirin itsellesi ja vääränlaisen meiningin sosiaalisiisn suhteisiisi, niin omanlaistesi tekemisten löytäminen ja niihin hyväksytyksi tuleminen voi olla paljon hankalampaa. Usein ne jutut, jotka kuulostavat itseä kiehtovilta ja ovatkin mukavaa kiehtovaa tekemistä, ovat oikeanlaisia itselle, vaikka muut pitäisivät niitä vain harrastuksina tai toisenlaisten ihmisten puuhina.
156. Jos vanha ikävä alasi näyttää olevan kovin suurella painotuksella, että sillä olisi tärkeää kaiken muun kustannuksella tehdä hirveästi töitä, niin ettei moisessa painotuksessa ole enää mitään tolkkua, niin silloin lähiympäristössäsi on luultavasti joku tai luultavammin kopvin monta, jotka tykkäävät tuon alan tekemisistä kovin, tykkäävät pouuhastella sen parissa ison osan ajastaan, ovat ottaneet sen itseisarvokseen samaan tapaan kuin joku musiikin uisen ottaa, ja ovat vain tekosyynään käyttäneet toisten sanomaa, että juu sen alan työntekijöitä kyllä tarvitaan. Lyki tuon alan tekemiset heidän niskaansa ja poimi itsellesi joidenkin itsellesi tähtitieteellisesti paremmin sopivien alojen tkemisiä ammatiksesi, opiskeltaviksi, harrastuksiksi sekä elämänpiiriksi.
TÄRKEÄ
157. Jos olet jo jossain määrin vaihtanut samaistumisryhmääsi vanhalta ikävältä alalta haavealoillesi päin tai ainakin mukaviin harrastuksiisi muiden mukavampien alojen ihmisten seassa, niin olet samalla saavuttanut jonkin verran itsellesi paremmin sopivia elämäntapoja, arvoja ja työasennetta. Jos edelleen kunnioitat myös vanhan ikävän alan "kunnon" heppuja, niin heidän sinulle sopimattomat elämäntapansa, arvonsa ja työasenteensa valtaavat alaa elämässäsi sen myötä, että olet keskusteluyhteydessä heihin ja siis myös heidän mielipiteisiinsä. Sinun pitäisi päästää irti vanhan ikävän alan ihmissuhteista kuin he olisivat sekundaa ja mielenkiinnottomia, ei niin kunnon heppuja, ja satsattava täysillä mielestäsi oikeanlaiset elämäntavat omaaviin sinua kiehtovien alojen ihmiskontakteihin nähden heidät upeina ihmisinä, joiden kanssa on hyväätekevää olla sosiaalinen ja puuhata yhdessä.
158. Ongelmana on kai, että vanhemmillasi ja vanhan ikävän alan tutuillasi on tapana inttää ja olla kunnolla seuraamatta tai ainakaan täysin allekirjoittamatta perusteltujakaan mielipiteitäsi, niin että keskusteluyhteys heihin menee heidän mielipiteidensä seurailemiseksi eikä fiksuksi elämää ymmärtäväksi kommunikaatioksi, jossa tunnepointtisikin tulevat täydesti huomioonotetuiksi. Parempi on satsata niihin ihmissuhteisiin, joilla on jo valmiiksi mielestäsi sinulle sopivat mielipiteet. Ehkä useimmiten on niin, etteivät ihmiset oikeasti keskustele, vaikka siltä näyttäisi, vaan heillä on omat mieltymyksensä ja heidän mielipiteensä ovat vain miedltymysten puolustelua muun maailman silmissä eivätkä keskustelusta oppivia käyttäytymisen ja näkemysten ohjailijoita kuten keskusteluyhteys olettaa. Usein ihminen voi muuttaa keskustelun myötä vain niitä elementtejä, joihin hän ei ole henkilökohtaisesti mieltynyt, ja muut pitää mielitekoinaan mukana kuin kivan musiikkikappaleen suosikkinaan. Siksi on parasta etsiytyä samanmieliseen seuraan kuin mityä haave-e3lämäntapasi käytännössä olisi.
159. Kun lapsi on jo 20 tai edes itsenäistynyt täytettyään 15, ei enää äidin tarvitse olla hyvä äiti siinä mielessä, että olisi niin läheinen kuin mitä äideiltä odotetaan, vaan riittää hänen olla hyvä kansalainen, joka ei tuhoa vaikutusalueellaan olevan ihmisen elämää väärillä neuvoilla, piittaamattomuudella ja itsekkyydellä tai pelkällä pottuuntumisella erityyppisen ihmisen läsnäoloon. Riittää noudattaa sääntöä "Elä ja anna toisten elää!" lapsensa suhteen ja huomata siinä, että oma vaikutus on valtavan suuri, joten on jätettävä nuorelle ja aikuisella lapselleen tilaa kasvaa omien haaveidensa suuntaan tarvitsematta muuttua vanhempiensa suuntautumisen tyyppiseksi. Tilaa voi antaa antamalla lapselle oma huone, mahdollisuus harrastaa itseään kiinnostavia juttuja. valita niiden tyyppinen koulutuslinjaus tai työ heti peruskoulun jälkeen, auttaa pois kotoa muutossa jo nuorena, olla väittämättä että olisi kiva nähdä lastaan joskus useammin tai koskaan tai kuulla kuulumisia, j'ättää äidin rooli pois ja antaa lapsella olla omat kaverinsa ja oma tyylinsä, omat uskomuksensa ja arvonsa. Hyvä olisi, jos näin voisi tehdä jo heti lapsen täytettyä 15, jotta lapsen koko aikuinen elämä lähtisi lapsen omia haaveita päin lapsen oman näkemyksen ohjaamana, eikä vanhempien lyttyyn painamana nuoren lapsen rooliin laitettuna kuin vielä tarvitsisi esikuvia aivan toisen ihmistyypin ja suuntautumisen vanhemmista - ei, nyt on oman elämän aika jo!
160. Voiko olla, nettä se iso osa olemuksestasi, joka käsittämättömästi on vanhempiesi ja vanhan ikävän alan tyylinen, vaikka yrität muita asioita vaalia ja olet ihan muusta itse harrastunut, onkin seurausta siitä, että olet tottunut pysymään noissa perspektiiveissä kartalla? Eli kun keskustellaan jonkin muun porukan kanssa tai tehdään jotakin muunlailla suuntautuneiden kanssa yhdessä, niin tulet lisänneeksi jonkinlaista tilannekuvaa ja huomioita kuin varautuisit keskustelemaan vanhempiesi tai ikävän alan työ- ja opiskelutoveriesi yms. siten harrastuneen väen kanssa. Silloin olemukseesi tulee vaikutelma kuin olisit heidän seurassaan ja puuhaisit noiden ikävien alojen juttuja, olet sen ikään kuin lisännyt keskusteluun ja tekemisiin. Ja ehkä käy niin, että vanhempasi kyllä tajuaisivat vikkelään, mutta he puolestaan kuvittelevat perustelevansa juttujaan työtovereilleen, jotka eivät ole asianharrastuneita vaan hidasjärkisiä ja epärakentavia, jolloin meininki saa lisää näkyvyyttä kuin joutuisi kovalla äänellä noita huomioita puhumaan, ja niin kadotat oman roolisi, jonka kuuluisi olla oman elämänsisältösi ja omien näkemystesi motivaation mukainen. Ehkä ei ole hyväksi jatkuvasti seurustella eri tavoin suuntautuneiden vanhempiensa yms. kanssa, vaan olisi puuhattava suurin osa ajasta omia juttuja kuvittelemattakaan perustelevansa näkemyksiään vanhemmilleen yms. väelle.
En silti ymmärrä, miksi efekti on niin vahva, sillä onhan muitakin kiinnostuksenkohteita, mutta ehkä ne eivät ole perspektiivejä, joille kaiken tulkkaisi ja joita ylipäätään käyttäisi koko ajan kaikenlaisina hetkinä kaikenlaisissa asioissa, niin kuin vanhempiensa seurassa on tottunut olemaan.
161. Jos ulkonäkösi mystisesti on superpaljon vanhempiesi toivoman tapainen, vaikket heidän mielipiteitään niin kuuntele tai heitä katso ylöspäin, niin vika voi olla siinä, että ystäväsi tulevat hyvin juttuun vanhempiesi haaveiden kanssa. Moni ihminen, joka on kovin paljon tietynlainen, vaikkapa sinun toivomallasi tavalla elävä, voi toivoa elämäänsä muutakin, ja toivoa sitä kovin suuren annoksen, enemmän kuin kukaan toinen kenties, siksi, ettei hänen elämäänsä sitä tunnun kuitenkaan tulevan ollenkaan, ja niin kaataa osan tuosta haaveestaan toisten niskaan tyyliin "kun minusta ne on niin kivoja juttuja", kiva kun olet tuollainen, kyllä minä vähän ymmärrän vanhempiasi. Ja niin käy, että kun olet sosiaalinen ihanan elämänviisaan kaverisi kanssa, niin muutut vanhempiesi haaveiden prototyypin näköiseksi.
Olisi uskallettava ja osattava aloittaa heti haavetyylillään haavetekemistensä parissa. Siksi uskonnollisuuden hyöty näkyy tässä selvästi: jos rukoilet ja siksi osaat aloittaa uuden paremmin elämän tässä jo nyt omin päin, niin olet silloin sillä aallonpituudella, jolla voit saada uusia tosiystäviä, jotak arvostavat sitä elämäntapaa kuin sinäkin tai ainakin antavat sinulle ystävällisesti tilaa siihen päin - vaikkei heidän ulkonäkönsä olisi yhtään sentyypinen sekään, ehkeivät he ole onnistuneet ulkonäkö- ja tyylijutuissa sinua selvemmin viestimään, mutta kuitenkin voivat olla ystäviäsi, kun oman elämäntapasi langanpäästä kiinni saat.
Tällainen efekti tulee myös koululuokalla tms. missä on vanhempiesdi haavealoja arvostavia kivemman alan ihmisiä, jotka ovat seksuaalisessa iässä, jolloin he voivat luoda vahvan vaikutuksen sen painolla, kun itsekin etsit tulevia uomiasi ja pulisoasi, jolloin katselet heitä suopeasti ja koet heidän positiivisina vaikuttamaan oikeutettuina elämänviisaina henkilöinä, mutta he näkevät vain ulkokuoresi, vanhempiesi arvojen ja elämäntavan ja heidän haaveidensa sinun elämääsi painavat jäljet ja ikään kuin kohdistavat vanhemmillesi tulevan heidän valintojaan arvostavan palautteensa sinuun tehden sinulle muotin, joka on jonkinlainen prototyyppi vanhemmistasi.
Auttaisiko tuo, jos pääsisi kivantyyppisille kavereilleen kylään ja muodostaisi ystävyyssuhteen heidän vanhempiinsa, ollen kuin heidän lainalapsensa tai nuori samanmielinen, mutta ymmärtäen, että heidän lapsensa tarvitsee omanlaisensa elämän, omat uomansa, joita kulkea.
Käyköhän tämä sama, jos pääset haavealallesi töihin tai opiskelemaan? Mutta silloin sinulla on jo jalka ovenvälissä...
162. Myös lemmikkieläimet voivat haaveilla ihmismäisestä elämästä ja tyypitellä sitten nuo haaveet sinun ominaisuuksiksesi, sillä eiväthän he itse käy töissä tai opiskele, mistä kumminkin haaveilevat paatoksella. Pitäisi itse tunnistaa omat piirteensä eikä sokkona olettaa viereisten tunnistavan ne tervejärkisesti siten kuin arkenne aina sujuu, sillä jos eläimen haaveiden kohdalla sillä tunteet valtaavat alaa, ne tulevat tehneiksi isoja merkintöjä ja oma tyylisi jää sivuseikaksi. Sama vika lienee pikkulinnuissa ym. ihmisasutuksen liepeillä hyörivissä villieläimissä, kun ne voivat olla ihmisharrastuneita luonteenlaatuja tänä modernina talojen ja autojen aikakautena, joten tunnista itse omat piirteesi ja usko, että eläin voi olla työorientoitunut tms. ihmisjutuista harrastunut, joka (punastellen?9 arasti tuumii, ettei hän itse vcaan nuo ihmiset tuossa vieressä vain.
163. Pitäisiköhän nämä omat piirteet valehdella oikein? Sen sijaan, että pähkäilisin, miksen tänäänkään saanut lähdettyä lenkille, sanoisinkin olevani urheiluharrastaja, sanoisin olemuksellani, jollei muuten. Heti tuntuu urheilu istuvan arkeeni helpommin. Kai sen voisi ajatella, että kuuluu olla idealisti: sanoa piirteikseen ne, jotka aidoimmin allekirjoittaa arkensa pääosiksi, vaikka olisivat haaveita vain - eikä kaikkea sitä, mitä arjessaan vastustaa, mutta kumminkin on tavallisesti tullut tehneeksi. Mutta jotenkin siis noin realistisesti, että ensin urheiluharrastaja, sitten intomielinen urheilun harrastaja ja vasta sitten jokin fyysinen työ ammatiksi.
Olennaista olisi kai luoda henkilökuva, jossa määräävinä tekijöinä ovat oman harrastuneisuutesi kohteet, jotta toisilla on jokin helposti hahmotettava kokonaishahmo, johon he voivat viitata, kun sanovat, että tuo henkilö tuossa. Silloin ei käy niin, että harrastuneisuutesi hahmo olisi vanhempiesi laatiman kaltainen ja omat edesottamuksesi jokin haihatteleva lisä, joka vaikuttaa asiaakuulumattomalta.Minun ei siis kuuluisi sanoa, että kirjoittelen ja urheilen, kun ne ovat ihmisten mielissä ristiriitaisia henkilöhahmon osia, vaan minun pitäisi kuvata harrastuneisuuteni piiri: urheilu, luonto, taiteet, sosiaalisuus jne.
