Jos kaikki tekevät samalla tavalla samoista lähtökohdista, ei se tuo uutta eikä usein niin laatuakaan. Arkijärkisen ymmärryksen mukanaan tuoma elämän kirjo ja tuntein pitämisen tuoma elämäntavallaan sopeutuminen tuovat sinulle valtavasti lisää lahjakkuutta ammattiin, josta pidät.
* 476. Joskus valintamahdollisuudet juoksevat käsistä ja joutuu väärälle alalle. Siksi kun valintamahdollisuus lähenee, niin jo vuotta tai useampaa vuotta aiemmin pitäisi omasta puolestaan luokittua haaveammatteihinsa, etenkin harrastaa niitä, hengailla samanmielisessä seurassa ja vältää seuraa, jonka myötä joutuu usein tai silloin tällöin väärään lokeroon, ja jos väärässä seurassa on, niin ei olla niin sosiaalinen sen kanssa vaan painottaa kavereitaan ja teitä haaveammattiinsa, investoida jotakin rahoistaan haaveammatin mahdollisuuksiin esim. hyvään oppikirjaan, harrastusvälineisiin tai johonkin hyvään kurssiin. Pukeutuminen, suoriutumiset joista saa arvostusta tai jonkin tokaisun, elämänrytmi, näkövinkkeli ja etenkin tavalliset reitit ammatteihin pitäisi käyttää haaveammatin/haaveammattiensa tyylillä - eikä taktisesti niin kuin jonkun muun muita aloja arvostavan kokemuksen mukaan hyväksi on, sillä taktiset kysymykset ovat yleensä kovin henkilökohtaisia eivätkä yleispäteviä ainakan erilaisen ammatillisen suuntautumisen muodstaman kuilun yli. Etsiä uoma, jota pitkin joutuu omaan haaveammattiin, vaikka kohtalo heittelisi.
Samoin suuntautunut seura ei useinkaan ole kovin kokenutta ja osaavaista noissa haaveammatin jutuissa mutta on niistä kovin harrastunut ja luo tietä niihin päin. Sen sijaan kovin osaavaiset eivät välttämättä ole saaneet itse valita vaan vanhemmat yms olosuhteet ovat päättäneet tähän asti heidän puolestaan, ja niin heiltä voi kauempaa matkia painotuksia, tekemisentapaa, ympäristön arvoja yms, muttei saa pakottaa heitä haaveammattisi pariin edes malliksi, jottei tule isoja konflikteja heidän kanssaan.
Luulen, että haaveammattien opintoihin hakemiseen liittyvistä asioista, etenkin käytännön jutuista pitäisi ottaa jo vuosia etukäteen selvää ja hakiessaan olla todella hyvissä ajoin liikkeellä. Kanssa jos on haaveammatteihin sopivia hanttihommia tms niin niihin kannattaisi hakea.
* 477. Jos joudut johonkin prässiin tietylle alalle, vaikket sille toivo tai koe sopivasi omalta suuntautumiseltasi, voi se johtua siitä, että sinulla on jokin hyve tai suoritus, joka sopii siihen lokeroon. Ja se suoritus tai hyvä piirre voi olla ihan tavallinen, sellainen, jota on ympäristössäsi tunnuttu kaikilta vaativan tai ainakin lähipiirisi on sellaisista ollut harrastunut. Mutta voi olla, että he ovat sillä tavoin suuntautuneita. Voi olla, että koko paikkakunta on sillä tavoin suuntautunut. Mitkä ovat ne ammattialat, joita ihmiset asuinpaikkakunnallasi aina nostavat esiin vakuuttavina rahanlähteinä? Oletko joutunut jollekin sellaiselle? Etsi paikkakunta, joka on tunnettu sinua kiinnostavista ammateista (eikä yhtään niistä, joista haluat eroon) ja vaihda alaa edes hanttihommiin tai kivan alan opintoihin, tuohon suuntautumiseen sopiviin harrastuksiin ja elämäntapaan sinne muuttaessasi.
Pääkaupunkiseudulla korostettiin akateemisuutta ja insinöörialoja. Savonlinnaan muutettuani pyhä lehmä on ooppera ja matkailu (ja paikallinen yliopisto mainitaan vain opettajankoulutuksen ja paikallisen kulttuurin tutkimuksen yhteydessä), mutta on täällä sitten kovin erilaiset olotkin, kuin olisi tosi kauas muuttanut, vaikka Turkkiin.
* 478. En tiedä, onko tämä ollenkaan hyvä esimerkki, mutta joskus kun joku on seksuaalisuudesta harrastunut, niin yhdessä porukassa hänellä on joku seurustelukumppaniehdokas, kohta toisessaporukassa joku uusi ja jutut hänen kanssaan tuppaavat pian kääntymään ihmisten seurusteluihin tms. Vastaavasti voisi kai, jos olisi itse kovin kiinnostunut jostakin tietyntyyppisestä, niin jatkuvastilöytää niitä juttuja ympäriltän niin, että ne juuri vievät lähes kaiken ajan ja voimat ja ovat jutunaiheina jatkuvasti. Käytännön käden taidoista pitävällä ihmisellä saattaa jatkuvasti olla jotakin käytännön projektia meneillään ja hyödyllistä näkemystä monenmoiseen käytännön rakenteluun tms. Akateemisuutta suuresti arvostava etsii tyypillisesti joka aiheesta jotakin tietokirjaa tms luettavakseen ja suosittelee niitä kaikille tuttavilleen. Niin kai voisi omista lempijutuistaan, jos niitä kyllin ison kimpun kerää, niin voisi niistä saada jatkuvasti aihetta puuhaillun, juttuun, löytöretkelle uuteen, uuden oppimiseen, kivoja harrastuksia ja varteenotettavia työmahdollisuuksia sekä kiinnostavia arvostettavia ihmisiä.
* 479. Harrastuksissa oppii, miten omia kiinnostuksenkohteita katsellaan samanmielisessä seurassa niiden harrastajien parissa. Moni ammatti kuitenkin tekee tietyn alan työtehtäviä ihmisille, jotka eivät ollenkaan harrasta tuota alaa tai eivät ollenkaan niin paljon, ja silloin pitäisi osata perustella niitä laajemmalle piirille, mikä kai käy yleisen teoriaperspektiivin käytön eli siis yleissivistyksen myötä.
* 480. Jos työ on itselle aivottoman tasoista, se tuntuu rankalta ja
raadolliselta. Jos työ on itselle täyden ymmärryksen kannalta hyvä,
niin se tuntuu mielenkiintoiselta, hyvin perustellulta, motivoidulta
ja keveältä. Ehkei suomalainen sovi insinöörityöhön, vaan suomalainen
järki on fiksumpi. Jos suomalaista järkeä halutaan hyödyntää, ei se
käy tekemällä suomalaisista työntekijöistä aivottomasti kirjoista
luettua toistavia insinöörejä. Sen sijaan pitäisi laittaa suomalainen
järki omantasoiseensa työhön. Esim. miettimään, mitä koneille pitäisi
rakentaa ja miten se tehtäisiin käytännössä. Esim. järkiperusteinen
moraali tekemään koneista turvalliset. Siis jotakin filosofian
suunnalta kuten esim. eka blogikirjoitukseni
http://feelingcomputers.
tunnin juttutuokio/esitelmä ja ehkä parin tunnin krijoitustyö. Ja
siinä se minun panokseni. Muutakin olen kirjoitellut vähän samaan
tapaan: miettinyt asian läpu nopeaan ja kuluttanut urakan
kommunikaatioon. Filosofia, taiteet, uskonto, moraali,... jotakin
siltä suunnalta.
* 481. Tällanen älytön päähänpälkähdys jäi jotenkin pyörimään mielessä. Uusi sana "idiopaatti" = puhujan vanhempien ammatillinen ihailija, yleensä nuorempaa polvea ja haluaa kopioida näiden perusmeiningin ja arvostaa noiden alojen perustaitoja suuresti, muttei ole niissä alunperin taitava, mutta on näille ilmiselvää jatkaja-ainesta. Tuossa näkyisi ainakin, ettei alunperin tarvitse olla taitava, mutta se, että voi oppia kyllä, kovinkin taitavaksi, ei näy kyllin hyvin. Ja se näkyisi, etteivät kyseisten vanhempien omat lapset ole sama kuin näiden idiopaatit. Se, että arvostaa suuresti jotakin alaa, tuntee itsensä sillä liian kehnoksi ja että on ajatellut suuresti panostaa tuohon alaan, näkyisivät kyllä. Mutta auttaako se sitten sen tunnistamisessa, mille alalle kuuluisit: sillä siis, jolle olet idiopaatti?!
* 482. Jos treenaa yhteen ammattiin, oli se sitten vanha ikävä tai uusi, niin silloin kapasiteettisi on enemmän varattuna kuin tavallisesti, olet ikään kuin tällä hetkellä valinnut tuon yhden ammatin, virittäytynyt sille ja et niin valmis vastaanottamaan muiden alojen uusia haasteita. Niinpä on siis väliä sillä, mitä treenaat: ettet treenaa vanhan ikävän alasi juttuja ja että panostat täysillä niihin ammatteihin, joista nyt haet töitä tai joiden töissä haluat pysyä.
* 483. Voiko olla, että kun nuori aikuinen on parikymppinen ja joutunut vanhempien haavealan opiskelijaksi, niin hänen isänsä elää omia haaveitaan hänen elämänsä ja etenkin opintojensa kautta kuvitellen hänen ihmissuhteensa opiskelupaikalla kovin tärkeiksi ja jotenkin lämpöisiksi, koska ne koskettavat isän haave-elämää, josta isä tuntee lämpöisesti? Ja niin isä ei keskustele järkevän aikuisen tapaan lapsensa elämästä vaan kuin telkkusarjaa seuraava fani sarjan tapahtumista ja siitä kuinka joku on komea tai muuten hieno. Ja niin eivät siis tavalliset mielipiteet mene isälle perille vaan pitäisi etäännyttää hänet kuulumisista ja olettaa, ettei hän ymmärrä sen vertaa, että niitä hänelle voisi kukaan välittää.
* 484. Yleensä, kun on puolituttujen suomalaisten kanssa tekemisissä, niin hyvin saa tilaa tekemisilleen, jos tekee jotakin ihan luonteensa mukaista, silloin muut myös myöntelevät, että juu tärkeitä juttuja tuollaiset, tekemisen arvoisia, kuka nyt niihin pystyy. Mutta jos olet ihan väärässä lokerossa, siis teet eri tyypin juttuja kuin minkä tyypin ihminen olet mieltymyksiltäsi ja arvoiltasi, niin muut laittavat stopin päälle ja yhtäkkiä maailma on täynnä kieltoja sinulle, vaikka muut saisivat olla vapaasti. Mutta jos sitten vaihdat omantyyppiseesi tekemiseen, jossa viihdyt, niin saat olla vapaasti. Mutta osa vöestä luulee sinua omantyyppisekseen tai vanhempiesi ym vahvasti vaikutteena olevan ympäristösi kaltaiseksi ja menee siis pieleen näissä ohjailuissaan terveemmille urille.
* 485. Pitäisikö science fiction kirjoissa lukea, että ne ovat vain tieteen ammatteihin orientoivaa kirjallisuutta, kun niissä kuvataan vain titeen alan töitä ja tieteentekijöiden ymmärrystä eikä ammattien ja maailmankuvien ja taitojen kirjoa laajemmin? (Vanhempani laittoivat minut lukemaan niitä valtavat määrät. Miksi se vaikutti ammattialaan, jolle jouduin, jos en katsonut ylöspäin vaan pikemminkin alaspäin tieteen alojen ihmisiin? Olisin olettanut elämän ja henkilökohtaisten piirteideni olevan muualla.)
Onko TV:n iltauutisissa samaa: orientoidaan työhön, oli se järkevää eli ei, kuin ihmiset olisivat lusmuja ja heidät pitäisi salakuljettaa heidän huomaamattaan töihin. Eihän se niin ole, vaan ihminen luistaa pois ammateista, joihin ei sovi, ja etsiytyy kokopäiväisiin tekemisiin, joissa viihtyy ja joita arvostaa, etsii niistä ammattinsa, hyvän paikan, johon juurtua, jossa rehottaa.
* 486. Olen tässä ammattia vaihtanut itsekin ja suuntautumiseni vaihto tuntuu sujuvan ongelmitta, mutta elämänkuviot, joita se synnyttää, hämmästyttävät. Ilmeisesti uudella alalla ei ole niin kuin ennen mutta eri asiaa harrastanut vaan on koko elämä vähän niin kuin tuon toisen alan harrastaja siinä tilassa, huoneessa, jossa harrastaa, eli vertautumiskohta on toinen, sosiaaliset säännöt ovat toiset ja kommunikaation harrastuksestakin vertautuu toisiin asioihin kuin ennen. Samoin oletukset ihmistyypistä voivat olla toiset ja sen myötä sosiaalinen lokero ja sen tuomat elämänmahdollisuudet toiset.
* 487. Elämäänsä tyytymättömillä on kai usein ihan eri tekemisistä pitävä työ- tai opiskelukaveri, joka aina on mukana ja tuumaa, että hänkin sitä samaa kyllä on harrastunut, niin että kaikki harrastukset lättänöityvät eri tavoin suuntautuneille sovitetuiksi ja tuttavilla on vaikeuksia erottaa, kuka oli innokkaimmin harrastunut ja kuka vain joukon jatkona. Eli ei kai pitäisi niin valistaa opiskelukavereita ym kaiken maailman hienoista jutuista, jos näillä itsellään on jokin vahva sinulle sopimaton harrastuneisuuden ala, vaan etsiä seuransakin kivoista itselle sopivista harrastuksista eikä töistä. Seuranpito jumiuttaa toisten kaltaiseksi ja siksi viaton juttuhetki kahvilla tai ruokalassa tai muuten vain ajan kuluksi työkaverien kanssa voi karsia omanlaisia harrastuksia pois, kun tulee työkaverien tavoista ja elämänrytmistä yllättävän paljon sitä sun tätä vaikutetta ja ulkonäkö kanssa tulee heidän suuntautumisensa tyyppiseksi.
* 488. En pidä elämäntavan tai persoonallisen tyylin tai henkilökohtaisten tapojen matkimista toiselta hyvänä ideana, koska niin menettää mahdollisuuden sovittaa tekemisensä ja tekemisentapansa itselleen sopiviksi. Seksuaalisuuden myötä voi oppia, mutta mielestäni niin on parempi oppia taitoja ja johonkin ryhmään kuulumisen tapaa kuin muuttua tavoiltaan toisen kaltaiseksi. On olennaista se, että laajentaa elintilaansa valinnanmahdollisuuksien mielessä - ja meiningin luontevuuden osalta, jottei tee niin monta järjestelyä, että menee itse niiden alla lyttyyn. Yleensä on paljon helpompi sulatta etäisiä juttuja kuin omaan henkilökohtaiseen tyyliin vaikuttavia juttuja.
