Olen nyt 52-vuotias. Parikymppisenä jouduin yliopistolle lukameen teoreettista fysiikkaa ja matematiikkaa, vaikken ollut siten suuntautunut, enkä keksinyt mitään omaa, kysymyksiäkin koko opintojen aikana vain yhden, että miksi merkitään näin. Kun nyt vuosikymmeniä myöhemmin luin kvanttitietokoneesta nettiuutisista, vaikutti siltä, että insinööriopintoihkn edelleen pakotetaan ajattelussa hyväpäisiä, mutta toisaalta nykyisin on vaikutelmani, ettei niin tarvitsisi tehdä. Teknologiset keksinnöt kai usein tekevöt muutamat yksittäiset siihen suuntautuneet kekseliäät, eivät valtavat insinöörimassat. Keksintöjä kai voi tilata maista esim Aasiasta, missä ne kenties on tehty vuosisatoja sitten tms. Keksijä ideoi ja ottaa mallia toisten jo tekemustä tunnetuista keksinnöistä, mutta usein käyttää vain 10-12-vuotiaan koulupojan tasoista kouluoppia, niin voi sitten itse ideoida monenlaista lusää. Eli hyväpäisiä ei tarvita insinöörityöhön vaan muuhun. Esim liian yksinkertainen teoreettinen ajattelu usein parantaa muussa elämässä näön tarkkuutta ja reaktionopeutta, mitä tarvitaan mm liikunnan harrastamiseen, autolla ajamuseen ja muuden elämänalojen objektiivisen ajattelun hyvälaatuistamuseen, srkä ylipäätään havainnonteon herkkyyteen ja objektiivisuuteen, mistä on hyötyä mm uskonnon ja taiteen alojen tervehenkusen perusmuodon ylläpitämusessä summitaisen näköisjäljennöksen tms sijasta.
1940-luku ja ensimmäinen miehitetty kuulento 1969 jättivät jälkeensä liian insinöörisuuntautuneen näkökulman, mihin on kaicattu kunnollista objektiivista yleissivistystä elämän avuksi, mutta siksi o haluttu, että objektiiviset tuota yleissivistystä luovat ajattelijat y mmärtäisivät myös insinööfialoja.
Katso https://miraclelikenature.blogspot.com/2024/02/about-making-presents.html
Katso myös LearnTalents.BlogSpot.com