164. Jos olet itse motivoitunut johonkin suoritukseen, joka toisten silmissä rinnastuu vanhaan ikävään alaasi, voi tuo tekeminen tulla luulluksi urasuuntautuneisuudeksi vanhalle ikävälle alallesi. Yritä miettiä kiinnostustasi toista kautta ja toisin vertailukohtein. Tai sitten uhraa voimiasi hetken aikaa, jotta saat tuon suorituksen (kenties vanhan kiinnostuksenkohteesi) alta pois ja pääset kokonaan omille teillesi. Voi olla, että tuppaat esittämään kiinnostuksenkohteesi vanhaan ikävään alaan viitaten tai vertautuen tai sen perspektiivistä siksi, että tuo ikävä ala on taustasi, johon nuorempana kaiken vertasit ja jonka taidot vain hallitsit. Muissa asioissa kokeneempana näkövinkkelin voi valita paljon laajemmasta kirjosta ja vertailukohdiksi ottaa jotakin osuvampaa. Mutta huolehdi, että vaihdat myös tekemisentapasi uudentyyppiseksi, muille elämänalueille vertautuvaksi eikä vanhoihin uomiisi pudottavaksi.
Myös käsityksesi työnteosta voi olla vanhan ikävän alan rytminen ja tyylinen. Koeta vaihtaa elämänrytmisi myös työnteon osalta mukavampien sinulle osuvampien alojen kaltaiseksi.
165. Oman roolin vakiinnuttaminen jollekin alalle vaatii, että ympäristösi ihmiset olettavat sinun olevan tekemisissä juuri sen ammattialan piirin asioiden kanssa ja etenkin että tuon ammattialan näkövinkkelistä maailmaa katsot. Silloin et voi poukkoilla alalta toiselle, jos toiset eivät pysy perässä, minkä alan ihmisenä sinua pitää. Etenkään et voi ynnätä sekaan huomioita vanhan ikävän alasi näkökulmasta, koska jos sinulla siinä on paljon ammattitaitoa, niin nuo huomiot vaativat toisilta turhan paljon keskittymistä ja niin he eksyvät pitämään sinua vanhan ikävän alasi ammattilaisena. Siksi etenkin alkuun, kun vasta opettelet uuden näkökulman käyttöä, sinun pitäisi käyttää sitä lähes yksinomaa ja jättää vanhan ikävän alasi näkökulman huomiot kokonaan pois!
Haavealan tekemiset auttavat toisia arvaamaan ammattialasi oikein.
166. Laittaudu eroon huonekaluista ym. esineistä ja vaatteista, jotka ovat vanhan ikävän alasi tyyliset ja koeta pärjätä niillä, jotka ovat mielestäsi mukavanhenkiset, oikeanlaista elämänpiiriä tuovat. Ei ehkä ole niinkään kyse siitä, mitä esineitä sinulla on, koska ehkä tarvitset niitä johonkin käytännön tarkoitukseen, kuin siitä, minkä tyylisiä ne ovat, sillä tyylin oletetaan kuvastelevan makuasi, arvojasi ja toivomaasi elämänpiiriä.
Eri paikkakunnilla myydään erityyppisiä huonekaluja ym esineitä, esim. mökkeilypaikkakunnilla kesämökeille sopivia.
167. Sain sähköpostilistalta viestin otsikolla "Start each day with an f-word". Voisipa tuossa olla ideaa: jos aloitan aamun sulattelemalla mielessäni jotakin rakastamaani asiaa, niin olen sanan avulla tilanteeseen sopivan vapaamuotyoisesti salakuljettanut haavejuttuni osaksi tuonpäiväistä elämääni. Helpompi siinä on elää haaveidensa mukaista elämää, luulen. Jos vaikka aamulla sulattelen sanaa "metsäretki", niin saan luontoretkeilevän mielenvireen osaksi meininkiäni sinä päivänä, jaq niin tulee retkeiltyäkin helpommin.
168. Taitoja oppii hyvin nappaamalla tärppejä taitavamman tekemisentavasta, esim. "Katselee. No, katselenpa minäkin. Ehkä sillä tavalla opin." Jos sen sijaan matkisi ulkonäköä tai uppoaisi kokonaisvaltaisesti toisen tekemisen- ja elämisentapaan, niin kadottaisi kunnollisen kosketuksen omaan itseen ja siis omien taitojen pohjaan. Lisäksi olisi silloin vaikeaa sovittaa yhteen yhtään useampia taitoja, ja taitoja elämässätarvitaan monen monta: jos joka päivä huomaat ja opit muutaman pikkujutun, tekee se jo vuodessa tuhat uutta opittua asiaa, mikä on se, mitä elämä vaatii: opit on osattava sovittaa yhteen kokonaiskuvaksi siitä, miten elä'ä ja tehdä, ei saa jättää niitä erillisiksi sirpaleiksi. Silloin on käytännössä vain yksi ohje, jota noudattaa eikä tuhansia sirpaleita, jotka aina hukkuvat ja ovat mahdottomat yhtä aikaa noudattaa. Siis lisää jokainen uusi oppi heti opittuasi kokonaiskuvaasi siitä, mikä on hyvä tapa elää ja tehdä!
169. Työ nielee helposti ison osan elämästä niin, että kysyy: "Eiks elämässä muuta oo kuin aina tätä samaa vain?". Mikä olisi sellainen elämänsisältö, johon olisit tyytyväinen, jos saisit sellaisen työksesi: "Joo, mutta ihan kiva näin."?
TÄRKEÄ
170. Jos olet tyhmä ja näin monen ohjeen noudattaminen näyttää sinulle mahdotto9malta, voit päästä haavealallesi suorempaa tietä siksi, että tekemisesi ovat selvemmin muiden näkyvissä, koska puuhaat hidastempoisemmin, työläämmin, vähemmän hienostuneesti ja niin kovastikin yrittäen vain tavanomaista laatutasoa pitkin, ja puhut selkeitä perusasioita moneen kertaan toistaen. Lue siis tämän blogin varhaisimmat ohjeet Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla sekä ehkä Elämänohjeita-osio. Opiskele sitten haavealaasi krijoista, omin päin ja kursseilla. Vietä aikaa sen tekemisissä, etsi siten harrastunutta seuraa äläkä pidä mitään yhteyttä vanhan ikävän alasi ammattilaisiin ja innokkaisiin kannattajiin. Olennaista on puuhata paljon haavealansa juttuja, tehdä se näkyvästi, käyttää haavealan näkökumaa ja elää sen elämänpiirin asioita, jutella niistä tutuille kuulumisia ja etsiytyä tuon alan kursseille, jotta saa meriittiä tuolla alalla ja ammatillisesti kaltaistaan seuraa.
Nopeajärkisemmän ajatukset ovat vähemmän toisten näkyvissä ja muut usein luulevat pikkuhuomautuksia kokonaisiksi uppoutumisen alueiksi elämässäsi. Siksi vikkeläjätkisemmän alavaihto käy helpoiten työ- ja opiskelupaikan tai ammatillisen suoriutumisen ja haaveammatille tyypillisen elämänpiirin ja näkökulman myötä, luulen.
171. Voiko olla, että muilta ammattialahaaveistasi tuleva palaute on kuin sattumalta vastaan sattuvan vastakkaista mielipidettä edustavan rivijäsenen hihkaisu, että eipäs vaineskaan vaan laitapa tuota meidän juttua ja kunnolla? Jokainen on omantyyppisensä. Hänen tunnusomaiset ominaispiirteensä eivät löydy lapsuuden perheenjäsenistä tai luokkatovereista vaan vaativat vielä suurempaa erikoistumista juuri omanhenkiseen porukkaan. Niinpä omat haaveet, kun ne ääneen sanoo, kuulostavat asiaankuulumattoman epätavallisilta, jos ne lausuu sosiaalisesti omasta itsestään ja mieltymyksistään kertoen. Ehkä nuo toiset tuntevat hukkuvansa erikoisten edesottamusten suohon, joka uhkaa vetää mukanaan mielenkiinnottomaan elämään, ja siksi lisäävät oman repertuaarinsa vastakkaisia piirteitä ikään kuin tasapainottaakseen ilmiön normaaliksi keskiverroksi. Koska kyseessä on koko ammatillinen suuntautumisesi, koko tulevaisuutesi, joutuvat he sen tuhotakseen lisäämään käsittämättömän suuren annoksen jotakin, mitä et ollenkaan toivo. Muilta sulaisivat vain tavanomaisuudet: jos kertoisit TV-uutismaisen lättänän kapulakielisesti, että olen päättänyt mennä opiskelemaan XXX alaa, kun se nyt vain näkemykseni mukaan on valintani ja minulle sopivin, sen kummemmitta selityksittä ja perusteluitta, niin ehkä muut sen verran jaksaisivat kuulla erikoislaatuisuuttasi: yhden kapulakielisen ammattialanimikkeen verran kuivalla tyylillä etäisesti kuin se ei heitä hetkauttaisi muuten kuin ajankäytöllisesti rinnasteisesti heidän omaan työhönsä tai opiskeluun, mutteivät sosiaalisen tyylin verran jaksa vaan itsestään kertominen synnyttää vastaliikkeen, vieras tyyli synnyttää vastaliikkeen, jollei ole kuiva ja jotenkin rinnasteinen heidän omien piiriensä juutuihin, näin vaikka omista töistään kertoilisivat aina. Niinkö?
172. Ehkä pitäisi vain kuivasti sanoa vanhemmilleen ja muille tutuille, että olen kiinnostunut siitä ja siitä, luulen, että menen opiskelemaan tuota tai tuota, ja tiedottaa sitten kuin ulkopuolinen, että nyt se on varmistunut: menen opiskelemaan sitä ja sitä ainetta joko tuonne tai tuonne. Ja kertoa ihan samassa, koskeeko se heitä vai ei: se ei maksa mitään, joten en tarvitse rahallista apuanne kuin korkeintaan muuttokustannuksiin, se olisi XXX:lla tai sitten tuolla XXX:lla on se toinen koulu, johon ehkä voisin päästä.
Harrastuneisuutensa voi jakaa saman aiheen harrastajien ja ammattilaisten kanssa.
173. Se, mitä ammatiksemme teemme, ei ole muille heidän oma kiinnostuksenkohteensa vaan vain tuote, jonka voi ostaa hetkellisesti käyttöönsä tms. tavallista, mutta meille se on ammattimme, elämäntyömme, elämäntapamme ja sosiaalisen piirimme perusvirtaa.
Pitäisi luokitella itsensä yhteen samoin harrastuneiden kanssa eikä lapsuudenperheensä ja liian eri tavoin asennoituvien kavereidensa kanssa. Vasta silloin kasvavat lahjat ja taidot haavealalla ja löytää elämäntavan ja elämänpiirin, joka käytännössä tukee haavealan opiskelu- ja työpaikan löytämistä ja niissä pärjhäämistä. Olennaista olisi, että muutkin luokittelisivat sinut samoin etenkin elämän meiningin osalta.
174. Käsittämättömän suuret esteet ammattialan vaihdossa itselle sopivaksi eivät siis näytä vaivaavan epäitsenäistä epäsosiaalista nuorta aikuista vaan itsenäistä suvereenia hyväntahtoista taitavaa nuorta aikuista. Siinä missä epäitsenäinen katselee asioita vanhempien näkökulman lävitse vanhempiaan kunnioittaen ja tulee siksi mukavana keskustelutoverina kuulluksi vanhempien ja heidän kanssaan samat arvot omaavien taholta, siinä taitavampi itsenäinen ja siksi välinpitämättömän hyväntahtoinen nuori aikuinen lähtee niin paljon omille teilleen, että vanhemmat ja arvoiltaan heidän tyyppisensä sanovat tilt ja menevät vain perusuriaan omia haaveitaan kohden, eivätkä ylipäätään ymmärrä nuoren tilanteesta mitään. Luonnollinen ratkaisu olisi kyllin itsenäisen omilla aivoillaan ajattelevan lähteä kokonaan omille teilleen pitämättä mitään yhteyttä vanhempiinsa enää ikinä, niin, että hänen sosiaalinen olemuksensa siitä korjautuu omien arvojensa ja elämäntapahaaveidensa mukaiseksi, ja elämänkohtalonsa sen myötä korjautuu pitkälti myös. On väärin vanhempien pyytää, että olisi niin kiva, jos tulisit käymään. Vanikka vanhemmat toivoisivat, itsenäinen aikuinen lapsi ei kasva heidän kopiokseen vaan ajan myötä entistä enemmän omille teilleen. Vanhempien luonnolline sosiaalinen piiri ovat henkilöt, jotka jakavat heidän arvonsa. Ja siihen piiriin ei itsenäinen aikuinen lapsensa kuulu.
175. Ehkä osa kommunikaatio-ongelmasta tulee siitä, kun vanhemmat katsovat olevansa erillisiä ihmisiä, itsenäisesti toimivan aikuisen ihmisen keskustelukumppaneita, vaikka he itse asiassa ovat totaalisen diktaattorin asemassa ja sanelevat nuoren aikuisen koko elämän, vaikkeivät sitä tunnusta tilanteeksi. Tilanne syntynee siitä, kun noren aikuisen koko sosiaalinen ympäristö on vanhempien arvot jakavaa, eikä nuoren olemus salli vaihtoa muunlaiseen ympäristöön, tuskin taidot ja etenkään lahjatkaan!, ja niin sosiaalisen ympäristön kaikki jäsenet pottuuntuvat, kun nuori haluaisi omanlaistaan itselleen sopivaa elämää, jotakin muuta siis kuin he, ja niin nuo muut sanovat, etteivät ota kantaa vaan eivätkö vanhempasi ymmärtäisi sinua, kun tuntevat sinut niin hyvin - mitä vanhemmat eivät tee, koska he ovat eksyneet kartalta, kun sinä olet toisenlainen kuin he, vaikka he luulivat valintojensa johtuvat siitä, mikä on mielekästä maailmassa, eikä erikoisluonteestaan: mieltymyksistään, taitotasostaan ja arvoistaan sekä sosiaalisesta tilanteestaan, ja niin he luulivat, että heidän valintansa sopivat sinuunkin ja erojen olevan eroja aikakaudessa ja siksi katsovat kartalle päästäkseen muita nuoria aikuisa, vaikkeivät olisi tippaakaan samankaltaisia tai samoilla arvoilla ja mieltymyksillä varustettuja kuin sinä.