* 489. Satuin lukemaan nettiuutisia samaan aikaan, kun kansainvälisen avaruusaseman 15 vuotta miehitettynä olleelta avaruusasemalta tuli suora lähetys juhlapäivän kunniaksi: kovin olivat insinöörimäisiä tai tiedeorientoituneita rakenteluhenkisiä aivan liian miesvaltaisen ja työkeskeisen työpaikan meiningin mukaisia. Vaikuutta siltä, että selittämättömäksi jäänyt yliopistoaikojeni ympäristöni insinöörityökeskeisyys oli juuri tuota, kai ihailivat astronautteja, vaikkeivät siitä olleet maininneet ja vaikka monet olivat muilla aloilla ja niin tuntui tavallinen yliopistoelämä heistä luksukselta.
* Tällä blogilla on nyt 5.11.2015 ollut 5010 katselukertaa.
* 490. Jos on herkkä tunnelmille tai sosiaalisille vaikutelmille niin, että katsellessaan huonettaan voi siitä, miten on tavaransa levälleen jättänyt, muistaa sen meiningin, jolla eleli, kun tavarat siihen jäivät, niin silloin ehkä huomaa, jos jostakin sosiaalisesta vaikutteesta, esim. tuttavasta, tai tekemisestä jää elämään särö, ikävämpi meininki, itselle sopimaton, väärille ammattialoille vievä tai muuten huonontyyppinen. Näin jos voi jättää huoneensa joksikin kaudeksi vähemmälle järjestämiselle tai tarkalle siivoamiselle, (mutta kivaksi saa laittaa muttei kamalan tehokkaasti kaikkea kerralla), niin huonettaan katsoessaan huomaa, mikä oli hyvin elämän kannalta ja mitkä kohtaamiset tai muut seikat toivat huonoa vaikutetta, pois hyväätekeviltä urilta. Joskus jokin vaikute on hyväätekevä vähäisessä määrin muttei suuressa määrin, esim. tuttava kiva etäisenä muttei lähipiiriin sopiva. Joskus jokin vaikute on huono jo vähäisinä annoksina, esim. vanhan tutun ikävän dominantin elämänalueen kannattajat.
* 491. Huomionkäyttö vaatii joitakin huomiokykyyn liittyviä lihaksia, joiden hiljalleen ihan vähäisestä ajasta lähtevä harjannuttaminen on edellytyksenä mieltymystenmukaiselle tekemisentavalle, omien haavejuttujen mahdollisuudelle arjessa ja omalla tyylillä tekemiselle, ks. tuollaisesta harjaantumisesta ohjeet http://liikuntaa.blogspot.fi/2015/06/liikunnan-innon-ja-energisyyden.html ja http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html .
* 492. Työn ja harrastusten lisäksi paikkakunta, kirjat joita on viime aikoina lukenut,
ammattialat, joihin samaistuu vaikkei olisikaan niillä itse, viime
aikoina tavatut ihmiset, jotka ovat jääneet miettimään sinua, ryhmien
omimmat tapahtumat & tekemiset, joihin on viime aikoina osallistunut,
klisheemäiset ryhmien jäsenet, tapaamiesi ihmisten käsitykset näistä
ryhmistä, ym vaikuttavat elämän ympyröihin paljon, tekemisten
tuloksiin paljon, etenkin jos kyseessä ovat sosiaaliset asiat. Niinpä
hyvät elämänvalinnat saattavat vaihdella seuran mukaan.
Oisko noi niiku uomia, joissa on viimeisten parin viikon aikana ollut.
* 493. Joskus työn tekee paremmin, jos ei ole itse urautunut juuri
sille kohdalle vaan keräilee koko elämänpiiristään kivoja juttuja
työpäivää, työntekoa ja työn ihmiskontakteja piristämään, on ikään
kuin vikkelämpi ja monipuolisempi, joustavampikin, kun ei ole aivan
urillaan vaan vain tekemässä jotakin kivaa.
* 494. Kirjoitin onnettomuuksien syistä: "tai ystävän petettyä (sosiaaliset kuviot muuttuvat ja niin tekemisentapa muuttuu, tekemiset vaihtuvat, sosiaaliset kiinnekohdat muuttuvat ja niin voi itsellä olla yllättäviä piirteitä, elämänkuviot muuttuvat ja uudet kontaktit mietityttävät vaikkeivät kiehtoisi, ja noille muutoksille ei ole etukäteistilausta tai suunnitelmaa)" Kun jäin tuota miettimään, niinystävän rooli omien tekemisten mahdollistajana on yllättävän suuri, valtavan suuri. Kun menen jonnekin, oletanm tulevani siellä juttuun ihmisten kanssa ja jollen tule, niin en viihdy siellä ja paljon luultavammin vaihdan pois. Niinpä oman sukupuolen opiskelukaveri ikävällä alalla voi olla suurin syy siihen, että siellä pyörii. Pyörisikö muka, jollei olisi yhtään samalla tyylilajilla juttelevaa juttukaveria? Vastakkainen sukupuoli ei kiinnosta niin paljon, jos heidän valttinaan on juuri epätoiveala. Mieluummin etsii paria muualta ja samanmielisiä ystäviä.
* 495. Jos on jotkin vanhat ympyrät ja jokin vanha ammattiala, joiden piirissä tuntee ihmisiä, niin tuon väen myötä on vanhat urat, joille keskustelut helposti loksahtavat, jutellaan tavallisia, niitä näitä tai maailmasta ja viimeaikaisista mielenkiinnonkohteista, yhteisistä tuttavista tms jotakin, mikäei ole tuolle alalle pakottavaa, mutta mikä on niin sen vinkkelistä, sen ammattivahvuuksien ja sille tyypillisten laiminlyöntien lähtökohdista, että se tekee tuon alan kaltaiseksi - ja ei kai edes täsmälleen vaan sillä tavoin summittain kuin ne, jotka pitävät tuota alaa hyvänä elämänä. Samoin tulee noista keskusteluista tai noista tuon alan väljemmistä uomista henkilöitä, asioita, sanamuotoja yms kiinnekohtia, jotka tekevät käytännön asianhaaroista tuon alan elämän tyyppiset ja niin myös sen tapaan takeltelevan tekemisen ja sitä myöten tuolle alalle tyypillisen tyylin, josta kai ammatillinen suuntautuneisuus tunnistetaan. Sen sijaan, jos joku on muuaal alalla tai ihan onnistuneesti vaihtamassa laa, niin hänen päivänsä rytmi on erilainen, siinä on erilaiset kiinnekohdat ja sen lähestymistapa ja näkövinkkeli ovat erilaiset. Ne ovat kai vanhan alan korvanneet ruokatauolla ja aikaa riittää loputtomasti noiden toisten alojen vinkkeliin, mutta vanhan alan tekemiset sivuutetaan kuin ne eivät itselle kuuluisi, samoin vanhan alan huomiot, keskittyneisyys sen tyyliseen keskusteluun, jätetään kokonaan pois sille tyypilliset huomiot ja aiheet ja seura etsitään muualta, mennään vanhan ammatin tyyppisistä ohitse kuin ventovieraista ja tykästytään aivan muuntyyppisten ihmisten seuraan, matkitaankin heitä, laumoitutaan ihan muualle kuin vanhaöe alelle.
* 496. Tästä kirjoitin jo, mutta tässä pidemmin:
Jos vaikka osallistuu jollekin
harrastuskurssille, niin sinne on tullut väkeä, joka on kukin
omanlaisensa ja omantyyppisestään asiasta kiinnostunut kurssin
tiimoilta ja omista lähtökohdistaan. On ikään kuin hahmo, että tätä
haluan tehdä täällä kurssilla, nämä asiat kiinnostavat minua, ja
siihen sitten saa luvan muilta kurssilaisilta: kiva, kun muutkin
harrastavat samantapaisia kuin minä.
Mutta sama ilmiö on muuallekin, kun menee: katsoo, ettö milalisia
ihmisiä siellä on ja millaista olisi näiden omin, näille sopiva elämä,
joka tekisi heidä ttyytyväisiksi ja viisaiksi, ja siihen erityisesti
antaa heille luvan. Eli muuallakin on kullakin oma hahmo, tietyt asiat
mielessään että mitä haluavat siitä paikasta tai minne ovat menossa,
ja siihen sitten yleensä saavat luvan.
Väärälle alalle joutuvalla on kai yleensä nämä hahmot pielessä. Saattaa nostaa
puheenaiheeksi asian, jota vastustaa. Sen sijaan pitäisi olla
harrastusteema tms kiinnostuksenkohde, jonka ei tarvitse olla samasta
aihepiiristä, jos sinusta on ok vaihtaa maisemaa siis paikkaa siihen
aiheeseen.
Eli pitäisi kai olettaa muiden huomion olevan summittainen ja
persoonallisuuskuvaa muodostava eikä keskusteleva, saati sitten
vanhojen keskustelujen ym tekemisten maisemassa kartalla. Niin että
tee "karikatyyri" siitä, mitä haluat ja millainen olet, niin pääset
sentapaiseen lokeroon. Väärässä paikassa olijalle se lokero on paikan
vaihto heti.
* 497. Ammatinvaihdossa ei ole tarkoitus kopioida haaveammatin ihmisiä ihan tarkkaan vaan säilyttää oma näkemys, omat hyvät puolet, oma elämänviisaus, oma näkemys siitä, mikä elämässä ja haaveammatissa on arvokasta. Jos kopioi liian tarkkaan, tulee paikoilleen urautuneen ihmisen viat, voi tulla näköalattomuus,sosiaalisten taitojen ja lokeronvaihtokyvyn puute, yhteiskunnan toiminnan ylläpitämisen taitojen puute, huono elämänlaatu ja kapeampi elämänpiiri. Monta hyödyllistä yhteisössä elämisen ja oman tien löytämisen taitoa opitaan koulussa kavereilta ja siitä, mitä kouluopissa on yhteisön arvpjen ylläpitämisestä ja rakentavasta tavasta toimia yhteiskunnassa, esim. harrastaa tai olla ammattilainen jossakin, olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, olla löytänyt oman tiensä mutta yksilöllisesti eikä toisten kylkeen jumiutuen erilaisuutta peläten. Jos on enemmän tuttuja, niin on helpompi siitä kirjosta löytää tukea eri puolilleen, eri harrastuksilleen, mieltymyksilleen, arvoilleen ja luonteenlaadulleen sekä mielielämäntavalleen.
* 498. "Hyvien juttujen keräilemisestä
Kiva juttu sen sijaan on sellainen, missä tekeminen sujuu ja viihdyt sellaisessa puuhassa hyvin. Kivoihin juttuihin voi satsata lisää aikaa ja ehkä energiaa ja tulla niin paljon onnellisemmaksi.
Jos jokin asia vaikuttaa lättänältä, on sinulla siinä enemmän näkemystä kuin malleillasi siinä."
TÄRKEÄ
* 499. Keskustelutavalla myös on väliä. Se ei saisi olla vanhan ikävän ammattialasi tyyppinen eikä sentyyppinen, millaiset ihmiset laitetaan ei-niin-kivoille aloille. Vaan sen pitäisi olla haaveammattialasi/-alojesi tyyppinen. Se ei saisi olla valittu ihan vain sen perusteella, mitä muut parhaiten kuuntelevat, sillä moinen johtaa sinut heidän mieliammatteihinsa. Jos osa jää kuuntelematta, on liian oman alasi tyyliä, niin se kai lasketaan persoonallisuudeksi ja syyksi sinun mennä mieliammatteihisi.
Haaveammatin tyyli ja näkövinkkeli tulevat sinulle luonnostaan, kun innolla harrastat haavealojesi juttuja, kun ne vievät ison osan aikaasi ja kun katselet asioita niiden vinkkelistä vähän kuin olisit niiden harrastusympyröissä.
* 500. Mikä ainakin minun elämääni häiritsi opiskeluaikoina oli, että kaveripiirissäni oli ainakin yksi selvästi vanhempi ihminen, jota luulin ikäisekseni. Olisi hyvä osata heitä jotenkin tunnistaa, jottei oma elämä menisi mönkään siksi, että vieressä vanhempi ihminen haluaa hyötyä nuoremman kasvatuksesta tai muista vahvuuksista. Vanhemmalla ihmisellä on paljon enemmän kokemusta asioista, niinpä hän istuu seurassa jokseenkin kyllästyneenä mutta nappaa äkkiä ideat ja tekee jonkinlaisen näköisversion siitä, millaisia ne jutut hänen kokemuspiirissään ovat olleet, jotenkin erityisen elämänmakuiselta (tai muuten tavoitteenomaiselta) vaikuttavan mutta niin ulkomuistista tehdyn, että jos nuorempi siinä vieressä nappaa idean ja koettaa tehdä perässä jotakin samantapaista niin tulee vain lättänää kiinnostumatonta tai ei-niin-kiehtovaa. Vanhempi ihminen on ikään kuin eri pohjalta koko ajan, kun taas omanikäinen on ihan siltä tutulta pohjalta, mitä itsekin elää siinä juuri, ja niin oamnikäiseltä napattu idea voi kantaa elämää paremmille urille paljon helpommin.
* 501. Lapsena
harrastin tanhua. Tuli äsken mieleeni, että urautuuko aikuinen tanssin harrastaja siksi,
että harrastaa tanssia ja tanssinopettaja, esim. kansantanssin
opettaja opettaa lapsia ja lapset ottavat harrastuksensa sydämelleen,
haluavat siitä osan identiteettiään, sitä, miten kasvavat aikuisiksi
seuraavat 10-20 vuotta, ihan pikkuohjeistakin että askel askel napaus
yms, niin tuleeko silloin tanssinopettajan ohjeista liian painotetut
ihan vain tottumuksesta, älytön kaava identiteetin painolla eikä
tanssi vain itsensä ilmaisemisen ja hyvän tervehenkisen elämän apu,
yksi elämän tekemisistä. No jaa, en tuosta tiedä, mutta lasten kanssa
oleminen tuo varmaan myös älyttömiä kaavoja.
Varmaankin myös se, että ympäristön aikuisilla on omia lapsia, joita opettavat.
* 502. Vanhoja lapsuusmuistoja isästäni pyörii tänään mielessä. Mietin, että jos elämäni menikin pieleen siksi, että isäni (ja äitini) oli teoreettinen, matemaattisesti suuntautunut, mutta huono käytännön töissä. Niin jos hän tsemppasi käytännön töitä liikaa koska ei muuten osannut näyttää minulle mallia, niin sitten otinkin mallia hänestä taitamattomasta yksittäisissä jutuissa ja hän vain oli litussa, kun ei saanut omalla tavallaan elellä. Niin että tosi huono malli vanhemmissa ja eivät tajunneet, että lapsen pitäisi saada olla erilainen kuin he tai toinen lapsi. Niin sillä tavoin olisi oppinut itse, ollut onnellisempi ja löytänyt oman tiensä, vaikkeivät vanhemmat osanneet neuvoa.
* 503. Voiko olla, että jos on oikein ikävän ja eri tavoin suuntautuneen seuran kanssa tekemisissä, niin pitäisi jättäytyä kokonaan pois ikävän alan jutuista, edes keskustelemasta tai kommentoimasta niitä ainakaan ikävän alan vinkkelin tapaisesta vinkkelistä. Ja sen sijaan olla tekemättä sen alan juttuja ja mennä mukavampana tekemisenä syömään, laiskotella, olla uninen ja vaikkapa kahville ja leivonnainen - siis valita ikävän alan tekemisistä ne, jotka ovat lähinnä lomailua, ja vasta muualle päästyään siirtyä omiin harrastuksiinsa, joita tuo toinen ei jaa. Omien harrastusten vinkkelistä on kai hyvä katsella asioita jonkin verran, niin on niiden tunnelmainen ja edes jotakin niiden viisautta mukana, mutta niitä ei voi jakaa ikävän alan ihmisten kanssa, jolleivät nämä itse satu harrastamaan samaa, kun muuten korvaavat moiset vieraat asiat tutulla työllään sinunkin elämässäsi. Ja omiin oloihinsa tai muualle heistä eroon päästyään harrastaa omien mieliammattiensa ja mieliharrastustensa juttuja, tekemisiä ja niiden näkövinkkeliä paljon, täysipäiväisen ammatin tuoman verran tai sinne päin tai ainakin lempiharrastuksensa verran.
* 504. Maailma voi olla sama kaikille, mutta jokainen ikäänkuin soittelee siitä ewri kieliä ja niin se käytännössä on ihan erilainen eri ihmisille. Esim. jos miettii vaikkapa punkkaria, kotona viihtyvää vaista ja työkeskeistä inbsinööriä, niin jos menevät minne vain niin kohtaavat heihin päin käännetyn heidän tyyppisen puolen kaikista ihmisistä: "Umpf." / "Mummon leivonnaiset" / "Kai sellaisen voisi järjestää." Ero on kai siinä, minkä asioiden ja elämänalueiden himoharrastaja olet niin, ettet melkein muuta teekään.
* 505. Marketissa oli viherkasveja myynnissä, enimmäkseen paksulehtisiä tummia ja aika pieniä, toivat tyyliltään mieleen kapakan tai ravintolan tai sentapaisen elämäntavan, mikä sai minut jälkikäteen tajuamaan, että rahapuu, siis pyöreät paksut lehdet omaava puumaisen tönkkövatinen viherkasvi, niin ikään tyylinsä kuvastamalla elämäntavalla opettaa, miten saada rahaa: joko työ, sijoittaminen tai myynti. On aika lailla ruokakeskeisen rauhallinen elämäntapa, jonka hyvänä puolena on, että se ottaa kaavan, joka työ tms osin on, tavoitellakseen ja tekee sen hyvällä laadulla niin, että omat toiveet hyvästä laadusta, idearikkaudesta, vapaudesta jne tuovat kaavan sisälle, sen noudattamiseen vehreyttä, elävyyttä, viihtyvyyttä, laatua ja joustavuutta, vapaa-ajanomaisuutta työpäivään. Tai jotain sellaista. Mutta tuosta sitten tuumin, etten ole noin kaavaan mahtuva, että mikä minulle sitten työksi, niin luulen, että muut viherkasvit opettavat muita versioita, joista voi olla työelämän kannalta iloa, vaikkeivät niin rahakkaita olisi. Esim. minulla on amppeliviherkasvi, joka kasvattaa muutamaa loputtoman pitkää vartta ja varsiin aina jonkun välimatkan päähän vähän niinkuin sydämenmuotoinen lehti: lieneekö minulla siinä ollut bloggaamisen ohje jo monta vuotta, mutten kyllä ole rahaa siitä saanut, että jsoko tuo rahapuu juuri on se, mitä rahansaannin kannalta kehutaan, mutta jotenkin luulisin, että vähän erityylinen erilaisille ihmisille kuuluisi rahapuunkin tms olla.
Molemmat vanhempani rakastivat työtään, kenties enemmän kuin mitään muuta. Voiko se liittyä siihen, että heillä oli joulukukaksi ostetusta amarylliksen sipulista kasvattamansa amaryllis tai pari ikkunalla tavallisena kukkana läpi vuoden?
Minulla pyyhki joskus hyvin, tuntu, että oli kaikki ovet avoinna juuri sellaiseen elämään kuin mitä haluasin ja vietin aivan ihanan vuoden viikot maatalouskoulussa, kun ennen olin kärsinyt yliopistolla. Silloin minulla oli ikkunalla nukkumaija (se ei kestä suoraa auringonvaloa).
Kasvien ymmärtämistä tuntuu opettavan traakkipuu, lemmikkieläimet ja pikkulinnut sekä kenties suomalaiset puut.
* 506. Venäjän Siperian puoleisen osan länsipäädyssä sijaitsevan Novosibirskin kaupunkiin netissä törmätessäni koin yllätyksen: oli ihna kuin isäni! Piirteet, joita olin luullut hänen omiksi jumiutumikseen, olivatkin kokonaisen kaupungin vahvimpia piirteitä, mm tiettyjen ammattialojen painotus ja toisten puuttuminen perusnäkökulmasta. Kai hän oli sieltä kotoisin tai tuon seudun suuri ihailija, vaikkei niin sanonutkaan. Eli varmaankin kannattaisi tehdä nettihakuja niistä seuduista, joita vanhemmat ihailevat, jottei taistelisi kokonaisia miljoonakaupunkeja vastaan, kun luulee vain vanhempiensa kanssa jostakin omasta elämänmenostaan jutustavansa. Äitini aina ihaili Kiinan Mantsuriaa ja siitä kään en niin tiedä mitään, mutta oli kyllä kiinalaisen mallinan, kovin työtätekevä ja miesmäinen. On helmpompi sanoutua irti yksittäisen paikkakunnan tai seudun mielipiteistä kuin vastustaa niitä, kun luulee niiden olevan elämänhistopriansa vuoksi nistkaansa juuttuneen vanhan ihmissuhteen irrationaalisia päähänpistoja. Jos henkilö on kopioinut mielipiteensä muualta, hän ei muuta niitä samalla tapaa kuin omia mielipiteitään, mutta toisaalta, jos asia tulee puheeksi kyllin selvästi, niin tuttavat eivtä laske niitä hänen omiksi mielipiteikseen vaan hänen mieltymyksiinsä pohjautuvaksi puolueellisuudekseen, johon ei tarvitse osallistua - luulen. Mutta vanhempiini on minulla jo välit poikki, vuosia sitten.
* 507. En tätä nyt niin tiedä, mutta voiko olla, että kiinalaisella työntekijällä, joka tekee kamalasti töitä kamalan työorientoituneesti ja urautuneesti, ja joka siksi kenties sopisi vinkiksi siihen, miten ammatinvaihtaja osaisi tyyntyä yhteen ammattiin vain, vaikkakaan ei ollenkaan niin urautuneesti, ja olla niin aidosti tyytyväinen elämäänsä, niin onkohan sellaisella kiinalaisella työntekijällä hyvin valittu työ: omista mielijutuista ja virikkeiden- ja vaihteluntarpeen työnkuvaltaan jo sisältävä, työntekijän omilla mukavuudenhaluisilla urilla ja luonteenlaadulle sopivasti? Eli työnkuva on laajempi, enemmän omien isoimpien mieltymysten kohdalta ja työn rytmi itselle juuri mukava?
* 508. Pitäisiköhän ainakin vanhemmiten ammatinvalintaa katsella vähän kuin itseään henkilöhahmona, jonka omat mieltymykset, ihanteet, arvostamansa asiat ja omasta mielestä hienot taidot sekä omantyyppinen sosiaalisuus ja tapa olla rakentavasti yhteiskunnan jäsenenä muodostavat, niin että mikä ammatti siihen hahmoon sopisi eikä vain että työkkäristä katselee paikkoja ja hakee mihin sattuu?
* 509. Luulen, että jonkin ammattialaryhmän kanssa jää helposti tekemisiin, jos harjoiteltuaan ja opittuaan sen taitoja osan aikaa katselee asioita ja maailmaa tuon taidon kannalta hyvälaatuisesta ja syvällisestä vinkkelistä, vaikka tavallaan se olisi haikailua muille aloille. Näin siis sekä vanhalle ikävälle alalle jäämisessä että uuden ammattialan vakiinnuttamisessa suuntautumisekseen.Jos haluaa vaihtaa ammattialaa, pitäisi kai välttää tekemästä hyv'laatuista työtä sen vinkkelistä ja sen sijaan tuottaa korkeintaan puppua ja toisten kivempien alojen hyvälaatuista työtä tai puurtamista niillä.
* 510. Mietin tässä taas näitä ammattialojani. Ehkä olen hahmottanut väärin,
miten niitä mietitään. Pitää vain huomata isoimmat tekemisensä esim.
kahden viime kuukauden jaksolta, niin se on siinä.
Ihan niin kuin hahmottaisit jostakusta eri tyypin ihmisestä, että millainen ihminen tämä on.
* 511. Saako ammatin, jos ottaa sen ammatin saamisen harrastuksekseen? Siis esim. että saisin tästä palkkaa niin tekisin sen, mutta jollen saa niin en niin tee. Ja jos ammattitaitoani kasvattaisi, niin tekisin, mutten liiankauaa, jollei siltä tieltä saa oikeasti hyvää palkkaa suhtkoht pian.
* 512. Harrastukset on tärkeää säilyttää. Voiko olla että ne ovat eri asia kuin ammatti? Että olen esim. liikunnan harrastajan tyyppinen ihmisenä, mutten liikunnanohjauksen ammattilaisen, vaikka pidänkin liikunnasta kovin? Ehkä liikunnan ammattilaiset ovat niitä, joiden vanhemmat pitivät liikunnasta mutta he itse eivät niin, ja siksi heidän ilmapiirinsä on enemmän ruokaan, lättänyyteen ja näyttelemiseen liittyvä? Tarvittaisiin paikka toiselle ihmistyypille joukossa: niille, jotka pitävät liikunnasta itse kovin eli siis harrastajille, jotka pitävät harrastuksestaan kovin.
* 513. Näin kauempaa katsoen näyttäisi olennaiselta, ettei juttule ollenkaan sellaisten ihmisten kanssa tai tee heidän kanssaan yhdessä mitään, jotka ovat vanhan ikävän alasi innokkaita harrastajia tai sen vakuuttuneita ammattilaisia tai siitä kovin pitäviä, sitä kovin arvostavia. Sen sijaan pitäisi jäädä kivoissa harrastuksissa, tapahtumissa yms aihepiireissä juttelemaan uusien niistä myös ihastuneiden ihmisten kanssa ja antaa sen luoda itselleen tietä noiden aiheiden harrastamiseen päin, niihin ryhtymiseen, ja olla sen verran porukoissa mukana jatkossa, ettei ole yksinäinen susi vaan valtavirran osa ja paljon tuttuja tuosta aihepiiristä saava.
* 514. Onnistuneet harrastuksesi ovat pitkälti ihmistyyppisi: missä viihdyt, millainen olet. Siksi uuden ammatin ammattilaisia ei saisi kopioida niin tarkkaan elämäntapojen osalta, että hukkaa harrastuksensa, vaan vapaamuotoisemmin nuodattaa tuon alan perusvaateita, perustekemisiä mielekkyyksineen, puhetapoineen, näkövinkkeleineen jne.
* 515. Usein, jos on jokin ammatti, niin siinä tarjotaan tuon elämänalan mahdollisuuksia asiakkaille eli asiakkaina tyypillisesti on sellaisia, joilla on elämässään jokin este tuon aihepiirin harrastamiselle. Niinpä ei voi noin vain ryhtyä harrastuksensa tai kiinnostuksenkohteensa ammattilaiseksi, vaan on osattava vaalia sen harrastamisen mahdollisuuksia muilla, esim. ammatin tai harrastuksen teoriaperspektiivin, arvojen ja sen tyypillisten juttujen avulla, jottei itsekin hukkaa tuota elämänaluetta elämästään ja jää ilman ammattia ja harrastusta.
* 516. Voiko olla, että jos vanhemmilla on kavereita vain heidän pitämänsä työn ja heidän harrastustensa harrastuskavereita, niin he eivät tajua, että heidän elämänvalintansa eivät sovi kaikille? He tarvitsisivat kavereita, joilla on eri työ ja eri harrastuneisuus mutta jotka ovat kavereita kumminkin, vaikkapa kirjastoreissulla tavattu jonkun toisen lapsen vanhempi, jonka ammattiin, harrastuneisuuden piiriin ja elämäntapaan vertaisivat eivätkä kanssaan samassa lokerossa oleviin, samaan lokeroon etsiytyneisiin, joilla kyllä on jokin syy ollä niin harrastunut mutta isoin syy kumminkin on omat mieltymykset, henkilökohtainen sopivuus sellaiseen lokeroon eivätkä syyt, jotka sopisivat myös jälkikasvun elämänohjeioksi.
* 517. Kullakin ammatilla on oma ammattitaitonsa ja näkövinkkelinsä, josta se huolehtii arjen asiat ja elämän muutenkin. Toisenlaisella ammatilla ne ovat toisenlaiset. Eri ammattialoilla taidot ovat erilaiset ja jos menet kovin lähelle heitä, he olettavat, että huolehdit arkesi samoilla taidoilla kuin he, mikä voi olla onnettomuuksien lähde, jos sinulta kokonaan puuttuvat heidän taitonsa tai heiltä sinun tempauksesi. Siksi siirtymä ammatista toiseen pitäisi tehdä asteittain niin kuin sujuu hyvin, ja palata edelliseen askeleeseen ja ottaa pienempi askel, jos jokin isompi asia ei suju ollenkaan tai tulee kummia hankaluuksia niin kuin aivan eri ihmsityyppien ollessa keskenään tekemisissä. Vastaava ero on uskonnollisten ja ei-uskonnollisten välillä: koko askel toiseen seuraan ei onnistu kerralla vaan kohtuullisen kokoisissa paloissa niin kuin omat elämäntavat muuttuvat. Mutta se ei siis päde vain uuteen seuraan vaan vanha seurasi saattaa yhtä lailla vaatia ja olettaa sinun huolehtivan arkesi tiettyjen taitojen varassa ja valinneen, että olet heidän ihmistyyppiään isoissa valinnoissasi, eli jollet ole sellainen, niin pidä vastaavasti kauempaa etäisyyttä. Näissä kysymyksissä elämäntapaerot näyttävät usein luonteenlaatueroilta, joten jos jonkun kanssa tulet toimeen, mutta luonteenlaatunne ovat erilaiset, niin oleta, että siinä voi olla kovin suuri elämäntapaero, mikä merkitsee, ettei voi olettaa tekevänsä ihan heidän tavallaan, ei voi olla saman porukan määrässä saman alan harrastuneita vaan vain laajemman tuttavapiirin jäsen.