176. Pitäisiköhän tuosta päätelä, että itselleen tärkeissä asioissa pitäisi aina tehdä vain tiedotus (jos sekään on tarpeen) eikä keskustella noista asioista kenenkään kanssa.
177. Jos vanhempani ovat tavanneet matematiikan laitoksella, niin toki he haluavat tyttärensä lukevan matematiikkaa ja ryhtyvän matematiikoksi. Toki? Toki jos he intomielisesti kannattavat matematiikkaa, arvostavat ja rakastavat sitä puuhana, niin otki he itse haluyaisivat matemaatikoiksi, mutta miksi ihmeessä tyttärensä eikä itsensä?! Toki jos he jutellessaan kuulevat jonkun hienon ihmisen haluavan matemaatikoksi, niin kannattavat, mutta hieno on tässä siinä mielessä, että matemaattisesti harrastunut. Hieno ei tarkoita sydämen sivistynyt, tämä hieno ei tarkoita siis tytärtä - miten ihmeessä nämä voivat mennä näin pieleen? Puhuuko heidän matemaattisesti harrastunut poikansa juttuja, että heidän hieno lapsensa - hän, en minä - haluaisi matemaatikoksi, ja kliseenä he nappaavat että jaa hie3no se on sitten tytär, mutta miksi uskoisivat näiun kummia ja veljen suusta kun itse olen ihan eri tavoin suuntautunut? Eikö niin erilaista suuntautumista heidän mielestään ole olemassa ja siksi etsivät jonkun tutun linjauksen, jota joku kuka vain heille ehdottaisi, ja uskovat sitten siihen: Mutta miksi se menee pakottamiseksi, ei arvaus ole sama kuin suuri pakottaminen? Ja miksi he eivät itse edes lue matematiikan alan oppikirjoja, vaikka tieteestä lukevat paljon, minne on heidän vanha haaveensa, jota he titeiden kuningattareksi nimittävät, kadonnut heidän elämistään? Onko matematiikan arvostus vain romantiikkaa, mutta miksi se kaatuu tyttären niskaan, oletetaanko tyttären olevan romanttinen? Äitini ajattelee sanoin ja isäni on sosiaalisesti ääliö, mutta voiko näin paljon sotkuja syntyä, miksi ihmeessä?
Katsotaas näistä niitä, mitä ehkä osaan sanoa, että miksi niin. Isäni ajattelee, että on lastensa kanssa "samaa verta ja lihaa", mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että uskoo meidän olevan pitkälti samoin rakentuneita kuin itsensä, eli mitä itse haaveilee, sopisi lapselleen ja olisi jotenkin komeaa ja lasta kohtaan ystävällistä, että lapsi toteuttaisi hänen haaveensa. Pakottamiseen voisi olla syynä tyylilajin erilaisuus, haluaisivat oman tyylilajinsa, omat uskomuksensa, oman miehennäköisen roolinsa eli pakotetaan pois naisellisuudesta siten kuin pojat isäni lapsuudessa pakotettiin miehen muottiin, jonka hän luulee olevan paras ja kaikilta vaadittavaksi kuuluva, mutta miksi se määrää suorastaan ammattialan, siksikö kun pitää matematiikkaa kunnon ammattina eikä minään naisten puppuna tai taiteellisten löysä'ilijöiden ja haihattelijoiden hommana. Ja matematiikkaa he eivät itse lue, koska siitä tulisi jokin sosiaalinen ongelma, jokin luokitus, jonka he haluavat välttää, ja lisäksi heille tuntuu riittävän, että lapsensa lukee matemattiikkaa - onneksi luki, joskus vuosi´kymmeniä sitten...
Mitäs tuosta nyt sitten pitäisi sanoa? Tekevät hirvittävän pahoja tekoja mukamas sinisilmäisesti, ikään kuin eiv'ät olisi tuohon ikään mennessä oppineet havaitsemaan mitään toisten tunteista, jolleivät osaa havaita niin eivät sovi päättämään mitään muista ihmisistä. Mutta miten sellaisen saa loppumaan, estettyä etukäteen, muiltakin vastaavassa tilanteessa: pölkkypäät vadille.
178. Näin kauempaa huomaan, että äitini oli tosi insinöörimäinen, ihan
työhönsä tyytyväisen insinöörimiehen tyyppinen. Miten voi olla nainen
niin pönttö ja urautunut?! Siihen kai ne omat
ammatinvalintamahdollisuuteni kaatuivat, kun eivät ympäristöni tärkeät
jäsenet kantaneet omaa osuuttaan eläm'äntaitojen oppimisessa ja esim.
oman alan tyyppisen pukeutumisen mahdollistajina. Ja aina kun
keskusteli heidän kanssaan, oppi pöntön urautuneen keskustelutavan ja
oma monialaisuus ja tunteidenmukaisuus karisivat kokonaan pois. Ja sen
vanhempani asettivatkin aikuisuuden kriteeriksi: olla urautunut ja
tunteita vailla. Voi perkele! Kyllä tosiaan on tarpeen jättää heidät
ja tuo aika kauas taa!
179. Elämässä voi tehdä valintoja siinä, mihin elämänalueisiin satsaa, minkä elämänalueiden strategioihin eniten luottaa. Silloin voi viisauden ja kaukonäköisyyden avulla selvitä sellaisesta, mihin toisen elämänalueen perustasolla ei ole vastausta. Mutta se vaatii, ettei le keskusteluyhteydessä noihin tyhmempiin strategioihin, sillä on paljon väliä sillä, mille kielelle asiat on tulkattu ja mikä siis on ajattelun kieli käytännössä: sen pitäisi olla viisain eikä naapurin kanssa kommunikoimiseen paras. Viisaita ovat uskonnot, naisten kulttuurillinen viisaus, taiteet, elämänviisaus, moraali ja joillekin luontosuhde. Hyvä tahto parantaa sosiaalista silmää ja tervehenkisyys sosiaalisia taitoja.
180. Jollet pääse alanvaihdossa alkua pidemmälle, niin yksi mahdollinen syys voi olla, että olet valinnut liian hienon kuuloisen haavealan, joka ei tarjoa sinulle sisällyksekästä tekemistä, joka tekisi päivistäsi rattoisat ja elämänpiiristäsi sopivan lavean ilman, että on jotenkin rasittava. Hyvin sujuvat tekemiset, joihin lähtee kuin itsestään ja joissa aika kuluu aina rattoisasti, olisivat sopivia työksesikin, mutta ne ovat usein harrastuksiksi luokiteltuina eikä suursaavutuksiksi niin kuin työläät ikävät työt.
181. Jos teet liiaksi muiden siivellä arkesi juttuja, niin et kunnolla hahmota, mistä omin päin pitäisit. Sinun täytyy lähteä omin päin kaupungille, juttusille erilaisten ihmisten kanssa ja tapahtumiin, niin alat hahmottaa, mitkä ovat mielestäsi mukavia tekemisiä ja mitkä laimeita ei-niin-kiinnostavia. On tärkeää sekin, minkä henkistä väkeä eri aihepiireissä liikkuu, sillä ajan myötä seura opettaa kaltaisekseen, halusi tai ei, olivatpa nämä tyhmempiä tai elämänviisaampia kuin sinä. Mutta sekin sinun on laitettava merkille omin päin eikä jonkun seurassa liikkuessa tai jonkun vanhan tutun siivellä tekemisiin tutustuessa.
182. Jos rattoisasti sujuvat tekemiset eivät tunnu saavutuksilta ja tuppaat lisäämään jotakin hienoja juttuja niihin oikeiksi merkityksellisiksi saavutuksiksi, niin luultavasti sopisit kumminkin noita hienompia juttuja ammatiksesi tekemään, mutta taitotasosi on nykyisellään liian heikko, mutta voit kyllä oppia, vaikket sitä itse alkuun uskoisi. Jos ostat jonkin haavealasi hyvälaatuisen kiehtovan oppikirjan, selaat sitä aikasi kuluksi ja opiskelet sitä järjestyksessäkin alusta alkaen, niin puolen vuoden kuluttua olet jo koko oppikirjan asiat oppinut, jos ala kiehtoo sinua. Ja vuoden päästä parin kolmen oppikirjan verran. Silloin kai alat jo olla kärryillä alan tavallisesta tekemisentavasta ja ammattitaidon tasosta ja alat uskoa omiin mahdollisuuksiisi tuon alan ammattilaisena, takeltelevasta umpimähkään yrittämisestä, jossa hutejakin tulee, olet siirtynyt osaamisen varassa tehtävään työhön, jossa motivaatiosi on tsemppiä lisäävä valtti eikä enää hutiloinnin tuoja.
Jos luet joka päivä vartin tai puoli tuntia ja toisina päivinä vain luet ja toisina vain teet tai luet ja teet tai kertaat ja teet, niin kirjaa ei tarvitse lukea niin koulumaisesti vaan innostuksen ajamana, jolloin oppii paljon paremmin ja kehittyy fiksummaksi, kun saa koko kapasiteettinsa käyttöön eikä uraudu voimattomaksi.
183. On hyvä, jos tapahtumiin mennessäsi laitat sellaiset kuteet, joiden tyyppistä elämää haluat elää, vaikkeivät ne tuttujesi mielestäsi olisi sinuntyyppisesi: jos itse vain pidät niistä, niin se on oiekutus kyllin! Vaatteet auttavat saamaan sen tyypin elämäntapaa viettäviä ihan erilaisia ihmisiä tuttavapiiriisi ja saavat sinulle imagon, jossa arvosi ja mieltymyksesi ovat summittai oikein.
184. Jos sinulla on työ, jonka ammatillisia vahvuuksiasi et osaa opettaa seuraajillesi ja kollegoillesi, niin että se sitoo sinut ammattialalle, jolle et halua, niin kokeilepa lukea tätä blogia ja ehkä muitakin kirjoituksiani sillä silmällä, että oppisit tämäntyyppisiä opetustaitoja kuin minulla.
Opetettaessa taitoja kannattaa yleensä kertoa kaikille ihmisille yhteiset peruselementit, joista taito koostuu, ja miten se rakennetaan niistä. Tietämystä opetettaessa kannattaa rakentaa yksi kokonaiskuva, jonka päärakenteet opettaa arjesta tuttujen kaikille yhteisen elämänkokemuksen (vesihana, oksankäppyrä, niin kuin ukkosen jälkeen usein, hienoa jauhoa, jne.) tarjoamien analogioiden avulla. Kokemusksenvaraista osaamista välitettäessä olisi tarjottava arkijärkinen ohje, johon oma kokemus tutustuttaa äkkiä, sekä annettava toisen aistit auki sydämensä tarjoaman motivaation ohjaamana tutustua aihepiiriin (ja laajempaankin kokonaisuuteen) omin päin.
185. Tekemiset, jotka saavat sinut rehellisesti ajattelemaan "tää se vasta on elämää!", ovat oikeaanosuva valinta uudeksi ammatiksesi.
Vaikka siltä tuntuisi, kaikki alat eivät tuo sitä tunnetta, vaikka olisivat arvostamiasi aloja, vaan luultavasti aloitat tärpistä, josta olet aina pitänyt, jonka pariin aina etsiytynyt, olivat elämänolosi mitkä vain, niinpä tuo tekemisten tyyppi saattaa olla käytännössä erityisen hyvin sinulle sopiva, jos siis tosiaan pidät sen puuhista jne.
186. Jos olet pomo, joka haluaisi vaihtaa työtä, niin ehkä voisit osapäiväisesti tehdä senioriasiantuntijan töitä, jotka myöhemmin voitaisiin tehdä eri huoneessa ja pomon työ esim. 10-12 amupäivällä, tarvittaessa uusi pomo apuna ja ajan myötä senioriasiantuntijan työ voitaisiin laskea erikseen palkanmaksussa, opettaa ensin pomon työ muille, sitten puolta vuotta myöhemmin asintuntijan työ ja lähteä virkavapaalle ilman, että olisi tulossa takaisin, tms.
TÄRKEÄ
187. Miksi ulkonäkösi on mystisesti vanhempiesi toivoman kaltainen, vaikket ole sellainen:
Jos kerran etenkin nuorempana ystäväsi ja tuttavasi etsiytyvät seuraasi sen perusteella, millainen olemuksesi on vanhempien ja vanhan ikävän alan vaikutuksen alaisena, noiden hyveiden kiehtomina, niin silloin heillä ei, vaikka he olisivat ystävällisiä, ole sinun seurassasi mielessään se, millainen olet toiveiltasi, vaan ne asiat, jotka heitä itseään kiinnostavat ja jotka sinun olemuksesi tuo heidän mieleensä. Silloin et voi olla sosiaalinen heidän kanssaan olettaen, että he mieltävät sinut sellaiseksi kuin mitä olet mieltymyksiltäsi, vaan sinun on oletettava heidän itsekseen haaveilevan puolella mielellä noista vanhempiesi haavealoista, joita olemukseesi vanhempien seurassa tarttuu. Niinpä et voi ajatella "Olemme ystäviä. Pidän tällaisesta menosta enemmän kuin vanhempieni meiningistä. Niinpä hahmotan olevani sellainen kuin minä ystäväni minut näkee." Vaan sinun on ajateltava "Olen erillinen. Pidän näistä tekemisistä ja tästä meiningistä. Niinpä teen näistä tekemisistä ja arvoista identiteettini osan. Riippumatta siitä, mitä ystäväni ajattelevat persoonallisuudestani ja tyylistäni."
Silloin olisi tärkeää myös pukeutumisellaan vaalia noita arvoja ja tuota elämänpiiriä.
188. Samoin harrastuneet ovat hyvää seuraa. Mutta jollei heidän harrastuksensa ole taitavaa niissä asioissa, joita haluaisit oppia, on sinun otettava mallia jonkin toisen tyypin ihmisistä, joilla on tekemisentapa, joka tuo lahjakkuuden ja taidot noilla aloilla. Kovin paljon on tekemisen ja yrittämisen tavasta kiinni ja näitä asioita voi oppia mallilta, joka osaa. Esim. nettivideoilta voi usein nähdä lyhyitä pätkiä tosi taitavista.
189. Jos vanhempasi tai sisaruksesi tms. ovat ymmärrykseltään, taidoiltaan ja sosiaaliselta osaamiseltaan heikompia kuin sinä, ei se tarkoita, että sinun pitäisi auttaa heitä koko heidän perspektiivinsä laajuisesti, vaikka se keveästi kävisi, sillä sellainen vaikuttaa siltä kuin erikoistuisit heidän näkökulmaansa ja siis ryhtyisit sen ammattilaiseksi. Älä hanki tuota leimaa. Vaali sen sijaan omaa pärjäämistäsi koko näkökulmasi laajuisesti ja ota haaveesi täydesti mukaan niihin asioihin, joita huolella vaalit ja joiden tieltä ongelmia ratkot, vaikka se veisi paljon aikaa ja voimia. Niin varmaankin pääset erikoistumaan omille haavealoillesi...
190. Näiden ohjeiden tarkoituksena ei ole nurkkakuntaistaa sinua loppuelämäksesi vaan vain auttaa ammatinvalintavaiheessa elämässäsi. Ja jäädä sitten syrjään, kun et enää ole ammattia vaihtamassa, jottet pilaisi liialla yksialaisuudella ympäristösi ihmisten mahdollisuuksia valita itse oma ammatillinen suuntautumisensa ja harrstuneisuutensa piiri.
"Elä ja anna toisten elää!" on hyvä ohje, jolla saa sosiaalisista suhteistaan toimivat, ks. http://yksinaisille.blogspot.fi/2012/03/build-perfect-relationship.html
191. Jollet saa tämän blogin atito-ohjetta toimimaan, koska et osaa sukeltaa kokemuksellisesti rikkaasti uuteen aihepiiriin, niin kokeile harrastaa miellyttävää vaihtelevaa liikuntaa, tehdä käytännön juttuja kuten mökkeillessä, sukeltaa tuttavien näkökulmiin ja elämäntapoihin, kenties rukoulla jos oppimisella on sinulle paljon väliä. Yleensä mielenkiinnottomaan aiheeseen ei osaa sukeltaa, mutta jos kokeilee aivan suurimpia haaveitaan, tenhoavimpia juttuja, niin juuri ne ovat kokemuksellisesti rikkaita ja niin niistä juuri oppii parhaiten, vaikkei muuten oppisi melkein mitään.
192. Jos on jumiutunut urilleen ja miettii ulkoa luettuja vakiintuneita teitä, ei yleensä helpolla keksi uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin ja sen, minkä keksii, saa aikaan vasta suuren, kenties kuukausien, työmäärän jälkeen. Jos taas elää elämää, jossa on vaihtelua, esim. monipuolisia harrastuksia, tapahtumis, erilaisia ihmisiä, matkustelua, avartavaa kirjallisuutta jne., ja jos käyttää vaihtelevaista näkökulmaa, joka kulkee polveillen oman ymmärryksen ja kunkin tilanteen teitä, niin silloin keksii monin verroin helpommin uusia ratkaisuja vanhoihinkin ongelmiin, nappaa ideoita eri aiheista ratkaisuiksi ihan muun aiheen ongelmiin, jos tuttava nostaa niitä puheenaiheiksi. Siksi tuttusi, jotka ovat jumiutuneet urilleen, voivat luulla sinun sopivan erikoistumaan heidän mielialalleen ihan vain siksi, että ohimennen tulet tokaisseeksi jotakin lähes yhdentekevää vastaukseksi heidän puhuessaan arvostamistaan aloista. Näin siksi, että nuo "keksinnöt" olisivat vieneet heiltä kuukausia, ja niin he jotenkin epämääräisesti sumuisesti ajattelevat, että olet vastaavan paljon omistautunut summittain samoille aloille kuin he, sillä tavoin suuntautunut siis, vaikka tyylisi - naisellisuuttaan? - onkin erilainen, mutta niin kai eri ihmisillä on (oikeasti: suuntautuneisuutensa mukaan!) eri tyylin, kullakin itselleen ominainen ulkonäkö. Eli ei pitäisi lähteä keskustelemaan heidän ammattialojensa aiheista vaan mutista höppänästi jotakin omista harrastuksistaan vastaan uppoutuneesti kuin se olisi rinnasteinen työ, toisen ihmisen vain, ja kukin vain tuntee oman ammattinsa saloja, on sen tapoihin uppoutunut, sen työtehtäviin kuluu aika.
193. Jos olet kivan alan kanssa tekemisissä, mutta kumminkin sosiaalinen toiseen nojaten, sen sijaan, että uppoutuisit tuohon tekemiseen, nauttisit ja ikään kuin unohtaisit ajan kulun, niin merkitseekö se, että tuo toinen, johon nojaudut, on tekemisessä mukana vain sinun seuraksesi, sillä seuraan nojautuu silloin, kun ei muuta mukavaa juuri sillä hetkellä ole? Ehkä tuo toinen on siis haavealallesi päin kasvatettu, joka itse haluaa muunlaista elämää, kenties sellaista kuin mitä vanhempasi pitävät hyvinä valintoina elämässä ja mihin ovat mieltyneet. Silloin sinun pitäisi etsiä sellaista seuraa, jonka kanssa uppoudut noihin haavetekemisiisi, nautit niistä, haaveilet niistä ja sosiaalistut niitä harrastavien joukkoon, joka ottaa vakavasti haaveen ammattilaisuudesta noilla aloilla. He eivät välttämättä ole alkuun tuon alan harrastajan näköiset, sillä ehkä heidänkin elämänsä vanhat ympyrät ovat ihan toisenlaiset, mutta he jakavat haaveesi ja innostuksesi. Mutta lisäksi pitäisi ottaa mallia niistä, jotka ovat noissa asioissa lahjakkaita ja ylen taitavia (kirjat, videot, lyhyet näytökset): kuin esikuvista, jotta kehityt lahjoissa etkä jää taitotasoltasi harrastjaksi lopun elämääsi.
(Näytöksessä näet jotakin siitä, mitä taitava tekee ja miten tekee, mutta jollei hän ole sinulle juuri sopiva opettaja, niin lyhyt opetustuokio ei välitä yhtä paljon, lähinnä koska on liian palikkajärkinen ja alkeellinen, ei esikuvamainen vaan "kaikki osaavat tämän jo", mikä ei luo näköaloja suuremmasta taidosta, alan tyypillisistä hedelmällisistä hahmotustavoista ja lahjakkuuden luonteesta. Elämänviisaudet ym. viisaat lainaukset, joita vuosikymmeniä kokeneempi kertoilisi, voisivat jo opettaa enemmän.)
194. Yleensä, jos jotkut valtaavat harrasteryhmän tai työpaikantyylin "pyh, kyllä me tää hallitaan", niin he ovat tuolle alalle kasvatuksen saaneita, jotka itse arvostavat aivan muita aloja ja haluaisivat tuolta alalta pois siksi kun "tää on tätä samaa vanhaa paskaa, meidän vanhempien harrastamia juttuja vaan". Ehkä he ovat taidoiltaan parempia, mutta innolla harrastajien kingeiksi he eivät sovi vaan näillä kahdella ryhmällä on eri tavoitteet: innolla harrastavat haluavat vain harrastaa puhdilla samanmielisessä seurassa ja oppia tuota alaa, kun taas alalle kasvatuksen saaneet haluavat mahdollisimman vähällä selvitä tuon alan jutuista ja kenties tehdä joitakin paremman taitotason mukanaan tuomia parannuksia, jotka toki on tulkattava kunnolla ennen kuin ne sopivat muille - ja on katsottava, ettei niihin ole piilotettu juonia.
Itse asiassa mieleeni tulee neljä ryhmää:
* innokkaat, jotka haaveilevat tuon alan ammattilaisuudesta,
* harrastajat, jotka haluavat harrastaa mutteivät tehdä siitä ammattia itselleen eivätkä tehdä erikoisuuksia,
* ne, jotka joku muu on raahannut mukaan tai jotka ovat tulleet vahingossa ei-niin-sopivaan harrastukseen, ja
* väärin olemukseltaan tuolle alalle luokittuneet, jotka heidän vanhempansa ovat kasvattaneet tuolle alalle suuntautuneesti. Tuon alan (soluttautuneet) viholliset ovat yleensä tätä viimeistä tyyppiä tai samantapaisessa tilanteessa: yrittävät puolustautua elämässään liian dominanttia alaa vastaan, vaikka oikea ratkaisu olisi etäännyttää ja tarpeen tullen katkoa kokonaan välit niihin vanhempia muistuttaviin eri tyypin ihmisiin, jotka elämään tuon hankalan painotuksen tuovat, mutta silloin toki muuttuisi oma sosiaalinen asema ja elämän ympyrät eri alojen ihmisten kaltaiseksi ja pois tämän alan asema ja päteminen sekä aihepiiri.
195. Olemus syntyy siitä, mitä tekee elämässänja miten sen tekee, miltä kantilta perustelee ja kelle. Näiden oletetaan olevan omia valintojasi, omista mieltymyksistäsi ja ymmärryksesi näkövinkkelistä lähtöisen, eikä ympäristön tuotoksia. Pitäisi olla ihan vain silleen kuin omin päin puuhaillessa, kun ei joudu vihollisilleen ym. hankalille muiden näkökannoille perustelemaan mitään, etenkään tyylillisesti. Etenkin kovan rationaalisuuden näkövinkkelin kanssa on oltava tarkkana, jotta käyttää vain omaansa eikä muiden tyylistä. Jos aina tuumin "kauniit liikket ois hienot" (itsetarkoitus) ja selitän muille "kun ne on kaikkeen parhaat", niin se ehkä vielä menee, mutten saisi lisätä "sotilaalliseltakin kannalta", kun se on kerran altavastaajan vastraus eikä se vinkkeli, josta valinnan tein. Se on se ero, että joudunko tanssin vai tappeluharjoituksiin, ja se on makukysymys e, ei minu tarvitse sitä muilta kopioida, ei tartte olla koko aikaa sotilaan näköinen, kun en kerran ole siitä innostunut, vaikka monelle se on elämän johtotähti saada tappeluharjaannusta.
196. Kun olet tämän blogin lahja- ja taito-ohjeiden avulla harjoitellen saanut ensi kertaa lahjoja ja isompia taitoja aloilla, joista haaveilet, on ensi alkuun luonnollinen reaktio arvioida itseään muihin alan ammattilaisiin ja amatööreihin verrattuna, ja kun taitoja on enemmän kuin ennen, niin ensi alkuun tulee rankattua väkeä alemmaksi kuin aieemin "ai toikin oli vaan tollanen", mutta se on vain yksittäisten syiden perusteella ikään kuin kyynärpäätaktiikalla oman tilan etsimistä eikä oikeaa arvonantoa toisten henkilökohtaisia vahvuuksia kohtaan. Jos näkee toisissa vain puutteita, eivät he ole hyvää seuraa omalle tekemiselle, sillä honotasoinen seura alentaa omaa taitotasoa. Mutta jos kiinnittyy mahdollisuuksiin, lyhytaikaisiin kipinöihin, lupaaviin alkuihin, kiehtoviin näkökulmiin, taitoihin, joista ottaa mallia, positiiviseen ilmapiiriin, yhteiselon sujuvuuteen, elämänviisauteen ja omiin näkemyksiin ja kipinöihin, niin saa ympäristön, tekemisentavan ja näkökulmia, joiden pohjalta ponnistaa pitkälle - yhdessä muiden tuon haavelasi ammattilaisten kanssa...
197. Päteeköhän tämä muihinkin mieltymyksenmukaisiin ammatteihin? Musiikin alalla vaikutelmani on, että monet kuuluisat artistit tekevät musiikkia amatöörin tyylillä: pitkäaikaisesta harrastuksesta työmäiseksi muuttuneena. Työn tapaan tekevät vaikuttaisivat musiikin alalla olevan joko huonotasoisia tai ei ollenkaan ammattilaistasoa vaan ikuisiksi harrastajiksi ja musiikin kuluttajiksi tuomittuja huonon työntekotapansa tuoman heikomman taitotason vuoksi. Kaikista hyvälaatuisimmat vaikuttaisivat olevan sillä asenteella musiikkiammattinsa kanssa kuin "me tässä hotellissa käymässä nyt": kuin pelkkä heidän läsnäolonsa musiikin parissa saisi työn tehdyksi hyvällä laadulla, kuin heidän sydämensä avautuisi kontaktissa musiikkiin ja sen myötä avartuisi koko heidän kokemiskykynsä ja he saavuttaisivat parhaan elämänviisaimman taitotason noin vain tarvitsematta tehdä varsinaisesti enempää kuin olla sydämellään läsnä tilanteessa, jossa on musiikkia.
Niin kai haaveammatissa kuin haaveammatissa puolella mielellä työmäisesti ja u´rautuneen huonolla laadulla tehden ei yllä melkein mihinkään. Innookkaan harrastajan tavalla tehden jo yrittää parhaimpansa. Ja tekemistä aidosti rakastava yltää tekemisentavaltaankin parhaimpaansa.