* 518. "Vappu toi mieleeni teekkarivapun, kun ihmettelin, mistä huono
ilmapiiri tulee. Lähetin aalto-yliopistolle vuodenaikojen elämisen
ohjeitani, mutta sehän menee myös kuvataiteen ja kaupan alan
opiskelijoille, jos nyt sitten menee perille. Jotenkin se toi kivaa
etäisyyttä insinöörialoihin. Tunsin aiemiin, että ne tarrasivat
kiinni, kenties sellaiseen kohtaan kuin äitini käsitys
työkavereistaan, jotak olivat insinöörejä, mutta jotenkin niin, että
äiti oli mielletty minulle dominantiksi läheiseksi hahmoksi kuin oma
koira tai lintu puussa. Nyt on helpompi kuin luen MeNaisia: erilainen
lokero mahdollinen. Kanssa viimeasikaiset tekemiseni auttavat ja
Itä-Savo-lehti: avasin sen noita miettien ja katselin, kun joku oli
tehnyt kuvateoksen Suomen linnoista, kai vanhoine tarinoineen. Luulen,
että insinöörialojen tarraava asenne johtuu myös esim. siitä, että
minut sotkettiin äitini verran insinööreistä kiinnostuneisiin, kun
itse en ollut yhtään. Ja että ohjautumisissa oletetaan kapasiteetti
heikoksi niin, ettei voi olla täysipainoisesti tekemisissä kuin yhden
asian kanssa kerrallaan, esim. ettei vaun lähestyessä ommella sitä
keskeneräistä paitaa valmiiksi, ellei satu olemaan vappua varten koko
paita. Voiko olla, että ongelmat tulevat väärän ryhmän, siis miesväen,
taipumuksesta pitää seuraa: kun menee jonnekin liian lähelle niin
alkavat pitää seuraa kuin ruokapöydässä kuin olisi leimaantumisesta
kyse eikä parin sanan vaihdosta ohimennen kun kerran aloittivat
keskustelun. Voiko mokoma vika tulla siitä, kun pitää eläimistä, niin
joku sittent unnistaa seuraa pitävät miehet eläimiksi mukamas?"
voiko tuohon olla syynä, että insinööri tarraa kiinni ystävällisen tyylsiiin sosiaalisin kontakteihin kuin kipeä? Silloin työoloissa kia on paljon parannettavaa, ja paljon enemmän kai olisi Aasiassa, jos aasialaiset ovat enemmän tuontyylisiä. Mutta sen sitten joku ymmärtämätön vanhempi ihminen tulkitsee nuorten rakkaudeksi, vaikka kyse on vain siitä, että joku aikuinen onnistui rahtaamaan elämäntaidossa taitamattoman nuoremman hetkeksi tekemisiin insinöörien kanssa esim. jonkin asian hoitaakseen, ja sabotoimaan muuta elämää, esim. siksi, että itse on insinööriharrastunut. Mutta kai se niin on, että seuraa pitävä on tyytyväisempi, hidassoutuisempi tai pulassa, kun taas omille teilleen vilistävä tuntee kuuluvansa ehdottomasri muihin puuhiin, aican muille elämänaloille. Noista aasialaistyylisistä pulista pääsisi kai eroon harrastamalla jotakin kivaa ihan erilaista jossakin muussa seurassa kuin ikävän ammatin, niin saisi elämänkokemusta, samoin harrastuneita tuttavia ja näkemystä elämään yhteiskunnassa laajemmin. Ja ammatinvaihto, jos tarvitsee, niin tavallista viralista kautta ihmisten kommenteista yms mielipiteistä välittämättä: eri alojen opinto-oppaista kurssit ja työvoimatoimistoista työpaikkoja ja tietoja kaikkien eri ammattien opiskelupaikoista. Ja jos joku sabotoi, niin poliisilla valittaminen, sillä onhan kyseessä iso asia, mutta silloin ei saa lyöttäytyä sabotoijan kylkeen kuin vaikka puolisoa tästä toivoisi itselleen. Näin akuempaa katsoen olettaisi insinöörialojen työpakkojen johtuvan siitä, että noilla aloilla on joukossa kovin insinööriorientoitunutta väkeä, usein sellaista, jonka oma työ ei ole raatavimmasta päästä vaan joilla on omaa elämää, ihailua insinöörialoja kohtaan ja ajatus, että insinööri puolisona olisi kiva. Silloin sitten vaikuttavat moneen, koska rimmaavat työn aiheen kanssa harrastuneisuudeltaan, jaksavat hyvin, tuntevat saavansa tehdä muutakin ja moni muukin etsii puolisoa.
* 519. "Endurancy or taking care of things
If one does something and gets disturbed by someone with something else to do, if one is doing things well, it is likely that one gets interrupted which is somewhat a burden, but if one does things sloppily and uses stupidity as an excuse, it is likely that one has plenty of time and one does not get disturbed at all. So reaching for endurancy often leads to sloppy, poor quality. While girls reaching for good quality leads to exhaustion and lack of freedom, which as a counter reaction lead to valuing feelings and taking others into account.
So cultural reasons like this can lead to big differencies in what women and men are like. But that does not mean that those reasons would not exist. No, the differencies exist, even if they for some part have a cultural and not necessarily biological background.
On the other hand, men sticking to more work like ways can on one hand be a consequence of poor quality leading to need of advices of others, and on the other hand it can be just a liking, a tendency to fit into another kind of role than women.
Since men like different kind of style, criterions, ways of doing, ways of being social and ways of living in the society and ways of living, men and women should not be considered alike. If some man wants woman like things, that is just hos personal opinion, not a reason to count him woman like, since he propably wants something very different from women. Likewise if some women like men's things, thye typically do it in different style, with a different level of skill and with different emphazies and different ways of living than men - and so they do not end up man like in their favourite job but choose something else instead: they naturally have the tendency to pick otherwise. And men too naturally have the tendency to pick a different style and different criterions with different levels of skills than women likewise saying that they are interested in the same kind of job.
--
On the other hand, let's look at this from what I learned the men's point of view to be like when I studied men's profession that my parents happened to like but which I felt no inclination toward.
The men did not like their studies, They said here we are, we cannot help it, we did not like the studies and the hard work, so we tried to get away to the wide world, but we got returned back by our female aquiantages, so it was of no use, now we are stuck here, look at that guy too: the same with him, just impossible and without any real reason this all, things just don't make sense.
So what was the problem? The men had a view that women are a group that has uniform opinions, kind of adding all women's views together without regard on who was like what. They mixed evil women's deeds with the society's moral expectations, so as some evil woman came bang bang get back to your slave like position, they took it as an opinion supported by the society which it was not. They did not go to the police. They did not go to the studies bureau to choose from tens or hundreds of groups of academical professions, of their courses open to all to which one can continue to major in if one just studies them. They did not go to the work office where free working places of all kinds of professions are available and where one can get information on studies of all professions. Those would have been the official road to change profession, not dependent on the opinions of aquiantages or relatives etc."
* 520. Niin kuin voi liikunnassa fyysistä kuntoa kasvattaa vähitellen liikunnan määrää lisäämällä, niin voi kai elämänkokemuksessa ym taidoissa saada harjannuusta vähitellen tuontyyppisiä mielekkäitä tekemisiään lisäämällä, sitä sun tätä päivien piristykseksi ja elämäniirin avartamiseksi, muttei aivan ummikkona toisten omiin piireihin, jottei tule listityksi. Vastaavasti voi vähitellen tai nopeamminkin vähentää ikävien alojen tekemisiä ja esim. vaihtaa opinnot kaupunginkirjaston kiinnostaviin aina uusiin aiheisiin ja niistä jatkaa osin harrastuksiin ja uusiin ammatteihin aivan erlaisilla kiehtovammilla aloilla.
* 521. Tuosta parin kohdan takaisesta lainauksestani tuli mieleeni, että joistakin kai lemmikkieläinten, lintujen ja ei-niin-kiinnostavien tuttavien asema tuntuu toisten elämissä liialliselta. Vaikka joki asema olisi liiallinen, ei sitä saa ryöstää itselleen tai laittaa muulle, vaan korkeintaan vain kieltäytyä kunnioittamasta kyseistä henkilöä niin paljon, mutta muuten kullakin vain itse ansaitsemansa asema, ei toisten! Usein ainakin Suomessa asemaa on tekemisillä ja arvouilla yms linjauksilla eikä ihmisillä. Esim. oirassa on hienoa, kun se on taitavalla tavalla urheilullinen ja elämänviisas kävelyllä: tulee hyvä lenkki. Se ei siis ihan ole lenkkeilyn asemaa vaan viisaan lenkkeilykaverin asemaa, miksi koiraa yleensä kutsutaankin. Vastaavasti eläimet muilla piirteillään usein erinomaisesti suovat ihmisille mahdollisuuden johonkin, vaikkeivät ihan samanlaisia olisi, esim. pörriäisen lento tuo kesää lähemmäs ja lemmikkieläimet sekä pitävät ystävällisesti seuraa että opettavat eläinten kieltä, mikä on ihmistenkin luonnollinen alkuperäinen kieli ja jotakin sukua musiikille.
* 522. "Ihmisiä on monenlaisia ja niin myös makuja siitä, kenen kanssa olla ja kenestä kiinnostua, ketä arvostaa. Esim. akateemisesti suuntautuneet useasti arvostavat asiakeskeistä karua keskustelevaa ulkonäköä naisellakin ja vierastavat humpuukia, ylimääräisiä piirteitä aivan muunlaisesta elämästä, isompia koruja jne. Eli jonkun mielestä ruma voi olla jonkun muun mielestä juuri sopiva, paras. Ihmiset yleensä löytävät seuransa molemminpuolisten kiinnostuksenkohteiden ja arvojen, sosiaalisen tyylin yms mukaan. Siksi ihmiset, jotka pelaavat hyvin yhteen tietyn naisen kanssa, usein myös arvostavat hänen omaa luonnollista ulkonäköään, vaikkei se olisi yhtä fiksun, sosiaalisesti taitavan, nätin, elämänviisaan tms vaan ompahan juuri heidän elämäntapaansa sopiva.
Ihminen vierastaa muiden piirteitä liian lähellä itseään, niistät ulee huono pottuuntunut lyttyyn laitettu olo. Sitä paitsi juuri omat piirteet ovat sopeutuneet siihen, että omat ihmissuhteet ja tekemiset sujuvat parhaiten, ja muiden piirteillä ikään kuin säätyy väärin, jää elämästä pois.
Jos puuhaa jotakin, mistä tykkää, on kukoistavan näköinen ja saa juuri silloin juuri niissä merkeissä uusia ystäviä, tuttavia, heiloja. Mutta jollei tykkää, niin on niissä ympyröissä ikävän tai väärän näköinen, kun onkin omasta puolestaan säätynyt muuhun, parempiin tekemisiin, ja niin ei niiden porukoiden kanssa tule juttuun, mutta kylläkin noiden kivempien aiheiden väen kanssa. on kuin ihmiset siellä olisivat ihmeellisiä, mutta he vain viihtyvät, kun ovat seurassasi, osin yhteisten tekemisten vuoksi ja osin oman positiivisuutesi ja sen vuoksi, että sinun siivelläsi noissa asioissa viihtyy, kun taas ikävien aiheiden ihmiset kapinoivat pois seurastasi, riitelevät, kaipaavat muille urille tai eri tavalla kuin olisivat ihan ikäviä ihmisiä."
* 523. Lainaus kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
"173. Jos yrittää elää seksuaalisemman maineen mukaan kuin minkä tuntee oikeaksi ja itselleen luontevaksi, niin helposti menee pinna kireälle, kun eivät suhteet ja elämä suju niin mukavasti kuin pitäisi. Jos haluaa olla enemmän seksuaalinen vähän kaikkien vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa, niin että siitä on itselle hyötyä asioiden sujuessa paremmin, niin sukupuoliroolit ovat siihen hyvät, muttei pidä omaksua mitä tahansa tai kehutuinta versiota oman sukupuolen roolista vaan itselle sopivin, johon vapaa-ajalla mielellään luiskahtaisi, josta hyvää elämää saisi ja itselleen sopivaa tekemistä, niin on sitten menevä ja hyväntuulinen ja ohimenevissä kohtaamisissa tai asioilla ehkä kolmannes vastakkaisen sukupuolen edustajista menee lokeroon "Ai nainen" tai "Ai mies" jotenkin komeasti, viehättävästi, miellyttävästi ja kanssakäyminen sujuu.
Toisaalta jos etsii sitä, miten itse olisi kovin seksuaalinen ja viehättävä, niin Elämä isolla E:llä säännön "Elä ja anna toisten elää" mukaan parempaan elämään suunnistaen tuo kai sellaista niissä ympyröissä, joista pitää, joihin haluaa ankkuroitua."
Tuossa tuo yksi kolmasosa on aika iso ryhmä tukena ja toisaalta selkeästi jokin suunta, valinta, johon elämässään suunnistaa. Lisäksi se on niin iso ryhmä, että useasti on läsnä joku siihen kuuluva niin, että muutkin tunnistavat, mihin kuulut.
* 524. Tollanen kirjoitelmani
"Suruun kuolemisen taidosta
"Eutanasia ja varautuneen tsempin rentouttaminen vajoten
Minulla oli joskus undulaatteja ja minulla on vaikutelma, että jos undulaatin pari kuolee, niin undulaatti kuolee itsekin. Se on jonkinlainen taito: kun ei enää mene hyvin, kun tunteet sanovat, ettei tahdo jatkaa elämää ilman puolisoa, niin undulaatti osaa kuolla. Käsittääkseni se on jotakin sentapaista kuin lakata yrittämästä varautuneesti tsempata kehollaan, esim. pitämästä jäseniään jännittyneesti, niin niihin kenties varastoituneet myrkyt, kuona-aineet yms vapautuvat elimistöön ja jos silloin haluaa ihan vain vajoten johonkin masennusta muistuttavaan haipua pois elämästä ja kuolla pian pois, niin kuolee - ainakin jos on undulaatti, mutta voisiko tuo toimia ihmisiinkin?
Tuossa undulaatti jää uskollisesti sen kanssa, mitä rakastaa.
Mutta vaikka minulla olivanha undulaattipari, joka vaikuttivat rakkailta toiselleen je meille, niin ei sosiaalisempi kuollut heti jäyhemmän perään. Mutta joskus vuosia aiemmin, kun kuulin, että undulaatti voi kuolla surusta, sanoin lemmikeilleni, että minusta se on kaunis taito, haluaisin oppia sen. Ja niin minulle ajan kuluessa lukuisten ihan hyvin voivien lemmikkieni myötä syntyi käsitys siitä, miten voi kuolla surusta undulaatin mallin mukaan."
Lainaus blogistani http://parantamisesta2.blogspot.fi
Vaikkei tuo toimisikaan, niin kai sillä voi jotakin muuttaa elämäänsä rakastamiensa asioiden suuntaan, vaikka olisivat kaukaisempiakin, ja jättää joukon ikäviä asioita pois, vaikkeivät muut olisi samaa mieltä.