198. Mikset sitten helpolla huomaa, kuka tuttu on mitenkin harrastunut siltä osin, että kannattaa vanhoja ikäviä alojasi, miksei se näy selkeämmin? Näet vanhat tutut siten kuin keskustellessa näet keskustelutoverit, jolloin olet samanlaistanut heihin päin ja näet asiat ikään kuin heidän näkövinkkelistään nähden heidän käyttämänsä painotukset, joista olisit voinut kauempaa katsoessa toisenlaisista tervehenkisemmistä ympyröistä tullessasi tunnistaa heidän suuntautumisensa, niin nyt näet heidän käyttämänsä painotukset vain arjen asioiden hoidon luonnollisina osina, jonka näkövinkkelin ikään kuin jaat sen sijaan, että voisit tehdä vapaasti valintoja joka kohdassa ja kulkea ihan omia teitäsi ja tulla toimeen, niin kuin etäämpää tulisit ihmisten kirjon kanss, jollet joutuisi samaa arkea elämään eri tavoin suuntautuneiden tuttujesi kanssa. Nyt olet ikään kuin joutunut valehtelemaan - itsellesi! ja muillekin - että olet noiden tuttujen kaltainen, joiden arki pyörii ok tervejärkisesti heidän oman arvostelukykynsä mukaan, mutta sinä olet väärillä raiteilla. Aina tekee hyvää olla tervehenkisissä ympyröissä ja aivan irti siitä, mikä on mennyt pieleen, sillä siten saat arvostelukykysi toimimaan ja löydät ratkaisuja elämäsi ongelmiin ratkaisulähtöisesti.
199. Mistä sitten tunnistat omantyyppisesiihmiset? Sinulla on taipumus aina lisäillä pitämiäsi ja arvostamiasi juttuja ja etenkin tyyliä, lähestymistapaa ja arvoja ja karsia muita pois. Kiinnitä huomiota siihen, missä se näkyy olemuksessasi (ilmeisesti sosiaalisessa tilassasi tunnelmana) ja etsi muita, joilla on sama tyyli samassa kohden olemuksessaan. Heidän kanssaan jaat haaveet ja tulet siksi hyvin juttuun. Yksi asteikko, jolla ihmisiä tähän tapaan arvioida, on kuiva versus rehevä: minkätyyliseen arvioon luotat ja mhin muihin otat avuksesi tuon luottamasi tyylisen arvion?
TÄRKEÄ
200. Voiko tuosta päätellä, että lasten koulumainen ulkonäkö johtuu siitä, että he ovat keskusteluyhteyden päässä opettajista, jotka puhelevat koko ajan jotain sellaista kun "Tehkääpä nämä tehtävät nyt. Ja opiskelkaa nämä ja nuo."? Nyt aikuisena voi jo itse valita, minkä oppien kanssa on keskusteluyhteydessä. Meinaako toi, että jos kuka hyvänsä diggailee jotakin musiikkia, niin kun se tuo sosiaalista paneutumista kuten teinin puhelu kaverille toiselle paikkakunnalle, niin se on kuin tollanen keskusteluyhteys ja tuo paljon tyyliä ja elämäntaitoja. Samaan tyyliin paneutuen muukin harrastus toisi tyyliään, näkövinkkeliään ja elämäntaitojaan. Ja tuosta voisi tunnistaa, millaista keskusteluyhteyttä välttää ikäviin tahoihin.
TÄRKEÄ
201. Miksi tuppaat saamaan aina samanlaista kohtelua, vaikket olisi senhenkinen ihminen itse? Kuten lapsi, jonka näkee olevan koululainen, saa koulumaisia tehtävänantoja ja kehotuksia, että opiskelehan nyt, niin sinäkin saat vastaasi tavanomaisuuksia, joiden toiset ajattelevat olevan asiaankuuluvia huomautuksia sinun elämäntilanteessasi, jonkinlaista vauhdin antamista sille, mitä teet. Eli yleensä ihmiset huomautuksin "tukevat" - eivät vaan omasta mielestään myöntelevät ja ovat ystävällisiä sinulle, joka puuhaat noita juttuja - kunkinhetkisiä energisimpiä aikaavievimpiä puuhailujasi, olit niihin itse moptivoitunut tai toisten mukana vain virran mukana mennyt. Eli jos puhkut intoa, käyt jollakin kurssilla tai tapahtumassa ja harrastat innolla noita juttuja pari päivää ja juttelet niistä vähän kaikille, että "juu nyt ollaan puuhaamassa tätä, se on sellanen juttu kuule", niin toiset myöntelevät, että kyllä hekin niitä juttuja kannattavat, mutta jos myöhemmin puhdittomasti harrastaen yrität rakentaa heidän varaansa, niin he lähtevät eri teitä etkä voi heidän varaansa rakentaa: muut myötäävät suuntaasi olettaen, että energisimmät aikaavievimmät tekemisesi ovat ominta itseäsi ja muut intoilusi ja väitteesi vain harhaluuloasi, josta sinun olisi päästävä eroon, työn he laskevat samoin kuin harrastukset ajankäytön ja aikaansaavuuden mukaan. Jos olet työvireeseen esim. muiden harrastuneisuuden myötä juuttunut ja siksi puhditon omissa harrastuksissasi sekä tyylin että ajankäytön osalta, niin muut tuppaavat ohjaamaan sinua takaisin töihin. Jos sen sijaan lomalta tai urheiluharrastuksesta menet suoraan kursseille, joilla on puhtia ja henkeä, ja jatkat toimeliaaseen harrastukseen useampana kertana viikossa, niin se nähdään o9man harrastuneisuutesi osana ja tulee tuetuksi elämäsi osaksi tuossa mittakaavassa. Tulevan työn siitä saadaksesi sinun olisi haettava sen alan hganttihommia ja huolehdittava niistä hyvin - tai harrastettava innolla kokopäivöisesti edes rupeaman tai pari.
202. Omien harrastusten pukeutumistyyli, omia arvojasi kuvasteleva pukeutuminen ja oman mielialasi ammatillinen meininki ja sen mukainen väljä pukeutuminen ovat tärkeä osa sitä, miten löydät oman sosiaalisen lokerosi mielialojesi ihmisenä. Siinä on sama juttu kuin vanhan ikävän alan pukeutumisessa: täytyy käyttää ihannealojensa tavanomaista tyyliä ja omia arvojaan ja mieltymyksiään kuvastelevaa pukeutumistapaa siinä, missä ennen pukeuduit ikävän alan tapaan "siks kun kaikki tekee niin", vaikkei kunkinhetkisessä seurassasi olisi ollut muita niin pukeutuvia. Tuon "kaikkien" pitäisi nyt olla "kaikki mielialojeni ammattilaiset ja amatöörit" ja "kaikki minun tapaani harrastuneet" eikä enää vanhalle ikävälle alalle suuntautuneisiin viittaava.
TÄRKEÄ
203. Jos sinusta tuntuu, että uraudut jossakin seurassa työkeskeisemmin kuin mikä sinulle itsellesi olisi luontaista, niin luultavasti tuo seurasi on paljon tyhmempää kuin sinä ja tekee siksi ihan vain kunkin tekemisen perusjuttuja ajattelemattakaan, että olisi muita vaihtoehtoja kuin urautunut työnteko ja huilaaminen perusperspektiivissä. Fiksummalle ihmiselle tyypillinen monialaisuus ja moneen tekemiseen keskittyminen yhtä aikaa lienee heille tuntematonta. Nämä heidän piirteensä ja heidän tyhmyytensä ovat heidän tekemisentapansa aiheuttamia ja tarttuvat siksi sosiaalisen yhteenkuuluvuudentunteen ja samanlaistamisen myötä myös fiksumpaan. Jollei tämä sovi sinulle, niin irrota siteet heihin ja vaihda uuteen monialaisempaan isomman kapasiteetin seuraan.
Myös jotkut, joiden elämäntapa on sinulle hyväätekevä vaikute, voivat olla kovin urilleen juuttuneita, esim. pikkulintu laulaa aina samalla oksalla ja tunnelmallisen uskonnollinen on jo oman tiensä löytänyt ja sille vakiintunut. Monet oman tiensä löytäneet voivat huolehtia arkensa urautuneesti, vaikka olisivat harrastuneita useammista asioista, jolloin he eivät näytä tietä oman tiensä löytämiseen kuten LOMALLE HALUAVA vaan jumiuttavat paikoilleen samaan vanhaan työhön ja samoihin vanhoihin ympyröihin.
TÄRKEÄ
204. Miksei energisyytesi sitten näytä kuvastelevan harrastuneisuuttasi ja sitä, miten paljon nautit kunkinlaisesta tekemisestäsi? Voit olla sosiaalistunut eri ihmisten (ja eläinten) seuraan eri asioissa. Ikävälle alalle sinut kentyies saa vain sen innokkain kannattaja, mistä saat innokasta energistä tyyliä sillä alalla, kun taas mukavalle alalle suostut seurassa kuin seurassa ja oikein hyvin, jos tuttu vain on sitenkin harrastunut, joten mukavalta alalta tuppaat saamaan vaikutteita plääh en mä viitsi -tyylistä. Tarttis varmaan diggailla mukavien alojen supertähtiä vakituisesti (Pane merkille mikä on sinua pariehdokkaina kiinnostavien mukavien alojen harrastajien todellinen nykyinen taso käytännössä, sillä siitä saat paljon vaikutetta. Vertaa sitä ikävän alan supertähtien tasoon, josta myös saat vaikutetta ja joka tasoero johtaa sinut ammatiksesi ikäville aloille.) ja ikävillä aloilla pyrkiä arjen realismiin siinä, mitä se työ todellisuudessa on tavallisen hepun kohdalla, jollei ole edes siten harrastunut tai ei ainakaan niin paljoa.
Sama juttu toisten kohdalla maalaa nämä sinun asenteellasi, tekemisentavallasi ja puhdilla oleviksi - samaan aikaan, kun sosiaalinen samanlaistaminen tekee sinut heidän asenteellaan olevaksi ja heidän tavallaan harrastuneeksi, jolloin et saa oikeuksia haavealoillesi mutta joudut heidän mielitekemisiinsä, ja sama käy heille sinun tekemistesi suuntaan. Ilmeisesti ei siis kannata samanlaistaa sellaiseen seuraan päin, jonka vaikutus ei käytännössä vie sinua haavealoillesi pysyvän harrastuksen ja työn merkeissä, ei siis esim. ihmisiin, jotka ääneen lausutuilla mielipiteillään tukevat jotakin muuta kuin mielialojasi, sillä ulkonäkö ja hetkellinen suuntautuminen voi tähän tapaan antaa väärän kuvan heidän harrastuneisuudestaan ja tekemisentapansa sopivuudesta eri aloille. Tarttee kiinnittää huomiota siihen, mitä muut lisäilevät näkökulmaasi - ja ovatko vain sosiaalisuuttaan ottaneet moisia selville sinun harrastuksistasi.
Tässä tuo sana "supertähti" ei selitä tätä juttua muille vaan se, millaisesta taitotasosta otat mallia tuon alan ammattilaisten mittapuulla: Ö-luokasta ammattiin aikovien joukossa vai parhaasta ammattilaistasosta koko maailmassa: kumman tekemisentapojen ja arvojen myötä opit niistä seurauksena olevcan vastaavan taitotason! Sipertähden kuuluu olla taitomalli ja elämänasennemalli, kun taas puolisoehdokas on vain samanmielistä sosiaalista seuraa, muun ystävyyden ohessa yhdessä diggailette supertähtiä, joiden taidot teitä kiehtovat.
205. Mistä sitten johtuu, että ei-niin-harrastuneet tuttavasi tuppaavat saamaan oikeuksia harrastaa sinun lempijuttujasi mutta sinä itse et? Jos olet sosiaalinen muiden kanssa, jotka eivät ole yhtä harrastuneita lempijutuistasi kuin sinä itse, niin he tuumivat ja sosiaalisella olemuksellaan ja tekemisentavallaan komentavat: "Saat kyllä tehdä niitä juttuja, joista olet niin suuresti harrastunut, mutta et meidän seurassa, sillä me ei olla sillä tavoin suuntautuneita niin vahvasti, me ei haluta tehdä niitä juttuja niin paljon ja niin suurella intensiteetillä". Tämän puutteensa korvatakseen he sitten ovat erityisen sosiaalisia kanssasi ja laastarimaisen hyvää oloa ja viihtyvyyttä pursuavia. Tarttis tuumia: "En ole sosiaalinen tavallisten tuttujeno kanssa, vaan lähden omin päin omalla kaappityylilläni puuhaamaan ajan kanssa, suurella innolla ja laadulla niitä juttuja, jotka juuri minusta ovat hienoimpia!"
206. Ilmeisesti ei käy ajatell: "Haluaisin paremman elämän. Niinpä nojaudun niiden näkemyksiin minulle sopivasta elämästä ja elämänviisaudesta, joilla näkyy olevan parempi elämä.", sillä niin saat vain heidän haikailunsa muunlaisesta menosta ja heidän urautumisensa nykyisenlaiseen menoon. Sen sijaan pitäisi muihinnojautumatta jäädä sulattelemaan mukavia tekemisiä ja mukavaa menoa.
TÄRKEÄ
207. Jos mahdollisuutesi harrastaa joitakin kivoja aloja kaatuu siihen, että haluat harrastaa niitä niin paljon, niin tee tavallisen harrastajan tapaan saman verran kuin muut noiden kivojen alojen juttuja ja tee sitten lisäksi niitä työksesi tai siis sen verran kuin muut katsovat omia ammattijuttujaan voitavan harrastaa. Ehkä muiden kanssa voi keskustella sen verran, että tekeminen on olemassa kaikenkirjavien tekemisten joukossa yhtenä vain, mutta sitten tekemisten määrä on rinnastettava muiden yhtä isoihin tekemisiin ja lähes tulkoon alaa mainitsematta sanottava että työni, oma ammattialani...
TÄRKEÄ
208. Yleensä ihmiset keskustelussa vastaavat toisen mielipiteisiin ja huomioihin lisäämällä jotakin omaa ja uutta, olettaen automaattisesti, että sinun mielipiteesi ovat keskustelun olennainen osa. Jottasaisit elää omien mielipiteidesi mukaan, niin olisi sinun itsesikin kuunneltava täydesti omia mielipiteitäsi, ilmeisesti selvästi enemmän kuin muiden sanomisia, jollet sitten hiljaa mielessäsi pidä niitä oikeaanosuvampina ja olennaisempina kuin omiasi.