Joskus aikanaan pohdin itsemurhaa. Äitini oli valinnut opiskelualani ja se teki elämän ihan kamalaksi, mutten tuntunut pääsevän siltä pois. Niinpä mietin itsemurhaa. Kuulin jostakin ohjeen, että jso jollakulla syöpäsairaalla tms on vaikkapa puoli vuotta elinaikaa enää jäljellä, niin hänen tulisi miettiä, miten ne haluaa käyttää, mikäon sitä, mitä hän toivoo elämältä, ja omistaa nuo viime aikansa sille kokonaan tai siten kuin tuntuu hänestä hyvältä. Siitä oli jotakin iloa ammattialan vaihtoon: aloin saada positiivista elämänsisältöä. Mutta kun sekään ei riittänyt varsinaiseen alanvaihtoon, niin pohdin taas itsemurhaa ja kehitin oman version tuosta ajatuksesta: mitä jos ajattelisin tekeväni itsemurhan tänään, niin sehän katkoisi välit entiseen, en millään voisi mennä insinöörialan opiskelupaikalle enää, ja niin jos lykkäisinkin itsemurhaani puoli vuorokautta, mutten kertoisi siitä kenellekään, niin voisin lähteä minne vain mistä eniten pidän, vaikkapa kotimaanmatkalle tai muun ammattialan tapahtumaan, työvoimatoimistosta hakemaan ihan eri ammattialan työpaikkaa, jotakin mistä kovin itäisin, tai aloittaa jonkin uuden upeanhenkisen harrastuksern tai ostaa rahoillani joitakin vaatteita, jotka olisivat aivan erihenkiset, toivomani elämän henkiset ja käyttää niitäpokkana - mutten mennä vanhaan seuraan tai vanhoihin kuvioihini. Ja niin tuo irtiotto, aina uudelleen ja uudelleen paransi elämäi olennaisesti eikä minun enää tarvinnut pohtia itsemurhaa, kun olin päässyt konkreettisesti paljon parempaan elämään, mm. paljon paremmille ammattialoille."
Eli jos on vaikeaa päästä vanhalta ikävältä alalta pois, niin sen kuvioiden ja ihmissuhteiden totaalinen laiminlyönti auttaa. Ei tarvitse kulkea heidän uomiaan, arvostaa heidän elämänsä kuvioita ja näkövinkkeliään, ajattelutottumuksiaan tai arvojaan. Vaan voi lähteä omille teillee, kiinnostaviin paikkoihin, löytää oma lokeronsa muualta ihan yhteiskunnallisesti ok kumminkin, jotenkin viisaampi vain, enemmän sellaista kuin miten elämä olisi tervehenkistä ja onnellista elää, vapaampaa, uusine ihmiskontakteinee, tyyleineen, identiteetteineen, puheenparsineen, elämänpiireineen, huolehdittavine asioineen ja arvoineen.
* 525. Yleensä kai sosiaalinen silmä sanoo, että kukin luo omanlaisensa meiningin ympäristöönsä, reagoi itselleen tyypillisin tavoin ja kullakin on oma näkemyksensä yhteiskunnasta, sen meiningistä ja tahoista, joiden kanssa tavallisesti joutuu tekemisiin. Eli jos joudut joihinkin kuvioihin jatkuvasti, niin ovatkohan ne sellaisia, että muut olettavat sinuntyyppisesi luovan niitä itse tahallaan. Esim. pakkoa pysyä vanhalla ammattialallaan luo ihminen, joka on kamalan tyytyväinen vanhaan ammattialaansa ja haluaa tehdä töitä sillä urautuneesti jatkuvasti vaikka muut kehittelisivät mitä kuvioita ja elämän vilinää. Joku toinen taas menee aina uusiin tapahtumiin ,harrastuksiin, pätkätöihin, ihmissuhteisiin jne. ja sitä pidetään jotenkin hänen meininkiinsä kuuluvana. Kolmas taas on kovin ihastunut johonkin elämänalaan, esim. taiteeseen ja jatkuvasti vapaa-ajallaan ja valintatilanteissa, kai rahankäytössäkin aika paljon, eksyy sen harrastuksiin, tapahtumiin jne ja tuppaa jäämään sinne, mitä pidetään hänelle tyypillisenä. Eli kullekin annetaan niitä kuvioita, joita hän itse tyypitettynä puheenaiheineen (ei siis mielipiteineen vaan aihepiireineen kai) nostaa elämän keskeisiksi elementeiksi. Eli siis jos nostat työpakon puheeksi, olet sentyyppisissä aiheissa viihtyvä - sen sijaan, että sanoisit, huh. päästiin lopulta töistä, nyt minä kyllä vilistän tai en ehdi tänään treeneihin, ja ketoa jostakin harrastusaiheesta tärkeänä.
* 526. Mietin tässä, mihin kouluja käyneen oma elämänviisaus katoaa. Eikö ole niin, että pitäisi olla vapaa ja harrastaa monenlaista kiehtovaa ja kivaa. Ja sitten kertoa niistä jotakin, jotta saa siihen tapaan viisaan lokeron itselleen. Muttei jäädä istumaan ja jutustelemaan, esim. syömään jotakin, vaan huidella tiehensä ennen kuin vanha ympäristö ehtii jumiuttaa perspektiivisi paikoilleen siihen, mitä he tajuavat ja mistä ovat harrastuneet ja niin lukea pois sinun kiinnostuksenkohteesi ja oman elämänviisautesi. Vanha koira ei opi uusia temppuja, on sanonta: ihminen omat uomansa löydettyään on tykästynyt niihin, eikä vääntäydy niiltä pois, vaikka sivistys, jota hän on väittänyt kannattavansa, niin vaatisi. Niinpä omien vanhempien luona käymiseen tämä ainakin pätisi, luulen: pari sanaa vain äkkiä lennosta ja taas menoksi omiin rientoihin kiireellä. Ja niin joka kerta, kun heidän kanssaan juttelee, niin perspektiivit kai eriytyvät ja kumminkin saat omanlaisesi lokeron.
* 527. Tuollaisen sisustusohjeen laadin http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2015/08/sisustamisesta-yms.html . Se voi auttaa insinöörialoilta poispäin pääsyä mutta haitata insinöörialoille päin vaihtamista.
* 528. Tuo laskunmaksuohjeeni lienee samoilla linjoilla elämän parantamisen suhteen, mutta enemmän pikkujuttu: http://tienraivaajat.blogspot.fi/2016/08/laskujen-maksusta.html .
* 529. Vuodenaikakirjoituksessani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html on syksyn elämisen ohjeissa tuollainen, jota ehkä jotenkin voisi soveltaa tähänkin, etteivät omat valinnat romahtelisi pois käytöstä tai jotenkin tehottomammiksi:
"Autumn vow
There is a song called something like I guess we have to say good bye to the summer. I altered the words:
"Though we got to say good bye to the summer, darling I promise you this: I'll safeguard all my loves, every time in practise, vowed with a kiss. I guess its gonna be a long snowy winter, but darling I promise you this: I'll safeguard all my loves every time in practise, vowed with a kiss.""
* 530. "Sometimes when someone is a much wrong role and much wrong position in
the society, others kind of throw obstacles on him/her, maybe partly
because such a position or classification would demand great skill in
overcoming such obstacles.
But if one then changes area of life, changes social classification to
what one is inclined toward but what others maybe do not consider so
good or so mainstream in the social circles that one was in, then
there opens a road, others kind of ease away the obstacles on one's
way, but the route leads to what one is sincerely interested in and
not to the old things praised and talked about by others in the old
social circles."
* 531. Voiko olla, että kun joillakin miehillä on parempi elämänlaatu kuin monella naisella, niin heille harmaa, siis työmäinen on omantyyppistä mieluista tekemistä, ei raatamista vaan pikemminkin ovat valinneet työn tyypin niin hyvin, että se on heille jatkuvaa tervehenkistä viihtymistä koko työpäivän ja vapaa-ajallekin sentyyppiset asiat tuovat hyvää mieltä. Että pitäisi olla jokin niin iso mieliteko, niin hyvin itselle sopiva elämänalue, että sitä tekisi työmäisen verran ja muut vain tuumisivat että huh huh mikä urakka! Mutta itse tuumisi, ettei tämä mitiä, ihan hyvin sujuu, kyllähän tässä viihtyy ja ihan hyvin jaksaa. Ettei työ silloin kenties olisi kaikista hienoimman kuuloinen mutta toisi hyvää elämää tervehenkisesti.
* 532. "112. When different kinds of people associate with each other on an internet discussion group or otherwise virtually, it is not enough to solve one's own problems and find a good way of living for oneself, since if others in the group or in the wide world who were recommended your group, if they have some tangles in their lives, some problems too difficult for their skills to solve, then the group too is likely to go ashtray and you cannot handle even ordinary matters there easily efficiently in common sense like ways like one ought to be able to do. So one should choose one's way of life and one's courses in life and one's communication's skill level so that they solve also the problems of others in a way that they are able to follow along. This is why people fond of food have some things easier for them in life, some possibilities more open: some argumentative people were in fact people in a too difficult situtaion for them and so they got cured by recommending something simple which bring contentment with life, like having a dinner. Likewise in Finland many lack climate skills at least partly, so they need to be reminded of the need to stay warm and to cure heat losses by staying in warm, eating, moving and most of all wearing warm enough clothes for example woolen clothes.
Often people fond of something, for example fond of some way of living and doing, have a good way to be with such things comfortable in a way that brings useful things from it. But often that way of being with those things is different from the ways of others liking the same things or who are skilled in those things to be with those things. So you cannot copy from someone such things while taking as a helping aid someone else, maybe more familiar but anyway too different from the one you are copying from, since all are fond of their own characteristical choises and cannot stand the choises of others, so you cannot put them so close to each other without ending in a fight."
http://feelingcomputers.blogspot.fi/2015/05/virtual-world-pictures-of-world.html
* 533. "Onnistumisten uoma
Silloin opin, että onnistumisilla elämässä on uomansa, jonka löytäminen tuo enemmän onnistumisia jatkuvasti niin kauan kuin on uomasta kärryillä.
Uoma on jonkinlainen tunteenomaisempi kohta kuivempien klonks- ja kraah-vaihtoehtojen välissä, sivistyneen sävyinen kohta tuossa tunteenomaisemmassa alueessa: sivistyksen tunnelma kertoo, että niillä kohden luultavasti on sivistynyt perspektiivi ja sivistynyt käytös käytössä, sopii siis yhteen muun yhteiskunnan kanssa ja on kulttuurin monien parhaina pitämät ratkaisut pitkälti käytössä. Tunteenomaisempi tyyli taas seuraa onnistumisista: noilla uomin on helpompi olal tunteva, on menestyksekkäämpi, elämä on niillä uomin paremaa.
Löytäisikö nuo uomat itseltään näillä ohjeilla?
* *
(Iän myötä kai muutumme enemmän omiin näkemyksiimme päin: taitomme ja sosiaalinen asemamme kantavat paremmin oikeiksi kokemiimme suuntiin, ja siitäkin seuraa paitsi taitavuutta opitun ja oman näkemyksen sopiessa yhteen, myös tunteenomaisempi tyyli, kun olemme paremmin sovussa elämäntilanteemme ja lähestymistapamme kanssa, sosiaalinen lokeromme kenties mielekkäämmin omiin mieltymyksiimme sovitettu eikä ympäristön ihmisten henkilökohtaisia haaveita tavoitteleva niinkään..) "
http://onnistumisiapain.blogspot.fi/2016/10/onnistumisten-uoma.html
* 534. Vaatteiden avulla sosiaalisen lokeron valitsemisesta http://kauneusjaviisaus.blogspot.fi/2016/10/vaatteista-ja-sosiaalisesta-roolista.html
Työmiesmäisten tasalevyisiltä vaikuttavien naisten "Housujen tuoma lokero on osin sitä, ettei näytä huterolta ja että on aika tavallinen ja miesten ymmärtämällä tavalla tekeväinen niin kuin sekä naiset että miehet hyvin voivat olla, jos haluavat. Ja osin muut tuumivat tyylistä: "On pukeutunut työmistyylisiin vaatteisiin. Haluaa siis olla niin kuin työmis. Työmiehet puuhaavat kaikenlaista. Niinpä sopii hänenkin puuhata kaikenlaista, jos kerran haluaa.", mutta siis kaikenlaista tavallisesti hyväksyttyä. Tavallisesti ongelmana kai on, että vaatteilla on jokin selvä viesti, esim. haluan hissutella kotosalla tai juhlia, niin että se otetaan omana valintana ja kun ei siinä ole mainittu miesten töitä vaan jotain ihan erityyppistä, niin miestentyöt tipahtavat pois sillä kertaa. Toki voi käyttää monelaisia vaatteita, mutta luulen, että jos housujen tyyli on uusi, niin puolisen tuntia ihmisten ilmoilla vasta tipauttaa sentyyliseen toimeliaisuuteen, opettaa, millaista se on muiden mielestä, ja mitä siis on silloin pukeutumisellaan tullut cvalinneeksi. Tyylivalinnat lienevät samantapaisa kuin värivalinnat: valitsen sen ja sen tekemisen, arvot, sosiaalisuuden tyypin, huomion tyypin tms tällä kertaa, kun käytän tämäntyylistä vaatetta, ja tavalliset vaatevalinnat sitten luovat uoman, jossa arki isoimmalta osin on. Ei siis kuulu olla tyylipakkoja vaan vain rehellisi viestejä. Ja kyllin iso kirjo siinä, mitä pukee, etenkin jos ovat selkeitö perusvalintoja, niin luo itselle kuvaa siitä, mitä valitsee ja miksi. Siis haave-elämäntapavalintoja ja arjen elementtejä: esim. pyöräiletkö, mökkeiletkö mielelläsi, juhlitko mielelläsi ja mihin tyyliin, millaisen työn haluat siis karkea ammatin ja työn tyylin tyyppi, millaista kotielämää pidät tärkeänä, mitä vahvuuksia arvostat, mitä arvoja pidät tärkeinä, mitä harrastat innolla, yms."
* 535. Käytännön taitojen oppimisessa on tuon ohjeen http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html käytännönläheisistä hahmotustavoista iloa.
* 536. "Katselin Grayn luovan piirtämisen oppikirjaa ja siinä mm. sanottiin, että kasvokuva suoraan edestä on passikuvamainen eikä oikein edustava. Kaipa se tuo järkevän keskustelun näkökulman, jossa ei näy luonteen tunnemallisempi puoli ja tunteenomainen näkemys elämästä. Nuorten aikuisten elämän kuvioita usein koulujärki dominoi, mutta ajan myötä kasvetaan omiin tunteisiin päin, opitaan löytämään tilaa omien toiveiden mukaiselle elämälle. Siksi muotokuva, jossa tunteenomainen näkemys korostuu, voi olla näyttämässä tietä tulevaisuuteen."
http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/11/15-marraskuuta-2013.html
* 537. Tuossa kun otin hyllystä esille filosofian kirjan, niin tajusin, että pääkaupunkiseudulla oltiin tykästyneitä sellaisiin ja akateemisiin kirjoihin ym akateemisiin papereihin ylipäätään samalla tapaa, yhtä vahvasti kuin täällä Savonlinnassa kesäisten oopperajuhlien kaupungissa ihaillaan oopperaa ja oopperaan liittyviä taitoja. Eli pitäisikö vain olosuhteensa valita ammattiala- ja elämäntapa- & arvomieltymystensä mukaan, niin ne olisivat varsin vahvasti omanlaisensa, sellaiset kuin toivookin, ainakin ammattialavaihtoehtojen osalta, ja pääsisi eroon nosita niskassa roikkuvista ikävistä vaatimuksista, jotka jonkun haaveiuta ovat.
* 538. "Jos olisi ostettava jotakin vain, mikä tekee elämän paremmaksi, niin ensin olisi haaveiltava, että millainen elämä olisi hyvää, ja sittent uon elämäntavan tyylilajin, sen tunnun perusteella ostettava hyvin toimiva harrastusväline, esine, vaate tms. Jos ostaa kirpparilta, niin näin, ja jos kaupasta, niin olisi valittava kaupan tyyli sen mukaan, mikä yleensä tuonut hyvän olon ja hyvän mielen, kivaa meininkiä. Esim. halpakaupat usein satsaavat siihen, että niiden suosimilla tyyleillä vähävaraiunen saisi hyvän elämän, esim. kivasti sujuvan arkjen ja työn iloa." http://kokonaiskuvat.blogspot.fi
* 539. Taito-ohjelinkkejäni http://joululahjoja.blogspot.fi/
* 540. Käsitöiden oppimisesta tuossa http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html olisi ohjeita ja linkkejä, osin tähän blogiin, mutta ne ehkä auttaisivat muissakin itse opeteltavissa taidoissa. Mutta huono esimerkki sikäli, ettei neulominen kuulu haaveisiini, puuttuipahan vain villasukat talven tullen. Huonosti itselle sopivan ammattialan muokkaaminen itselle paremmaksi on sikäli huono idea, että moni työtoveri pitää alasta sellaisenaan ja taas aivan muilla aloilla olisi niitä, jotka luonnostaan pitävät samantapaisista tehtävistä kuin sinä.
* 541. "Keskustelujen sudenkuopista
Vihreät ovat kovin keskustelevaisia, vai oliko keskustelevaisuus
pääkaupunkiseudun piirre? Sitten näyttää, että kaikki ovat kärryillä,
mutta jostakin kuitenkin prakaa niin kuin mukana olisi ollut
epärakentavia ulkomaalaisia idiootteja. Mutta keskustelussa on niin,
että jos selittää asioita jollekin hidasjärkisemmälle, niin taso, jolla
tämä pystyy raahautumaan mukana, kun yksinkertaisemmin selitetään, on
paljon korkeampi kuin millä hän pystyy oisallistumaan itse, tuomaan oman
rakentavan panoksensa. Niinpä jos hänbtä pyytää osallistumaan nyt, kun
hän kerran on kuullut ja ymmärtänyt selityset ainakin suurin piirtein,
niin hän kenties on hidastahtisempi osalistumaan ja sitten omin päin
jutellessaan päätyy johonkin lyhytnäköisempään, jossa tavalliseen tasoon
verrattuna on ajatusvirheitä ja kyvyttömyyttä sovittaa sosiaalisuus,
järki ja yhteiskunnan toiminta rakentavasti yhteen. Eli tarvittaisiin
yksilöllisempää otetta ja vähemmän veto-oikeutta tyhmille, kukin
pysyköön lestissään, vaikka olisi vanhempaa sukupolvea tai eri
sukupuolta."
* 542. Epäonnistumisten ylitse http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/01/epaonnistumisista-lisaa-tsemppia.html
* 543. Lainaus blogistani http://ihmispaata.blogspot.fi/2017/01/itsea-tyhmemmat-esikuvat-tuovat-pakkoja.html
"Itseä tyhmemmät esikuvat tuovat pakkoja
* 544. Lainaus blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/ kohdasta ompeleminen
"Virheiden korjaamisesta ym ongelmakohtien ylittämisestä
(Lsainaus tämän saman blogin kohdasta neulominen)
"Virheiden välttämisessä on tärkeää huomata, että jotkin asiat vievät paljon enemmän aikaa kuin toiset ja vaativat oman rauhansa. Suunnittelu on sellainen. Samoin oikean kohdan ja oikean tekotavan arviointi. Liikunnallinen ihminen satsaa liikuntaa joka hetki kenties tuhat kertaa enemmän kuin lahjaton, ja pärjää siksi paremmin. Jos haluat jostakin ongelmakohdasta yli, pidä tauko, tuuleta, haukkaa raitista ilmaa, syö jotakin, kenties hedelmää tms, lepää ja tee muuta välillä. Muodosta kuva tavoitteistasi, ihanteistasi käsin, ei kaavamaisesti. Kerää käytännön taitojasi tueksesi ja jonkinlaista tunteenomaista touchia sekä opetussilmää, jota voit soveltaa itseesi. Palaa niihin kohtiin, jotka onnistuivat ja etsi hyviä tekemisentapoja ja tarvitsemasi jaksavaisuuden minimimäärä. Yritä uudelleen haaveitasi pitkin ja hyvällä käytännön laadulla. Älä kopioi vanhoja epäonnistumisiasi ja takeltelujen näkökulmia. Mieti ideaalista käsin, mikä olisi hyvä tapa ratkaista ongelmat. "
Yleensä kai ommellessa virheitä tulee jos ongelmakohtaan ei keskity hyvällä tavalla, mieluusti jo hiukan etukäteen lähestymisvaiheessa. Hankalassa kohdassa tarvitaan laajempi huomio, joka sisältää eri tekemisentapavaihtoehtoja ja eri valintojen mahdollisuuksia sekä hyvin rullaavan perustekemisentavan ja mielenvireen ompelussa.
Vire ei saisi siis olla jumiutunut, urautunut, koska silloin ongelmakohtiin tulee helposti virheitä, vaan pitäisi olla varaa satsata enemmän hankalissa kohdissa: Katsotaas, miten tästä nyt hyvällä tavalla pääsen ylitse.
Ompelujäljessä lienee samantapainen juttu: ei ole vain ompelua että koneella eteenpäin, vaan se on yksi ompelemisen osatekijä ja säädöt, valinnat, tauot, vaatteen sovittaminen ja nättien linjoejn miettiminen ovat muita elemettejä, joille myös on varattava aikaa ja energiaa. Eli ompelu ei etene tasaista uraa, vaan vain jotkin kohdat ovat sellaista ompelua, jonka jo hyvin osaa, ja toiset ovat sitten vaatteen miettimistä, ompelutaidossa kehtitymistä, hankalien kohtien ratkaisemista energisesti, haaveilemista että millaisena vaate olisi juuri kiva, yms."
* 545. Insinöörin kokopäivätyöstä tai -opinnoista aivan muussa ammatissa töitä tekeväksi joskus jotain originellia panosta tuovaksi http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/06/vihrean-teknologian-kehittamisesta.html linkkeineen ja http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/fuusiovoimasta.html .
Urautuneet työntekotavat eivät tuo uutta vaan vain aina samoja uria alalle, jolla kaivataan uusia ideoita. Sen sijaan vaikutteet muiden ammattien, elämänalojen ja taitojen ammattitaidosta ja lahjakkuudesta tuovat hyvälaatuista uutta hyvin vähällä ajallisella ym panostuksella, esim. minuutti kuussa ideoiden ilmaan heittelyä ihan muissa ympyröissä oltua.
* 546. Harjaantumisluokkalaisilla on aikusina taipumusta komennella muita, sillä he itse tekevät isoja virheitä usein ja niin muut komentelevat heitä ja niin he luulevat, että sellainen on tapana. Kaksi kertaa luokalle jäänyt ja kai siis harjaantumisluokkaa käynyt isäni kertoi joskus, että Hämeessä ehkä kolmannes ikäluokasta käy harjaantumisluokkaa, tai kävi aikanaan, ja muuallakin aika monta. Lisäksi muista maista muuttaneet, joilla on röörit tukossa ilmastonmuutoksen vuoksi, eivät tajua asioita ollenkaan niin hyvin kuin aikanaan omassa ilmastossaan ja ei siis yleensä ollenkaan niin hyvin kuin keskivertosuomalaiset. Eli jos jonkun määräilevän tai käytännössä määräilevän perusteluissa on aukkoja arkijärjen tai tavallisen sosiaalisen perusosaamisen vinkkelistä tai suomalaisen yhteiskunnan peruspelisääntöljen vinkkelistä, niin hän voi olla osaamattomuuttaan määräileväinen eikä häntä siis pitäisi kuunnella ollenkaan. Samoin, jos jonkun perusteluissa on jollakin kertaa aukkoja, niin hän on voinut keskustella jonkun ei-niin-jäörkevän kanssa ja niin hänen ymmärryksensä on tilapäisesti liian heikko ja tapansa liian toilailevat. Sitä paitsi suomalaisessa yhteiskunnassa ei saisi sillä tavoin päättää muista vaan "Elä ja anna toiosten elää!" on se sääntö, mitä on kaikkien noudatyettava, myös muiden ammattialavalintojen kunnioittamisen suhteen, eli elämänmyönteisen itsekäs saa olla, muttei puuttua toisten elämään, ei muuten kuin reilusti.
* 547. Tuollaista mietin, http://parantamisesta.blogspot.fi
"
B446. Liian komenneltu teini ja ruoka joka tuo löysemmän vatsan
Minua on ihmetyttänyt tällainen ilmiö, että varhaisteini tai teini on liian komenneltuna, ei saa ollenkaan tilaa omalle elämälleen. On kuin vanhempien tarkoituksella helpottamat ohjeet olisivat tulleet tulkituiksi suuriksi elämänviisauksiksi, vaikkei nuori itse niitä niin utlkitse eikä äiti, mutta isäkö tekee virheen tai pikkuveli tai lemmikkieläin tai vanhempien ammattialojen ihailija? Nuorelle sillä tavoin esikuvia olisivat kai ihailemiensa harrastusten vanhempi väki, joka voisi omalta osaltaan olla näyttämässä tietä aikuisempaan elämään, nuoren itse toivoman tyyppiseen.
Mutta voiko olla, ettei nuori koe itse ottavansa komenteluita niin tosissaan vaan hänen huomionsa on jotenkin muusta syystä kapeutunut enemmän kuin millainen hänen oma kapasiteettinsa olisi ja mielipiteensä tilanteesta. Voiko huomion kapeutuminen olla samantapaista kuin hänen kakalla äheltäessään: hänellä on kyllä kapasiteettia aika paljon tai paljonkin, mutta sillä hetkellä se ei ole käytössä kuin kapeutuneena vain? Voiko kyse siis olla esim. siitä, että kakkaaminen ja peräsuoli eivät toimi tuossa iässä oikein, vaan on kenties liian kova vatsa? Eli tarvitsisi jatkuvasti syödä sellaisia ruokia, joista tulee löysempi vatsa. Ja ehkä käydä kakalla useammin, peräsuolen tyhjemmäksi."
* 548. Lainaus blogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/01/tunteidenmukaisuuden-mahdollisuudesta.html
"koetin tehdä neulekuvion, joka olisi tunteidenmukaiseen elämään mahdollisuuksia tuova. Siinä on kaartavasti kirmaava hevonen, aika naisellinen, omia harrastuksiaan puuhailevan enemmän omilla teillään pysyttelevän ihmisen uoma,.
(Käsitöistä blogissani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi)
Ks. myös http://parantamisesta3.blogspot.fi/2017/02/kivut-saryt-ja-hevosneulekuvio.html
* 549. Lemmikkieläimillä, tai ainakin seurakoirilla, on olemuksessaan ihmisperheensä tunnelmaa samaan tapaan kuin teinillä kaverin perheen luona tai serkkujen luona kylässä, missä ei ole kamalan tuttuja mutta on kotoisaa ja väki on vanhempaa kuin nuori itse, niin heidän kotielämisensä tunnelmaa. Eli jos käyt koiran kanssa lenkillä ja katselet maisemia, niin koiralla on olemuksessaan vastaavalla kohden noiden tekemisten tunnelmaa. Eli lemmikkieläimiltä ei voi matkimalla oppia kaikkea kivaa, mitä niiden olemuksessa näkyy, vaan ne ovat kuin vieraisilla nuori ihminen. Mutta voivathan ne viihtyä noissa tekemisissä.
* 550. Lainaus blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/03/miten-valitsemme-oman-tiemme.html
"Metsän henki, puun viisaus ja eliöiden kehitys
* 551. Voiko olla, että monimutkaisemmat perustelut menevät ainakin useimmilta pojilta yli hilseen, ja myös miehiä erityisesti arvostavilta, jos elämänfilosofiasta, elämänvalinnoista, tunteiden ja sopivuuden huomioon ottamisesta yms on kyse. Ja silloin jos juttu menee yli hilseen niin ei heille kannata niistä jutella tai koko juttu menee yhdeksi sekasotkuksi ja katoaa tavallisten perustotuuksien huomioon ottaminen ja sivistyneet arvot. Eli heidän seurassaan ja heihin päin kannattaisi kai olla perusuoma, että "tätä tavallista vaan", ja muista jutuista ei sitten ainakaan vakavaan sävyyn keskustelisi vaan pitäisi niitä joinakin heittoina muille muuhun tapaan harrastuneille, ja perusuomaan kuuluisi luonteenlaatusi, tavallinen elämäsi, tavallinen harrastuneisuutesi uusine edesottamuksineen eikä niistä voisi naputtaa tai niitä karsia ja komennella, vaan ne vain olisivat yhtenä sekamelskana, sosiaalisella silmällä vain huomioon otettuina pojan taholta. Samaan lokeroon kai menevät juuri pojan tms kovin miesmäisen kanssa keskustelleet ja siitä kapeakatseisemmiksi ymmärrykseltään väliaikaisesti muuttuneet sekä ne, jotka olettavat heidän kanssaan voitavan keskustella ihan ok tällaisista asioista. Et ei pondeeraten vaan sivistyneesti keskustellen ja etäisyyttä käytännön tasoon pitäen, sivistyneiden arvojen tärkeyttä toistellen, ei omista mieltymyksistään kertoillen vaan ammatinvalintansa vakavastiotettavalla koulumaisella tavalla mainiten ja ehkä sen, että onhan ihmisillä monenlaisia harrastuksia niin kuin vaikka.
* 552. Ajattelun arvostamisen kääntymisestä muiden pakottamiseksi tuli mieleeni, että jonka oma arkijärki on kehno, turvaa koulujärkeen, muttei pysy itse sen kärryillä ajattelultaan vaan toivoo sitä muilta ja luo siksi ison jöön, jota aina vain lisää silloin, kun häneltä itseltään järkeä puuttuu. Eli turvautuminen johonkin arvoon tai taitoon kääntyy helposti jööksi. Siksi turvautujan tulisi turvata tuon elämänalan sivistykseen, esim. kirjoihin ym yhteiskunnan yleensä tarjoamiin, ja tajuta, että monet hänen tuttunsa voivat olla paljon taitavampia tuolla elämänalalla kuin hän, eikä heitä siksi saa pitää idioottitason jöön alla.
* 553. Vanhemmat usein oppivat lapsiltaan joitakin taitoja, jos lapset ovat eteviä, ja siksi vanhemmat, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, eivätkä enää ole jatkuvana suurena sosiaalisen ympäristön osana, voivat taittasoltaan muistuttaa sitä, miltä joiltainpuolilta vaikuttivat, kun lapset olivat pieniä tai alle kouluikäisiä. Mikä pitää vain huomata, ei siihen auta mikään, jos luokkaa 15 vuotta taitavampien seuraa ei opettanut pysyviä taitoja.
* 554. Jos elämän uomat ammatinvaihdon jälkeen tai sen tiellä jo aika pitkällä ollen ovat paljon mukavammat kuin ennen, tekee se laiskemmaksi, nirsommaksi ja paljon enemmän urilleen juuttuneeksi, siis aivan eri ihmistyypin ihmiseksi, mikä on muutenkin tästä syystä tyypillistä 40+, 60+ jne vuotiaille ja selittää mm vanhusten hajamielisyyttä ja vanhempien puutteita.