TÄRKEÄ
209. Pitäisi siis olla päivän puuhailuistaan (itse päättämistään!) hyvällä tuulella eikä ihmissuhdekeskeinen, jotta pääsisi vapaasti vaihtamaan alaa haaveammattiinsa ja haaveharrastuksiinsa.
210. Tämän blogini alanvaihto-osuus on venynyt kamalan pitkäksi ja mutkikkaaksi. Se viittaa vahvasti siihen, etten ole lähestynyt ongelmaa sen ratkaisun kohdalta vaan jotenkin väärältä kannalta. Pitäisi siis sanoa:
Ammatinvalinta on tekemisiisi liittyvä kysymys. Niinpä sitä ei ratkaista olemalla sosiaalinen vaan valitsemalla mahdollisimman hyvänlaatuisia (kivoja, hyvää tuulta tuovia, sinua kiinnostavia, antoisia, mukavia tehdä pidemmän päälle) tekemisiä ja hyviä tekemisentapoja sekä ottamalla mallia noissa sinua kiinnostavissa tekemisissä taitavimmilta.
211. Toisille voi antaa ohjeita vain, jos on miettinyt noita asioita laajemmin sen kannalta, mikä kaikille sopii. Oman elämänsä ohjaamisessa taas on hyvä valikoida ratkaisuja ihan vain sen kannalta, mikä itselle parhaiten luonnistuu, ja laiminlyödä tuo näkökulma, että mikä kaikille sopii jotenkuten. Moraalinen on toki hyvä olla joka tapauksessa, ks. vaikka http://healthilymoral.blogspot.fi .
212. Jos tuttavasi tyrmää oikeutesi harrastaa mielialojasi vakavissasi ja ehdottaa jotakin itseään kiinnostavaa alaa sijalle, olet luultavasti puhunut asiantuntevasti häntä kiinnostavasta aiheesta ja ollut ok sentyylinen hengeltäsi silloin, muttet ole ollut ammattimaisen asiantunteva ja työn tapaa tehnyt haavealallasi saaden siitä meriittiä ja harrastusoikeuksia sinun lahjojasi ja suuntautuneisuuttasi epäilevien silmissä. Haavealanhenkisyys (ei vain puheissa vaan myös tyylissä, elämäntavassa ja kiinnostuksenkohteissa sekä ajankäytössä) auttaa lähes aina.
213. Jos käyttäisit kaikista suurimmilta haavealojesi tähdiltä kopioituva elämän- ja tekemisentapoja vähän kuin vaatetta jatkuvasti suurimman osan ajasta mukanasi ja olemuksesi osana, minuutesi osana, niin voisitko silloin olla ongelmattomasti sosiaalinen ystävällisten ihmisten kanssa ottamatta heistä mallia haavealojesi jutuissa yli haavealojesi suurimpien tähtien?
214. Jos tuumit ystäväsi ryhtyessä puuhaamaan itseään eniten kiinnostavia juttuja: "Olen hiljaa ja huommamattomasti, jotten häiritse. Pidän liikeeni ihan pieninä ja olen hiljaa paikoillani.", niin jos ystäväsi on sosiaalinen sinun kanssasi, hänen innokas tekemisensä vaimenee paikoilaanoloksi ja hyvä alku tukahtuu. Sinun tulisi olla sosiaalinen ja tekemisiin mukaan lähtevä, mutta kokeilumielellä eikä yrittäen itse ryhtyä moisia harrastamaan.
215. Jos tuttavasi on insinööriorientoitunut tai insinöörialoja arvostava, hän luultavasti tekee koko ajan puolella mielellä insinöörimäisyyksiä, tavoittelee insinöörimäisen ajattelun oppimista siinä ohessa ja se tekee hänen ajatuksiinsa ja tekoihinsa sekä huomiokykyynsä kummia venkauksia insinöörimäisyyteen päin, vaikka olisi ihan muun elämänalueen juttu menossa. Niinpä sellaisen ihmisen kanssa seurallisena, vaikkei hän olisi paikallakaan, menee tekeminen työmäiseksi ja tekniset jutut sujuvat hyvin, mutta elämänfilosofiset pointit jäävät kokonaan huomiotta, samoin tunteet sivuutetaan, vaikka ne olisivat omia juttujasi ja olisit itse itseksesi tekemässä, niin hän on kuitenkin elämäntavaltaan, tekemisentavaltaan ja ymmärryksensä huomion keskittymiseltä niin säätynyt insinöörimäisyyksiin päin, että sellaisen ihmisen kanssa kommunikaatioetäisyydellä tunteiden kohdalle tulee tyhjä kohta ja sitten työ taas jatkuu ikään kuin tunteista ei voisikaan ymmärtää mitään. Sama tyyppi luultavasti sivuuttaa musiikkia arvostavan tuttunsa laajemman perspektiivin hölynpölynä ja on siihen sinun tuttavuutesi myötä niin tottunut, että sekin on hänen perspektiivinsä ja tekemisentapansa perussäätöjä, puoltavuuksia tunteista poispäin ja kohti insinöörialoja. Siloin on vain katkottava ekskusteluyhteys, ei ainakaan olatva seurallinen mm. tuollaisten kanssa silloin kun ei konkreettisesti ole juuri sinä sekuntina juttelemassa heidän kanssaan, vaan kuljettava omia musikaalisia teitään.
216. Jos kommunikoit laajemmasta perspektiivistä kuin mihin toiset ovat keskusteltaessa tyottuneet, he mallintavat juteltaessa sinun juttujasi palikkaperspektiivin keinon, eli ovat entistä enemmän palikkajärkisiä, esim. tunteita keskusteluun lisätessäsi he karsivat niitä pois mallinnuksessaan ja lisäävät tarkkuutta, johon tarkoitukseen käyttävät vaikka matemaattisuuttaan. Silloin sinuun voi keskustelussa tarttua tuo palikkajärkinen ja matemaattinen näkökulma heidän tavallisen arkijärkensä ja puheidensa tasons ijaan. Katko keskustelöuvälit: he ovat liian tyhmiä insinööriorientoituneisuudessaan, eikä suuntautuneisuus muuta, jolleivät he insinöörityössä opi laajempaa ymmärrystä.
217. Kai, jotta säilyttäisit haavealasi oikean ammattilaisen näkökulman ja aseman koko ajan, sinun on löydettävä tuosta alasta harrastuneiden tai sitä arvostavien maalikoiden näkökulmista se pohja, jolle voit taitosi rakentaa: "Nämä paljolti samoin kuin heillä ja tuossa lisänä tällaiset taidot." Tee tämä vain haavealastasi harrastuneiden haavealan aiheisille jutuille eikä kaikella maailmassa niin kuin insinöörisuuntautuneet, jotka tuumivat, että paras tapa lähestyä asiaa kuin asiaa on yrittää olettaa, että se on kone ja että siinä aihepiirissä pärjäisi parhaiten rakentelemalla kuivan teknisesti jotakin konemaista, ja jotka niin tehden pilaavat oman ymmärryksensä ja yhteisön elämänmahdollisuudet.
TÄRKEÄ
218. Jos olet aina halunnut jollekin haavealalle, vaikkei sinulla olisi ollut ollenkaan lahjoja ja taitoja sille, niin olet tekemisentavaltasi sovittunut sen tyyliin, luultavasti jatkuvasti koska tsemppaat koko ajan siihen. Siksi, vaikket olisi sille alalle mitenkään vielä päässyt, niin katsot maailmaa sen perspektiivistä sen painotuksin eikä tekemisentapasi ole muuhun sovittunut, vaan sinun pitäisi ryhtyä jollekin haavealasi tapaiselle alalle, joka käyttää sen vahvuuksia. Jollet siis saa sosiaalisia suhteitasi toimimaan keskellä muiden alojen ihmisiä, niin sinun pitäisi tunnistaa itsesi haavealasi ihmisen tyyppiseksi, sellaiseksi elämäsi painotuksilta - ja heattava sellaiselle ihmiselle3 sopivaa työtä haavealasi tapaiset painotukset omaavien ammattien liepeiltä edes, tai niiden hanttihommia ja haavealojesi opintoja vapaa-ajalla.
Älä kysy olemuksellasi sosiaalisilta suhteiltasi, jotka ovat täysin muulla tavoin suuntautuneita, lupaa olla haavealasi ihminen, vaan hahmota omin päin, mikä olet ja ota se lähtökohdaksesi niin pukeutumisessasi, hahmottaessasi oman olemuksesi ja tyylin (ammattialojen luo9kituksen avulla), kuin tekemistesi selittelyssäkin niin itsellesi kuin muillekin, identiteetissäsi!
TÄRKEÄ
219. Jos juteltaessa muodostat oman aivan riippumattoman mielipiteesi tai mallinnat toisen näkökulman, voi se näkyä vihamielisen oloisena riippumattomuutena. Toisen näkökulman havaitseminen kuuluisi olla kurkistus hänen katsomistapaansa, elämäntapaansa, arvoihinsa ja tekemisentapaansa. Omien mielipiteidesi taas kuuluisi olla jonkin verran tunnevoittoisia ja sinun näkökulmastasi ja etenkin lempiaiheistasi, sinua miellyttävän elämäntavan ja harrastuneisuuden näkökulmasta.
220. Jos olet seurallinen ihmisen tai eläimen kanssa, vaikket juuri nyt ole juttelemassa hänen kanssaan, se tuntuu samalta kuin hajamielisesti noudattaisit hänen itselleen laatimiaan ohjeita: se, minkä piti olla vain sosiaalinen havainto siitä, millainen tuo ystävällisissä väleissä oleva tyyppi on, onkin muuttunut mielialaasi, tekemisiisi ja tekemisentapoihisi vaikuttavaksi tiedostamattomaksi vaikutteeksi, jota kenties luulet tämänpäiväiseksi tekemisentavaksesi. Näin esim. nälkäinen lemmikkieläin voi saada sinut napostelemaan jotakin. Jos olet oikein tunnollinen tuossa sosiaalisuudessasi, että nyt todent otta olen ystäväni kanssa, vaikkei hän ole läsnä, niin tuo vaikute on kaksiosainen: siinä on hänen tutunoloinen sosiaalisuutensa plus se, mitä hän on itse päättänyt tehdä ja mitä pitää elämässään tärkeänä siitä huolimatta, että hänen ylitseen hulvahti tämä sosiaalinen vaikute. Tämä voi tuntua siltä kuin jostakin tuntemattomasta lähteestä tuntemattomalla tavalla tulisi pakkoliike, lisäpuhti tai esto kulloisellekin tekemiselle, mutta se siis johtuu kai siitä, että olet useamman kanssa sosiaalinen yhtä aikaa niin, että sotket mikä vaikute oli mitäkin ja joku tai jotkut porukasta, joiden kanssa olet seurallinen, pitää oman elämänsä asioita tärkeämpinä kuin seurallisuutta sillä hetkellä. Tuon kai korjaisi olemalla sosiaalinen vain heidän sosiaalisuutensa kanssa eikä heidän itsensä kanssa, vaikka olisikin hyväntahtoinen.
Jos siis huomaat joutuvasi jatkuvasti ikävän alan töihin, vaikket ajatellut niitä tehdä, niin sosiaalisessa ympäristössäsi luultavasti on joku tai luultavammin kovin monta, jotka itse valitseminaan tekemisinään niitä mieluusti puuhastelevat tosi paljon. Ikävimpiä tässä suhteessa ovat ystävällisinä ammatinvaihdossa auttajina esiintyvät toisen alan ihmiset, jotka oikeasti haaveilevat tuon sinulle ikävän alan tekemisistä. Varo siis olemasta seurallinen heidän todellisen itsensä kanssa ja ole seurallinen korkeintaan heidän seurallisen sosiaalisuutensa kanssa.
Tämä ongelma ei siis ole seksuaalisuudesta lähtöisin vaan ystävällisiin ihmisiin nojaamisesta, joka taas on seurausta siitä, että on joutunut liian kauaksi omilta aloiltaan, jotta tekemiset sujuisivat luonnostaan, ja siksi on jotenkin heikko olo ja kaipaa ystävällisten tukea elämässä onnistumiseen. Ehkäpä tämän blogin lahja- ja taito-ohjeet ratkaisevat jotakin tästä ongelmasta: mahdollisuudesta päästä kiehtovimmille aloilleen.
Osa ongelmasta aiheutunee siitä, että nuo ikävän alan tekemiset ovat heikomman kapasiteetin tekemisiä eivätkä tarjoa riittävästi virikkeitä, joilloin on tarjolla vain sosiaalisia virikkeitä ja vain sosiaalista seuraa muiden asioiden merkeissä ja elämänviisaampia laajempia elämänpiirejä löytyy vain noiden muiden elämästä, josta siksi ajattelee olevan hyvä ottaa mallia, vaikke he ovat ikävän alan innokkaita ammattilaisia, niin kun heillä kuitenkin on tuo muu elämä, niin siitä kateellisena ottaa mahdollisimman paljon sosiaalista vaikutetta, jotta itse oppisi ja saisi laajemman elämänpiirin.
Tuo ongelma ei näyttäisi olevan lähtöisin toisiin nojaamisesta ja liiasta sosiaalisuudesta vaan siitä, että tarvitsee monin verroin enemmän virikkeitä kuin ympäristön ihmiset ja tarvitsee rikkaampia vbirikkeitä, koska kapasiteetti on itsell suurempi. Toiset menevät tavalliseen tekemiseen ja uppoutuvat siihen, koska heidän kapasiteettinsa loppuu osin kesken, ja niin ihmissuhteet jäävät läsnäolevia lukuunottamatta pois mielestä, samoin muut asiat, "Ai niin, nekin!". Suurikapasiteettisella riittää hyvin aikaa ja voimia koko tuttavapiirin mielessä pitämiseen maailmankuvineen, harrastuksineen ja sosiaalisine edesottamuksineen, ja niin sitten nuo sosiaaliset vaikutteet roikkuvat jatkuvasti mukana. Tarvitsisi ilmeisesti itsekin tehdä sukellus milloin mihinkin tekemiseen ja näkökulmaan. Se taas aiheuttaa sen, että peinempikapasiteettinen ympäristö tuumii, ettet enää ole urillasi vaan olet lähtenyt seilaamaan milloin minnekin "Kyllähän minä ymmärrän, että niitä omiakin tekemisiä tarttee ihmisellä olla, mutta miksi niin paljon ja niin monenlaisia? Eikö vähempikin riittäisi? Tuntuu, ettei tuo ole enää tervettä tuollainen, niin rauhatonta ja hälisevää, ehtiikö niitä juttuja sitten kunnolla kokeakaan kun menee niin vikkelästi aiheesta toiseen, itse en ainakaan pystyisi, pid'än tätä meidän menoa parempana." eli tarttee tehdä sellaista, mistä muut tuumivat, että olemus, sosiaalinen tyyli, puheenaiheet, harrastukset, tekemiset, kiinnostuksenkohteet jne. vaihtuvat niin vikkelään, ettei se voi kenellekään sopia. Sellaisia ne kapasiteettierot vain ovat! Kapasiteetti liittyy usein siihen, onko katseen fokus selkeään havaittuine ympäristöineen kapea kuin putkinäkö vai maisemakatse: pienen kapasiteetin ihminen katsoo vähän kerrallaan ja paljon näköinformaatiota hyvin ymmärtävä usein tarvitsee vastaavassa suhteessa enemmän tekemisiä: kenties satakertaisesti tai vieläkin enemmän, jos tekemisten vaativuus lasketaan mukaan. Urheilu, uskonto, taiteet, matkailu, monet sosiaaliset kohtaamiset, luonto, naisten kulttuuri, jne. tuovat paljonpalikkajärkistä insinöörityötä tms. enemmän vbirikkeityä.
221. Se. mitä saat hyvin aikaan ja mitä et, perustuu siihen, millainen on käsityksesi tavallisuudesta ja kenen seurassa käytännössä tavallisen elämäsi vietät, vaikkeivät he olisi mitenkään tärkeitä henkilöitä elämässäsi. Seura ja tavallisuus määräävät p0itkälti, miten olet virittäytynyt eli mitkä tekemiset sujuvat hyvin ja lahjakkaasti ja mitkä takeltelevat pahoin. Tavallista meininkiään voi muuttaa tie5toisesti tavoittelemalla. Jos haluat saad tietynlaiset jutut sujumaan hyvin, voit esim. teinin tapaan kuunnella niihin innostavaa musiikkia, digata idoleita ja ottaa harrastusvälineet esille ja rtyhtyä innolla puuhailemaan, sekä etsiä seuraa, joka on aktiivisella tavalla samoista asioista harrastunut kuin sinä. Vanhat tutut ja vanhat kuviot pitävät elämänpiiriä ja aikaansaavuutta paikoillaan.
222. Taipumus raportoida tekemisistään vanhemmille, ystäville, puolisolle, opettajalle tai kollegoille pitää elämässäsi jatkuvasti yllä tuota heidän raporttiperspektiiviään ja jos ja kun se ei sovellu kaikenlaisiin tekemisiisi, voi tekeminen jäädä puhdittomaksi. Samoin, jos olet arka aloittelija tai arka ja taitamaton, niin jatkuva ohjeiden odottaminen saa sinut tekemisissäsi toisenvaraiseksi ja vieläpä ajatteluperspektiivinvaraiseksi, mikä ei ole tekemisten henkinen ja ei siksi tuo tekemisiin puhtia - muuten kuin jos tuo opettaja on aiheesta innostunut, niin teet ikään kuin hänen innostuksensa siivellä etkä omin päin, mikä on iso puute. Lue tämän blogin varhaisimmat kirjoitukset Haveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla, niin opiyt lahajoja ja taitoja. Yritä tehdä omin päin edes suurin osa joistakin tekemisistäsi ja yritä ajan myötä radikaalisti laajentaa tuota omin päin tehtävien asioiden joukkoa, niin pääset tekemisiin tekemisten hengen kanssa ja sitä kautta tekeminen luistaa paremmin ja taitavammin.
Johtuukohan se, mikseivät ihmiset ole kovin musikaalisia, vaikka haluaisivat, siitä, että he yrittävät tehdä vaikuttavista tunnekokemuksistaan vertauksen musiikkiesitykseen, jolloin he musikaalisen tunteen päälle lisäävät raportin ja siksi hukkaavat otteen musikaaliseen kokemukseen ja jäävät epämusikaalisiksi?
223. Voiko nörtin ulkonäkö johtua siitä, että on sosiaalinen ja keskusteluyhteyden päässä (eli pitää heidät jatkuvastisosiaalisen maailmankuvansa osina sen sijaan että elelisi ihan eri piireissä, joissa heidän olemassaoloaan ei muistakaan) opettajistaan, jotka antavat jatkuvasti tehtävänantoja, sen sijaan, että olisi luokitellut itsensä sosiaalisesti eri tyypin ihmiseksi ja pysytellyt etäämpänä keskusteluvälien ulkopuolella kuin kioskilla pikaisesti asioidessa tms.? Jos tähän syynä on, että vanhemmat ovat kovin kouluorientoituneita ja opettaja heidän rinnallaan ok, niin sosiaalisuus vanhempien kanssa luultavasti tuottaa samanlaista koullaismaista ulkonäköä.
Voiko sosiaalistuminen vääriin porukoihin laajemminkin olla kyse tuollaisesta maisemakuvasta sosiaalisista suhteista: kehen vertaat ja mitä asioita niin tulee elämän piirissä jatkuvasti huomioonotetuiksi?
224. Jokainen tulisi maineeltaan merkitä ainoastaan niiden asioiden malliesimerkiksi, jotka hän aidosti allekirjoittaa ja joita haluaa harrastaa paljon, siis upeimpien haavejuttujensa ja mielitekemistensä mukaan - eikä ei-allekirjoittamistaan taidoista malliksi toisen tyypin ihmisille, sillä useimmat eivät kuitenkaan ota mallia sellaisesta vieraasta elämänpiiristä, jota eivät halua harrastaa, eivätkä aivan toisenlaisesta siihen sopivasta tyylilajista, ja eihän ole oikeinkaan väittää ihmisiä sellaisiksi kuinmillaisiksi heidän lähiympäristönsä heitä painostaa, jos he oikeasti ovat ihan toisen tyypin ihmisiä.
225. Voiko olla, että jotkut pitävät vanhempiesi mielialoista yhtä paljon ja yhtä paatoksella kuin sinä haavealoistasi, vaikka ne ovat täysin erihenkiset? :)
TÄRKEÄ
226. Elämänkohtalo perustuu pitkälti isoimpien elämänalueidesi varaan. Jos ne ovat viisaasti maailmaa katsovia, löydät helposti ratkaisuja elämän tuomiin ongelmakohtiin ja useimmat ohitat noin vain. Jos ne ovat epäviisaasti valittuja tai sinun ominaislaadullesi sopimattomia, tuovat ne mukanaan uusia ongelmia, joist usein pääsee eroon vasta panostamalla täydesti johonkin viisaampaan elämänalueeseen. Harrastukset ja puheenaiheet kasvavat vieden isomman osan elämästäsi, jos niihin panostaa aikaa, sillä silloin niihin uppoutuu enemmän ja jää kuuntelemaan niitä paljon harrastavien näkökulmaa omine taitoineen ja taitamattomuuksineen.
227. Koska lienee tyypillistä, että suomenkielinen suomalainen saa paljon sosiaalista vaikutetta ystäviltää, tovereiltaan ja pariehdokkailtaan, mutta että muihin on viileämmät välit, niin pitää varoa, ettei yritä syventää välejään muihin sinulle sopimatonta vaikutetta tuoviin ihmisiin olemalla keskikropallaan ja peffallaan sosiaalinen ties kenen vastaan sattuvan tuttavan kanssa. Jotkut ovat rehevän sosiaalisia ja hyväätekevä vaikute. Toiset taas huomaavat erilaisuutenne ja yrittävät pysytellä etäämpänä. On hyvä, että jotkut ovat etäisempiä, ihan kuten on hyvä, että toiset ovat läheisiä. Tällaiset erot auttavat sinua ohjaamaan itse elämääsi haluamiisi suuntiin.
228. Jos jäät mielessäsi pitämään seuraa jollekulle, joka ajatteli jättää sinut rauhaan, joudut helposti jumiin, saamattomaksi. Olet hänen toimeliaisuutensa piirin ulkopuolella ja niin hän ei ole aikatauluttanut teille mitään yhteisiä tekemisiä. Parempi kuin seurallisuuden kautta pitää yhteyttä etäisiin haavealan ihmisiin, on heidän harrastuneisuutensa piiristä inspiraatiotaitselleen omaan toimeliaisuuteensa saaden muistaa silloin tällöin mm. heitä.
229. Jollet pääse vaihtamaan alaa, koska olet etevä vanhalla ikävällä alallasi, niin kirjoita ja opeta tuon alan taitosi muille ammatissa jatkaa haluaville niin tyhjentävästi suurimpien tuon alan vahvuuksiesi osalta, ettei sinusta enää ole paljoakaan uutta hyötyä, jos sinut pitää tuolla alalla. Etsi sen sijaan jokin mukava ala, hanki sillä taitoja ja lahjoja ja luo siitä tulevaisuudenalasi osin vanhojen vahvuuksiesi kantamana ja osin ihan vain nykyisellään mielekästä sinua kiehtovaa puuhaten ja sellaiseksi tulevaisuutesi ammatin rakentaen.
230. Omaa haavealaa ei tarvitse hahmottaa millään tavallisesti käytetyllä sanastolla. Riittää, että sinulla on käsitys siitä, millaiset asiat sinua kiehtovat, mitä arvostat ja millaisista tekemisistä pidät. Ammatteja on monenlaisia. Niiden kirjosta on mahdollista löytää yhdistelmä useammasta hyvästä puolesta.
231. Jos olet sosiaalinen tai otat mallia ihmisestä (tai lemmikistä), jolla on pienempi kapasiteetti kuin sinulla ja joka siis käytännössä ja vähermmän aikaansaava ja enemmän vaivannäköä tarvitseva kuin sinä, niin jumiudut helposti paikoillesi etkä saa paljon mitään aikaan, jos luulet häntä suurin piirtein yhtä suurikapasiteettiseksi kuin itse olet. Jos tuttavasi on insinööriorientoitunut, sosiaalinen vaikute häneltä tuo konemaisen urautuneita tekemisentapoja ja koulumaiseen perustasoon pitäytymisen kuin muuta ei taitoihin kuuluisikaan.
TÄRKEÄ
232. Jos vain haikailet jostakin kivasta tekemisestä ja elämänalasta, muttet tunnu saavan tilaa sen harrastamiselle, niin mielikuvitusrikkaat varmaankin pärjäävät tilan saamisessa sinua paremmin: sinun pitäisi mielikuvaharjoituksena mutustella harrastustasi useasti, myös seurassa postia, että "seuraavaksi, kun on aikaa, niin voisin puuhata tuota, hyvä tekemisentapa, asenne, tunne ja vire on tällainen, noihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota kunnolla ja tällä tapaa tehden varmaankin syntyisi hyvää jälkeä" yms. mielikuvaharjoittelua ja tekemiseen päin orientoitumista kuin olisit lähdössä matkallae ja haaveilisit, mitä aiot tehdä siellä, tai kuin haaveesi oppaanasi tekisit ihan vain omin päin oman parhaan arvostelukykysi mukaan jonkin sinusta hienon jutun, tai montakin. Niin saat sosiaalisen olemuksesi viestimään tuon alan harrastuneisuudestasi ja mielenvireesi tuohon tekemiseen sopivaksi, kuin olisit enemmän tuon alan ihminen.
TÄRKEÄ
233. Missä etenkin miehillä ja järkikeskeisillä vaatimattomilla jäävät elämänmahdollisuudet kapeammiksi, on, kun he sanovat "No, ei tartte tän parempaa, kyllä tää on ihan kyllin hyvä meille." tai "Onhan tää vähän huono, mutta kelpaa se meille." Aina, kun on valintamahdollisuus, pitäisi valita paras, minkä osaa edes jotenkin, sillä vain siten kehittyy täyteen mittaansa. Pitäisi sallia kehittymisenvaraa ja mahdollisuuksia sekä harjaannusta monenlaisiin suuntiin. On vaikea oppia mitään uutta, ellei hanki paljon harjaannusta sellaisista mukavista tai kiinnostavista asioista, joista ei ole mitään osaamista alunperin, ei edes kunnolla hahmota, mitä ne ovat. Se on toki jotakin, mikä on tehtävä taiten, toisten ohjeiden varassa varmuuden vuoksi eikä suinpäin olemattomaan taitotasoon luottaen, ellei ole varmasti turvallista. Etenkin tyylivalinnat ovat tekemisentapavalintoja ja tekemisentapa määrää taitotasosi, joten valitse aina kukkein, rehevin, onnellistuttavin, menestyksekkäin, parasta laatua ja elämänlaatua tuova.
TÄRKEÄ
234. Kaikki tuttavasi eivät pysty ymmärtämään yhtä aikaa esitettyjä useamman tyypin viestejä. Jos siis ilmaiset tunteita tai jonkin sosiaalisen jutun samaan aikaan, kun puhut asiakeskeisesti, niin moni mies sensuroi koko viestisi kuin et olisi sanonut yhtään mitään ja kuin tunteillasi ei olisi mitään merkitystä elämässäsi. Tämä ei välttämättä johdu vihamielisyydestä tunteita kohtaan vaan miesten paljon naisia heikommasta kapasiteetista: he eivät vain pysty kunnolla hahmottamaan niin montaa osaa yhtä aikaa. Itseäsi tyhmempi vaikuttaa palikkajärkiseltä siihen verrattuna, miten itse lähestyt asioita. Ja itseäsi fiksumpi on hahmottumaton mutta toimiva ja "sotkee" (ei sotke vaan hallitsee) mukaan useita eri elämänalueita yhtä aikaa. Ilmaise siis tunteet eri hetkenä kuin kuiva asiakieli, vaikka ne olisivat ihan hyvin aiheeseen liittyviä, kuten aiheen kiinnostavuutta korostava innostunut sävy tai aiheen vakavuutta korostava synkkä sävy.