* 555. Omaa elämääni taaksepäin miettiessäni näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla osattiin tarjota työtä ammateissa, joita siellä oli, muttei taata jatkuvuutta ammateissa, joita ei niin siellä ole ja joihin vaaditaan erilainen suuntautuminen. Pääkaupunkiseutulainen sivistys pitää monta asiaa hienosti yllä muttei ole yksittäisten ammattilaisten varassa eikä ole näyttänyt kommunikoituvan oikein aivan eri lailla suuntautuneille ihmisille ihan muunlaisella paikkakunnalla. Nyrkkisääntö kai on, että kullakin paikkakunnalla voi turvata paikkakunnan kulttuuriin ja sen ammattialojen ammattitaitoon, muttei muiden paikkakuntien taitoihin edes muuttoaikeissa ollessaan. Eli muutto on oma asia, ei vanhan paikkakunnan riitaisten "että me asutaan kyllä täällä ja meistä tämä on hyvä ja siellä muualla ihan dorkaa" sivistyneidenkään ihmisten tai ammattilaisten huolehdittavia.
Työnhaussa ja opiskelupaikan löytämisessä hyvin näytti toimivan, kun ala, jolla hain, avasi minulle kokonaisen maailman, tervehenkisyyden ja sivistyksen tuella. Mutta jos hain, mihin minulla oli paperit muttei oikein jaksavaisuutta ja soipivaa ihmistyyppiä moiseen päivän sisältöön, niin en tuntunut saavan töitä, vaikka (vanhempieni painostuksesta) hain. Eli vaihtoehtojen tarttis olla tarpeeksi onnistuneita ja sivistyksen tukemia, esim. kirjastosta voi kirjastonhoitaja neuvoa kirjoja yms kiinnostavilta aloilta, vaikkei niiltä olis aiempaa kokemusta itsellä.
* 556. "Vain kiva työ kannattaa
Uuden oppimisessa on aito mielenkiinto aihepiiriin tärkeä: se avaa meidät huomaamaan paljon, vahvasti, selkeästi, syvälle mieleen painuen, arkijärjen ja koko maailmankuvan mukana ollen: ks. taito-ohje sivulla http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html
Tästä jo näkee, että kiinnostavassa aiheessa hahmottaa enemmän ja paremmalla laadulla, on jaksavaisempikin, saa siis paljon enemmän työtä aikaan ja jaksaa työssään paremmin.
Vastaavasti tunteidenomaiset kiinnostuksenkohteet parantavat huomiota, vaikka olisivat vapaa-ajan aiheista, eli siis niitä myöten kulkien viisastuu, jos on kyllin tervehenkinen: ks. http://workandfreetime.blogspot.fi (ekan blogimerkinnän kirjalinkki käy aiheen läpi selkeämmin objektiivisesti) ja http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
Tästä näkee myös, että jos jokin ei kiinnosta, niin se yhtään pidempään tehtynä tylsyttää huomiota ja siis tyhmentääpaljon, tekee huonon työnlaadin ja tuo huonon työtehon. Sellaiset tehtävät ovat yleensä paremmin hoidettuja jonkin kiinnostavamman siivellä, esim. että kiva työ mutta 10min -1/2 tuntia lisäksi jonkin ei-niin-kiinnostavan lävitse kahlaamista, hyvästä lähestymostavasta tinkimättä."
http://tienraivaajat.blogspot.fi/2017/04/vain-kiva-tyo-kannattaa.html
* 557. Tää nyt on vähän eri aiheesta mutta samantaapista kumminkin, blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi
""Tikku siinä leimahdellenloistaa hetken, sammuu virtaan.
Lempi sammuu joskus myöskin,
muisto jää vain elon pirtaan."
sanotaan laulussa.
Jäin miettimään, että noin vahvasti ja tervehenkisesti kokien on elämä rikasta ja onnellista, jotenkin täyttä. Mutta siinä on siis tukkijätkän työ luonto ympäristönään, luonnollinen fyysinen työ, seuraa, mielekäs käytännön kannalta, taitoa vaativa muttei pakkotahtinen. Ennen luulin, että tuollaista syntyy vain maalla tai mökillä, kenties metsäretkellä. Mutta maaseutukaupunkiin muutettuani olen saanut vaikutelman, että maanviljelijä on jotenkin apea ja kaupungissa jotenkin täyttä, luontokin läsnä ja käytännön aloja ammatteina. Voiko olla, etei tuota ideaalia tavoittaisikaan ihan maalta vaan jostakin,missä on sekä luontoa että ihmisiä ja paljon tekemisiä? Tekemisten luonnollinen rytmi on tärkeä ja se kysyy sekä luonnollista työnkuvaa että valinnanmahdollisuuksia. Täyteyden tunne liittyy eheisiin kokoanisuuksiin ja ihmisluonnon mukaisuuteen, mikä edellyttää mm tervehenkistä toimeliaisuutta, mielekästä tekemistä kukin omalla tavallaan, ei omaa tapaansa näytellen vaan itselleen hyvin sujuen, motivaationsa ja haaveidensa mukaan, tavoin, joihin on tuntein mieltynyt eikä edustussyistä. Olennaista on tavoittaa elämän eri puolien ilmiöt olennaisessa alkukantaisessa perusmuodossaan, muttei se ehkä olekaan traktorin ratissa vaan pikemminkin talkoissa, mummolassa, mökillä, omakotitalossa, harrastuksissa, liikunnan jaluonnon parissa. Lemmikkieläin tuntuu vaalivan näitä kuin keräilijä, villieläin löytää ne elämästään käytännössä. Kiva on työssä usein ollut jos tekee itse käytännössä jotakin kivaa ja työ tai sivistys tms ulkopuolinen tekijä kuten vaikka kesä tai luonto tai liikunnan ja terveiden elämäntapojne tuoma hyvä olo täydentää ne jotenkin hienosti. Ja se, ettei elämä tai tuo päivä jää siihen vaan jatkaa polveillen eteenpäin, näköpiiri ei rajoitu vaan elämänmahdollisuudet kasvavat ja taidot huimasti. Mutta että se siis vaatisi useampia ihmisiä, tekemisiä, luontoa, liikuntaa, mielekkyyttä."
* 558. Lainaus kirjoituksestani terveistä elämäntavoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
"110. Joillakin miehillä on näkökulma kovin koulutuksen mukainen, yksioikoinen ja kapea, tilanteisiin mukautumaton, muuta elämää ymmärtämätön. Silloin olisi hyvä heidän varioida tekemisentapaansa ja lähestymistapaansa tervejärkisesti tilanteen mukaan: milloin on käytännönläheisyys paikallaan, milloin hyvä muisti, milloin koulutettu ajattelu, milloin arkijärki, liikunta, tunteet, mitä nyt sattuu olemaankaan tilanteeseen sopivaa lähestymistapaa. Samoin myös työtä tehdessä olisi hyvä huomioida muun elämän maisema ilmiöineen: sosiaalisina kontakteineen, tapahtumineen, matkoineen, lomanläheisyyksineen, jne. Niin saa harjaannutettua omaa arkijärkeään ja elämänymmärrystään.
Näin voi taitavampi puolestaan opetella varioimaan tietokoneen näppäimistöllä kirjoittamisen rytmiä, niin on jotenkin mukavampi olo ja ääni on kivempi, muihin tekemisiin ja oman näkemyksen kuunteluun paremmin sovitettu."
* 559. Jos sinulla sattuu olemaan työ ja rahaa, niin elämänpiiriään voi saada muutetuksi parempaan, enemmän sinulle mukavaan suuntaan, jos tietää seudun, jonka kokee hengenheimolaisekseen ja jolla on pääammattialoinaan tai suuntautumisenaan sinun haavealasi. Niin jos käy siellä (tavalliseen sikäläisten liikkuma-aikaan, turvalliseen eikä oman kaupunkisi tapaan töiden jälkeen yömyöhällä) ja ostaa sikäläisen suuntautumisen tai peruselämisen tavallisia kunnollisia tarvikkeita, niin ne luovat tilaa elää sen paikkakunnan suuntautumisen tavalla. Esim. viltti ja villasukat (usein esillä olevaa, sopivaa mukavuutta tuomaan, niinkuin kai haavealasi esineet), mistä pitäisit ja joka noita haavealojasi vaalivaa tyyliä olisi, ihan jo haaveiden luona eikä vain etäältä. Tai jotakin sellaista ja soitin paikallisesta soitinliikkeestä, sellainen jota he mielellään sinulle myyvät ja joka ei ole hinnoiteltu liian kalliiksi eli ei sen paikkakunnan tyyppiseksi, mutta sen pitäisi olla sellainen, jota nykyisellä paikkakunnallasi voit soittaa edes vähän. Soittimissa on sointieroja sen mukaan mistä ne on ostettu, mihin henkeen soitettaviksi tarkoitettu.
*560. Jatkoa kohtaan 557. Jatkoin tekstiä näin:
"Mökkeillessä askareet ovat yleensä viihtyisämpiä kuin kaupungissa. Jos vaikka lakaisee mökin kuistilta männynneulasia vähemmäksi, niin neulaset ovat nättejä, monimuotoisen näköisiä, ihan toisin kuin kaupungin roskat ja pöly. Mutta minulla oli joskus laminaattilattia, mäntyä muistaakseni, puun kuviot näkyivät isoissa viiluissa hienosti, niin siltä oli kiva lakaista ja se pitää puhtaana, ei ollekaan siten työlästä kuin muovimaton jaksaminen. Onko moni kaupunkijuttu, kuten vaikka siivous, sillä tavoin väärin sovitettu, ettei oikein kukaan jaksa sitä. Jos vain sovittaisi toisin, vaikkapa kodin laittamisen kivaksi, ja jotkut puitteet kuten vaikka laminaatti, jossa näkyvät puun oksankuviot, olisivat viihtyisästi, niin olisivatko silloin kaupunkiaskareet kevyemåiä kantaa ja elämä parempaa? Mitä kaikkea pitäisi muuttaa ja miten? Onko se kysymys esim. asuinpaiikakunnasta? Savonlinnassa osataan käytännön juttuja ja hienoa tyyliä hyvin,mutta Helsingissä osattiin terveitä elämäntapoja ja vapautta paremmin."
Koirani on kiinnostunut mm tietokoneesta ja sanoin sille, että tietokoneen käyttö vaatii odottamista, niin sille tuli mieleen laittaa CD:ltä musiikkia soimaan ajanvietteeksi. Mietin että niin kai, jos työtehtävä on mukava tuon kirjoituksen tapaan, niin siitä ei tarvitse suoriutua mahdollisimman vähällä ja mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman kursorisesti, vaan voi nauttia ajastaan työnsä parissa esim. jos se olisi käsityöläisammatti, niin tekisi käsitöitä ja kuuntelisi musiikkia siinä samassa, voisi olla ihan mukavaa elämää, mukavaa ajanvietettä. Mutta sen edellytyksenä on, että ammattiala on kiva. Kivalla ammattialalla olisi siis itse toisenluonteinen työntekijä.
* 561. Ympäristöaiheisesta blogistani http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/06/kotielainten-asema-on-muun-yhteiskunnan.html
" Ihmisen näkövinkkelistä sanoisin, että rahavarojen puute usein aiheuttaa ihmisille pakkotilanteita, kai maanviljelijöillekin, ja se kostautuu niin maanviljelijöille kuin eläimillekin. Pakkotilanteita vähentää, jos on itse niitä uomia, mitä ihmiset yleensä toivovat elämiltään ja yhteisön toiminnalta noilla seuduin ja mitä arvoja arvostavat, mitä tekemisentapoja yms, jos siis on harmoniassa ympäristön kulttuurin niiden uomienkanssa, joita elelee, mikä lienee lähinnä kysymys siitä, että valinnat pitäisi tehdä haaveiden mukaan, niin on herkempi muidenkin haaveille ja sitäkautta sille, miltä kohden ja missä saa tukea, mihinja mihin tapaan, ja mitä taas hienotunteisesti pitäisi välttää."
* 562. Symbolinen teko ei ole mikä tahansa, että tulipahan tehtyä vaan uuden elämänalueen aloittamista, haaveensa seuraamista, suuren projektin aloittamista, suuren linjauksen luomista. Ei siis, että tulinpahan mukaan tähän sinunkin juttuusi tai että tulipahan tuotakin tehtyä. Vaan jotakin sellaista, että nyt kun on tässä tuo tilaisuus, niin opettelenpa säveltämään oikean hienon laulun, (nyt kun on huone siivottuna) otan soittimen esiin, kenties nuottipaperi symboloi tulevaisuudensuuntaani, radion laulukin voi toimia suunnannäyttäjänä, kiinnekohtana silloin: siis otan tilaa jollekin, mistä tulee projektini, haaveeni tiehen tutustumista. Se on yleensä vapaa-ajan juttu tai ainakin suureen haaveeseen liittyvä. Se ei ole, että onpahan minulla taas harrastusvälineitä tämäkin huone/välikkö täynnä, vaikak voihan siitä sitäkin seurata, vaan se on keskittymisen kohta itselle, uuden alku ja sosiaalista tunnustautumista sen elämänalueen harrastajaksi, ikään kuin lokeronvaihtoa. Aina sitä ei tarvita, mutta on hyvä olla sotkematta sitä muiden raahaamiseen mukaan: kullakin on omat harrastuneisuuden alueensa, ei niitä ympäristö yleensä täysin jaa, kuin korkeintaan vain yleisesti kiinnostavan aiheen jonakin eri tavoin painottuneena versiona.
* 563. "Vaatteet ja omat elämänvalinnat
Eri ihmiset ovat eri tapaan sosiaalisia. Se on osin elämäntilannekysymys, että mikä on heille sopiva sosiaalinen etäisyys kuhunkin ja mihin tapaan heille on hyvä olla sosiaalinen tai pois vetäytyvä. Nuorilla ihmisillä seura vaikuttaa paljon, kun ei ole vielä oppinut itselle sopivaa tyyliä ja lokeroa. Ne eivät ole suosittelukysymys tai neuvojen seuraamiskysymys vaan samantapaista kuin harrastusten valinta, että kivoja, hyvää elämää tuovia, elämänvalmiuksia kasvattavaa.
Vaatteita on erilaisia eri elämänalojen harrastajille sekä eri arvoja kuvastrelevia, esim. mihin tapaan puolustautuu, mitä ryhtiä kaipaa. Mikä taas on vapaa-ajan huvi, lokero, johon mieluusti lipsahtaa ja josta mieluusti saisi työnsäkin.
Vaatteita on myös eri tekemisentapoja arvostaville, esim. kuivantyyliselle, mukavuudenhaluiselle tai näköhahmotuksen tarkkuutta suosiville. Tekemisentavat ovat yleensä elämänalueesta, käytetyistä taidoista, seuraavalle taitotasolle hyödyllisistä hyveistä ja mukavuusalueesta kiinni. Vaatteiden tehtävänä olisi auttaa itselle sopivaan elämään ja saada muut kohtelemaan edullisesti, siihen suuntaan tervehenkisesti vieden."