TÄRKEÄ
235. Koko elämäni ajan olen yrittänyt kiinnostavista kiehtovista aihepiireistä ottaa selville, miten niiden kanssa pääsee tekemisiin, kun on suomenkielinen somalainen, esim. radion musiikkiohjelmien juontajien tyylistä yrittänyt päätellä, miten pääsee musikaaliseksi ihmiseksi. Mutta mutta näin kokeneempana olen huomannut, että monet tuollaiset esikuvat eivät olekaan samoista lähtökohdista roolittuneet eri lailla, vaan ovat peräisin kulttuurista, jossa taiteet ovat perustavaraa. On sekä ulkomaita että paikkakuntia, joilla musiikki on tärkeässä roolissa, ja samaten muut elämänalueet kukin omalla seudullaan, eli kannattaa etsiä sopivia kulttuureita niin ulkomailta kuin kotimaastakin harrastuskohteiksi, matkailukohteiksi ja uudeksi asuinpaikaksi edes joiksikin kuukausiksi, mutta tiedostaa, että jos alua viehättävällä tarjonnallaan vetää turisteja kuin kärpäsiä, niin heitä voidaan murhata massoittaan ilman, että sitä näkyy missään, esim. täällä Savonlinnassa on hyvä olla päiväsaikaankin varuillaan enemmän kuin Helsingin keskustassa yksin yöaikaan liikkuessa. Rosvot vievät ihmisten rahat Las Vegasissa ja silti monen moni haaveilee sinne matkustavansa mukamas voittaakseen rahapelissä, lienee jo joku rosvo asettunut sinne asumaan.
Iso osa paremmin pärjäävistä rukoilee paljon, muttei ole muuten erikoisen taitavaa, luulen.
Ajattelukykyä parantavat eläväiset silmät ja maisemakatse, mutta huonontavat maneerit ja sanallistaminen. Taiteet parantavat älyä ja taitoja. Luonnonrakkaus ja hyväntahtoisuus sekä tervehenkisyys parantavat sosiaalista silmää.
TÄRKEÄ
236. Nopein ja tehokkain keino vaihtaa ammatillista suuntautuneisuuttaan ja elämänpiiriään lienevät seksuaaliset suhteet. Ks. http://yksinaisille.blogspot.fi/2013/10/parisuhteen-muodostminen-ja-elamanpiiri.html
TÄRKEÄ
237. Jos olet taitavampi kuin tuttavasi, nämä tuppaavat seurassasi tekemään jollakin hämärästi sinun tapaasi muistuttavalla tavalla, joka ei kuitenkaan ole aivan sama vaan jotenkin huonolaatuisempi. Se ei ole sosiaalisuutta vaan sinun taidoillasi beesaamista, eikä edellytä, että sinä kopioisit heiltä heidän tapojaan. Ystävät usein muuttuvat toistensa kaltaisiksi, mutta tämänlainen saman tekemisen omaksuminen on pikemminkin taitavamman taitotason kokeilemista kuin sosiaalista sitoutumista.
TÄRKEÄ
238. Monet mukavasti harrastuneet ihmiset ikään kuin ostavat tiketin harrastaa omanlaisiaan juttuja olemalla päältäpäin toisenlaisia. Jos menet tuon heidän päälle päin kääntämänsä muodollisen puolen kanssa kuin se olisi rehtiä, et pääse mielijuttujesi kanssa vaan joudut noiden muiden juttujen suohon. Vastaavasti, jos pidät jonkun ihmisen muodollisesta puolesta, se ei yleensä sovi yhteen sen kanssa, että antaisit tilaa hänen aidoille mielipiteilleen elämässäsi. Helpoiten näitä kai luovii, jos on itsekin osin muodollinen: päältä päin noudattaa suurin piirtein kulloisenkin ympäristön vaatimia kuvioita ja alla ovat henkilökohtaiset mieltymykset ja niiden mukainen elämä, yksityiselämäsi.
Voiko yksi syy tällaiseen olla, että tuo toinen muodollisesti järkevä onkin koulutetun järjen saralla kömpelö ja tuumii sinulle "Pidäpäs siitä järjestäs kiinni.", mikä voisi johtaa elämääsi täyden, myös elämänfilosofisen ja tunne-, ymmärryksesi mukaan hyvään päin, jollei hänen järkikäsityksensä, johon hän viittaa, olisi niin insinöörimäinen ja koulumaisen urautunut ja näköalaton?
TÄRKEÄ
239. Sen sijaan, että tuttaviensa muodostamassa ympäristössä pohtisi, mitä haluaisi tehdä, pitäisi tunnistaa omat haaveensa, mielitekemisensä ja mieluisat tottumuksensa ja luokitella itsensä niiden tyyppiseksi ihmiseksi elämänpiiriltään, pitäisi tuttunsa luokitella noin summittain myös ja pitää sitten sosiaalista etäisyyttä niiden piirteiden osalta, jotka ovat kuhunkin nähden aivan eri maata, ja olla seurallinen siltä osin kuin on yhteisiä tekemisiä tai haaveita.
TÄRKEÄ
240. Näyttää siltä, että ammatinvalintamahdollisuudet kaatuvat liikaan toisiin nojaamiseen, jolloin heidän taitojaan tulee omaan olemukseen mukaan kuin olisi jotakin tehtävää yhdessä heidän kanssaan tekemässä. Olisi luettava tämän blogin kirjoituksen Haaveammattiin ohje lahjojen oppimisesta ja se apunaan opeteltava omat haaveensa oppainaan kaikista upeimpien haaveammattiensa taitoja omin päin. Niin saa itsensä luokitelluksi omissa silmissään haavealojensa harrastajaksi, siis noiden alojen ihmiseksi, ja niin voi kulkea osin yhtä matkaa noiden haavealojen ihmisten kanssa ja olla erillinen ikävämmin suuntautuneista tuttavista. Erityisen tarkka olisi oltava yli 5 vuotta vanhempien (kaikki eivät kerro ikäänsä vaan väittävät olevansa nuorempia vaikka olisivat nelikymppisen oloisia tai mitä lie) vanhempien, tuttujen, opettajien jne. näkökulmien ja tekemisentapojen vaatiman etäisyyden kanssa, jottet anna vaikutelmaa, että olisit noin pitkään omistautunut heidän mielijuttuihinsa vakavalla mielellä tekemisentavastasi ja tietämyksestäsi päätellen. Mutta haavealoillasi saat toki olla sosiaalinen opettajasi tehtävänantojen ja ammatillisen näkökulman kanssa. Muista, että rehevämpi (rehevämpi on elämänviisas, monenlaisista näkökulmista ja tekemisentavoista ymmärtävä) on taitavampi kuin kuivempi (kuivempi on pakertaen koulumaista perustasoa myöten tekevä), vaikka kuivempi olisi vuosia pidempään harrastanut.
241. Yksinäisyys ei aina ole yksinäisyyttä vaan kaipuuta olla jonkin mojovan tekemisenmeiningin kanssa, saada elämäänsä sisältöä, jota omat haavealat omien haaveiden tapaan tehtyinä voivat tuoda. Kun on tyytyväinen elämäänsä, on sosiaalinenkin omasta tenhoavasta meiningistä tinkimättä: jotenkin eheämmin ja muillekin kiinnostavammin kuin pelkkä omille teilleen haluava perävaunu.
TÄRKEÄ
242. Haaveammattiin pääseminen ja sen alalle suuntautuminen omalla tyylillään on identiteettijuttu ja oman elämäntavan ja oman elämänpiirin löytämistä. Siksi se kysyy omin päin omalla tavalla omien haaveiden mukaan tekemistä (Lue kirjoitus Haaveammattiin lahjojen oppimisesta!). Vasta, kun olet löytänyt omat mielitekemisesi ja hankkinut taitopohjaa haaveammatissasi, on muun maailman kanssa yhteen sopimisen vuoro, omaa identiteettiäsi kadottamatta rakentavasti muttei liikaa vääränlaiseen menoon päin myödäten.
Eri ammateilla arvoineen ja taitoineen on eri hyvät ja huonot puolet eivätkä ne sovi samanlaiseen asemaan maailmassa tai samanlaiseen elämänmenoon.
243. Oman paikkasi löytämisessä on kai olennaista haavealasi vanhempaan sukupolveen, mm. opettajiin, etäisestikään tutustuminen.
244. Jos olet tottunut tekemään kaikki asiat yhdessä toisten kanssa tavalla tai tyoisella, niin, ettet oikein tiedä, mikä olisi omaasi ja miten sitä puuhata, niin sillä on luultavasti tekemistä sen kanssa, että toiset ovat kiinnostuneita eri asioista kuin sinä ja luokittelevat mielitekosi ja kiinnostuksenkohteesi marginaalisiksi, hupsuiksi, typeriksi ja tarpeettomiksi, kenties jopa vastustettaviksi tai ainakin korkeintaan vapaa.ajan jutuiksi. Mutta niin ovat heidän omatkin kiinnostuksenkohteensa muiden vinkkelistä jotakin marginaalista vain. Luultavasti he ihannoivat suuruuksia, joita kukaan muu ei koskaan mainitse, jollei ole heidän kaverinsa ja heidän kanssaan sosiaalinen. He tarvitsevat oomat juttunsa ja niin sinäkin omasi. Lue tämän blogin alusta lahja- ja taityo-ohjeet!
245. Jos olet nuorempi sisarus, joka on tottunut beesaamaan vanhemman sisaruksen vahvuuksilla ja tyylillä, niin elämäsi onnen ja aidon menestyksesi löytääksesi sinun on tehtävä pesäero vanhempien siarustesi piirteisiin, asemaan, sosiaaliseen verkostoon jne. ja rakennettava omien mielitekemistesi (esim. käytännönbläheisyys, musiikki, insinöörialat, akateemisuus, jne.) varaan omaa osaamistasi ja saatava siihen perustuva asema mielialoillasi ja elämänpiiri, jossa toisenlainen sosiaalinen meno ja eri asioihin perustuva sema kuin sisaruksillasi.
246. Monella alalla ovat ammattilaiset, lahjakkaina pidetyt ja maineikkaat esikuvat eri maata kuin alalle pyrkivät, eivätkä siksi toimi onnistuneesti esikuvina ainakaan noin vain ja voivat olla epälojaaleja, koska kuuluvat eri ihmistyyppiin ja eri ryhmään, ovat kenties eri asenteella tuolla alalla kuin sille pyrkijät, suuret ihailijansa. Siksi on tärkeää rakentaa omien haaveidensa pohjalle ja etsiä seuraa ja esikuvia, jotka ovat samnatyyppisiä ihmisiä kuin itse olet.
247. Näyttää siltä, että tämä blogi on pitkälti valmis. Nämä ikävältä alalta poispääsyn ohjeet käsittelevät aihetta, jota en ole itse kunnolla osannut. Siksi käyttämäni lähestymistapa on pikemminkin tilanteita kuvaileva ja niin karttaa piirtävä kuin yleisesti ongelmanratkaisun malliksi sopiva. Yleensä ongelmakohdat ratkeavat helpoimmin, jos kiinnittää huomiota ongelmatilanteisiin vain sen verran, että muodostaa itseleen jonkinlaisen kunnollisen kuvan niistä, mutta ratkaisun löytää ratkaisukeskeisesti muualta löydettyihin tärppeihin pohjaamalla. Näitä ovat viisaammat ja sivistyneemmät näkökulmat, uskonnot ja terveet ikiaikaiset elämäntavat elämän kaikilla saroilla, myös sosiaalisuudessa ja yhteisön toiminnassa.
TÄRKEÄ
248. Näyttää siltä, että ammatinvaihto-ongelmat syntyvät liiasta toisiin nojaamisesta, yhdessä tekemisen piirteistä, joita siis on sosiaalisella itsenäisell'ä luonteenlaadulla enemmän kuin epäkypsällä riitelijällä. Ratkaisuna tekemiskeskeisyys, lahjojen ja taitojen opettelu tämän blogin alun ohjeiden avulla omin päin ja oman itsen hahmottaminen elämänpiirin osalta haaveidensa ja mieltymystensä mukaiseksi henkilöksi.
249. Tilaatoiveilleen tuntuu saavan, kun esittää ne olemuksessaan tai joskus sopivassa kohdassa filosofisia keskusteltaessa käsityksinäsi siitä, miten olisi hyvä olla tai tehdä, arvoina siis. Silloin mikä tahansa sellainen juttu repertuaaristasi saa siitä tilaa itselleen ja ehkä joskus jonkin toisten teon kaverikseen. Jos sen sijaan kinuat tilaa tekemisillesi kuin ne olisivat toisten sanoista kiinni, jätät tekemisesi ikään kuin toisten harteilla ja vaadit heidän osallistumistaan ennen kuin voisit niitä tehdä itse. Filosofinen keskustelu luo tilaa sille, mitä teet, ja perustelee sen jotenkin kivasti positiiviseksi elämääsi kuuluvaksi jutuksi, eikä se vaadi paljoakaan kuulijalta viitseliäisyyttä.
250. Ainakin älyn suhteen pätee, että ihmisillä on yleensä jokin oma käsitys älykkyydestä ja he luulevat olevansa sitä tyhmempiä, mutta ovat itse asiassa malliensa tasoisia tai jopa omin voimin jonkin verran heitä fiksumpia, mutta noilla malleilla on jo heidän ajatteluvirheensä, ovat jonkin ammattialan koulun käyneitä, maineikkaita kenties mutta typeriä. Sama lienee kompastuskivenä monessa muussa haavetaidossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)