* 564. Mietin tässä, että Espoossa oli helpompaa kuin Helsingissä mutta jotenkin tylsää. Helsingissä oli kivempaa, vinhempaa mutta toisaalta ikävä jöö työn ja opintojen suhteen. Kai olin Helsingissä liian lähellä vanhempieni uomia, joita pitkin olin juotunut kulkemaan ainakin pari vuosikymmentä niin, että ne näkyivät olemuksessani vahvoina, olivat liian tuttu uoma, jolle putosi sen koko matkalta kun joku vain vähän sinne päin mainitsi. Toisaalta oli kouluaikojen nuoren ihmisen oman elämän tukemisen perspektiivi myös käytössä, kun olin pitkälti niillä urilla, joilla koulunkin kävin. Ihmisiä on uskomattoman erilaisia mutta vasta kun muuttaa eri seudulle, minä Savoon. Silloin yksittäinen tokaisu ei ole pakkouoman luoja, koska uomani ovat erilaiset kuin ymprätistön kulttuurin, ja niin saan olla omilla teilläni ja oppia koko ajan uutta. Siksi pakoista eroon halutessaan pitäisi kai muuttaa eri seudulle mieltymystensä perässä eikä järkisyin, jollei järki ole lempijuttusi, mielihyväsi lähde. Mutta sen verran saa järki olla mukana, että seutu olisi hyvä elää ja sinun toiveisiisi sopiva. Paljon väliä tuntuu olevan sillä, että sen pääammattialat olisivat niitä, josita erityisesti pidät, sillä ne luovat seudun näkövinkkelin, sen kulttuurin paikkakuntalaisille luoman paikan maailmassa. Mutta silloinkin olisi hyvä aloittaa jotakin uutta, jotta opit siinä helpommin elämään paikkakuntalaisittain. Lisäksi on varottava rikollisuutta: kaikki eivät tule kaikkien kanssa toimeen.
* 565. Vaikket oikein osaisikaan sopivien vaatteiden löytämistä, niin joillakin vaatteilla on kumminkin selvä elämäntapa, ammattui, arvot, tekeminen, luonteenpiirteet, sosiaalisuuden tyyppi tms, mihin ne viittaavat. Jos pukeudut selvästi johonkin lokeroon kuuluen, esim. siniseen, niin tuppaat joutumaan siihen lokeroon, ikään kuin tilaat sitä. Kaikissa kaupoissa ei ole kaikkien lokeroiden vaatteita vaan vaatekaupat ovat erikoistuneet. Toki niissäkin pitää osata valita mieleiseensä elämään viittaavat vaatteet jotenkin viisaasti. Eri paikkakunnat ovat myös erikoistuneet, ja niin niiden vaatekaupoista, esim. kesälomamatkalla jos tietää etukäteen varata rahaa, löytää helpommin niiden hyvien puolien, pääammattialojen ja täkyjen kannalta hyviä vaatteita, tiettyjä arvoja ja tietynlaista elämää vaalivia. Useimmilla paikkakunnilla on kai myös kirpputoreja.
* 566. Voikohan olla niin, että jos sanot harrastavasi jotakin, niin et päse siihen suuntaan ammatillisesti tai kehittymäänkään siihen suuntaan niin paljoa kuin jos et ainakaan alkuun tai vahvasti sano harrastavasi sitä, mistä olet kiinnostunut, vaan kerrot silloin tällöin jonkin huomion tms taidonnäytteen tuosta aihepiiristä, jotakin, minkä yli taidoissa hyvin yllät, niin olisiko se isompi vakuutus siitä, että sinulla on siihen suuntaan lahjoja, jos siis nuo huomiot ym näytteet ovat tavallisen yleissivistyksen puitteissa juteltavia aiheita ja ohimennen cvain läpiukäytyjä.
* 567. Yrittämiseen taito-ohjeita http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/10/yrittamiseen-taito-ohjeita.html
* 568. Niin kuin vaikkapa tiettyä symboliväriä oleva vaate usein tai tavallisesti käytettynä tuo elämänpiiriä sen suuntaan, luo mahdollisuuksia ja siirtää elämänuomia, niin myös muut hyvähenkiset onennhevosenkengän kaltaiset jotenkin suojatut asiat kuten vaikka akateemisuus yliopistoympäristössä tai harrastaminen harrastuksessa, jokin ammatti oppilaitoksensa kursseilla, kukin aihe siitä kiehtoutuneissa hyvälaatuisissa kirjoissa luo hyvän kiinnekohdan, hyvän ponnahdusalustan ja taitojen keräämisen keinon tuosta aiheesta pitävälle. Siksi asuinseudulla ja muilla elämän isoimmilla tekijöillä on paljon väliä sen kannalta, mihin suuntiin pystyy elämäänsä lähivuosina kehittämään, osin jo lähikuukausina ja kirjojen kyseessä ollen viikkoina ja päivinä. Kasasta onnistuneita kiinnekohtiasi kuuluisi tulla luonnostaan sosiaalinen luokituksesi: miten harrastunut ihminen olet ja mitä taitotasoa suunnilleen olet tai tavoittelet ihan osaavasti ja mitä arvsi ovat, mihin elämäntapan olet tykästynyt.
Mutta toisaalta kiinnekohdat, jos ne ovat esineitä kuten vaikka kirja tai vaate, laatii jokin käsityöläinen, kirjailija, opettaja tms,joka työkseen tekee vain tuota kiinnekohtaa toisille, ei nykyisellään elä tuota elämää, johon ops´astaa, ja niin ei voi tarkkaan kopioida elämäntapaa tai jää jumiin, pois haaveidensa alueelta. Onnistunut tie haaveisiin kai tunnistaa, miten noita aiheita yleensä harrastetaan, ja miten silt'pohjalta rakentaa elämä, joka vaalii noita asioita, niiden hengestä ja aikaansaavuudesta tinkimättä.
* 569. Tämä kohta on koirani toiveesta tässä, sirkuskoulutettukoira, jonka kanssa on hyvä kommunikaatio. Kun tässä yhdeksän aikaan aamulla olin harjaamassa sitä ja harja tarttui johonkin kohtaan kiinni, auts, niin tuumin sille, että tuohon tapaan pitkään nukkuneet koululaiset jotkut ovat tähän aikaan tavallista myöhemmin ja tavallista onnellisemmissa merkeissä lähdössä kouluun ja se kumminkin tuntuu juuri tuolta kuin auts. Mihin koirani, että otetaanpas tässä potretti minusta, se tuohon kuvitellun Sibelius-kipsirintakuvan viereen ikkunan luo, eikös siihen pystykorvapatsas sopisi oikein hyvin, mihin minä, että sinä olet kyllä villakoira, mihin koira, että näin näkevät, että eri henkilön siivellä voi päästä parempaan elämään, niin kuin vaikka taiteisiin ja mökkeilyyn päin lemmikkieläimen tai pikkulintujen siivellä, että näitä valintoja siis voi tehdä, vuosi tai pari niin ne ovat elämäsi uoma, niin kuin nyt koiriani ilahduttanut Suomi100-juhlamitali, jonka ilmaiseksi sai postissa tilata.
Jaa, tämä onkin aprikoosinvärisen keskikokoisen villakoirani Banjon mainos, kun japaninpystykorvani Vaapukka täyttää huomenna 10 vuotta.
(http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/09/kuvia-kotoani.html)
* 570. Vanhan ajan onnesta nykyaikana http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/12/vanhan-ajan-onnesta-nykyaikana.html
* 571. Lainasin kirjastosta kirjan "Tilkkutyöt; 50 mallia vuodenaikojen mukaan" ja siinä on musta-valko-harmaa tilkkupeite nimellä Vanha tuttu. Tilkkupeitteessä on hiejoja mustavalkoisia vanhanajan kuvia tai vieraiden maiden kuvia tms valokuvamaisia (ei siis ikäviä, esim. Afrikkaan viittaavia aiheita (musta, paha) vaan aiheita/symboleita (esim. meri) jotka sinua kiehtovat) ja sitten niiden ympärille ommeltu kuviollisista, pilkullisista jne tilkkuliuskoistakehiä vähän kuin olisi neljällä ytiilellä kukin kerros mutta vähän vinossa kuva. Niin voiko se olla, että jos olet työkaverien tms vanhan porukan mielestä tosi tylsä heppu, ihan vain työperspektiivissä työtasoilla koko ajan, niin tuo vieraiden maiden värit, kuvat, kuvioiden kiehtovuus jotenkin toisi uusia ulottuvuuksia sinuunkin? (Omperluohjeitani, mm tilkkutäkistä http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2017/01/ompelemisesta.html ) (Kirjastossa käymisen taidosta (jos vaikka kiehtova kuvateos toimisi samantapaisesti) http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/07/kirjastoista.html )
* 572. Minua on ihmetyttänyt tuo, että missä mielessä meri on hyvä symboli, ja luulen, että juuri symbolimerkityksessään, ei eden merkityksessä seksuaalinen suhde, saati sitten pelkkä viileä meri. Jos nuori ihminen menee vaikka johonkin häntä kiehtovaan harrastustapahtumaan, niin ovella iskee sen ilmapiiri vastaan, kiehtova aihepiiri, sitten katsomossa pääsee sukeltamaan sen aihepiirin toisten harrastajien keskelle, harrastusaiheeseen, kuuluttaja tutustuttaa alan harrastamiseen keskittyneeseen meininkiin, ja sitten alkavat vielä itse estykset tai kilpailut, paljon nähtävää ja koettavaa, ja lopuksi voi kierrellä joillakin aiheen standeilla, napata esitteen kotiin viemisiksi. Niin jos on tuossa mielessä meri ja allot, kyllästyttämätön kiehtova aihe, niin eikö se ole kamalan hyvä piirre olemuksessa tavallisesti olevaksi, tyyliin hän on hiukan meriharrastunut, merihenkinen symboliikan mielessä tms, sanoo hän, sanoo huomanneeksi sen hyväksi valiinaksi elämässä, ja niin hänellä on kiehtova hyväätekevä tapa tehdä asioita, olla elämän ilmiöiden ja aihepiirien kanssa tekemisissä.
* 573. Tilaisuuksista jonkin kivan elämänalueen harrastamiseen:
"Käsitöiden tekemisen mahdollisuuksista
Muttei se ole ihan niinkään tekemisissä ja harrastuksissa, että vain jos ei välitä niistä, niin saisi tehdä, ja jos välittää, niin löytäisi vain joskus jonkin itselleen sopivan ja enimmäkseen ei olisi mitään. kun olen harrastanut vesivärimaalausta, niin olen mm ollut kiinnostunut maalaamaan puiden oksat oikeantunnelmaisina, ilmeikkäinä, ja ne eivät ole aina samantunnelmaiset vaan riippuu päivän hetkestä ja siitä, minkä tyyppiset asiat ovat olleet mielessä, että miltä ne näyttävät ja miten ne siis pitäisi maalata. Joskus puu on oikein tenhoava, useinkin. Joskus taas näen vain oman mielessä pyörivän asian tunnelmaista silppua. Hienoihin tunnelmiin, hienoihin asioihin voi tehdä löytöretken, kun ei kuluta yhtä loppuun vaan tenhoutuen jatkaa kappaleen matkaan ja kiehtoutuu uusista samantapaisista teemoista, joita vastaan tulee. Jos esim. katson työväenopiston kurssitarjontaa, niin siellä on monenlaista kivaa, se avaa oman maailmansa, mikä on ihan eri asia kuin katsoa, että mihin kellon aikaan tuokin kurssi on, voi en pääse. Eli touchissa on tuo, ettö kyllin kevyesti mutta muutamaa tenhoavaa samalta suunnalta ja sallien itselleen niiden aihepiireissä monia vaihtoehtoja, esim. omin päin tekeminen, kotona kirjastosta lainatun oppikirjan avulla, kaverien kanssa jotakin samantapaista teemaa, toisia kursseja toisina kertoina, muu yhtä kiehtova, yms. Tuollaiset löytöretket, jotka sinua kiehtovat, ovat ihmistyyppisi toisten silmissä, luontevin valinta ammatiksesi ja suuntautumiseksesi, ja siksi ne kai muotoutuvat vuosien myötä, vievät aina vain isomman, aina vain kiehtovamman osan elämääsi."
* 574. Jos jostain tulee niskaan jöö, joka ei ole viisas vaan pikemminkin idioottimainen, vihamielinen tai alkeellinen, niin se luultavasti on jonkin luulemaasi alkeellisemman tason normaali ihan viisas ajatuskulku, joka vain on liian dominantti elämässäsi. Yritä katsoa, kuka tuttusi käyttää sellaisia mielipiteitä muun puheensa lomassa: hän luultavasti käyttää osan aikaa sentasoista ajattelua, esim. siksi, että sentasoiset ovat näyttäneet viihtyvän hyvin työssään ja siksi hän matkii heitä muun kustannuksella. Hän on siis käytännössä sen tasoinen, ja tyuon jöön lähteitä, jolloin häneen pitäisi pitää enemmän etäisyyttä, ei lukea viisaisiin. Jöö luultavasti moninkertaistuu, kun vanhasta ikävästä ammatistasi tyk'styneet äitisi ym tuttusi matkivat noita hyviä ammattilaisia, joiden taso ei heille ole liian korkea. Siihen auttaisi kai vaihtaa seuraa ja lukea muiden aiheiden kirjoja yms, mihin viitata tekemisenään, niin ehkä osa pianostuksesta muuttuu niihin päin: jotta tekisit edes jotakin hyödyllistä.
* 575. Sellainen, joka on tykästynyt vanhaan ik'äv''n alaasi,sotkee sen juttuun, vaikka olisi mukavista asioista ollut kyse. Sellainen, joka ymmärtää ulasi, halusi päästä ikävältä alkalta pois, mainitsee kai mieluusti mehevinä ytyjä asioita, joilla on paljon voimaa muuttaa elämää, mutta jotka toisaalta voivat olla kovin kaukaisia elämänaloja mutta hyväätekeviä elämäntaidoille ja vaativat suurta panostamista, harrastuneisuuden vaihtamista, kuten vaikka sotilaan liikunnallisuus, villieläimet, musiikki, aivan toisenlaisten ammattien ihmiset,yms
* 576. On tärkeää, että on tehnyt omia itsenäisiä omien toiveiden mukaisia valintoja, joiden seurauksena on siellä,missä on. Sillä silloin on jokin positiivinen aihepiiri tai useampikin, joiden puitteissa on tekemisissä muiden kanssa, seudun, ko ammattien ja aihepiirien kanssa, jne. Siksi, jos elämä ei suju, niin olisi hyvä muuttaa omien haaveiden perässä jonnekin, missä ei ole ikäviä ammattialoja ollenkaan, jottet jää niille, ja jossa on haavealasi ym haavejuttusi, hengenheimolaisesi pääuomana, päävetonauloina ja asukkaina. Silloin olisi tärkeää, ettei pidä ollenkaan yhteyttä vanhoihin ikäviin ympyröihin eikä niihin, jotka patistivat ikäville aloille, mutta yksisuuntainen tiedotus että hei tällaista täällä elämämeno on, on kai ok, niine ivät vanhemmat huolehdi. Mutta ainakin täällä Savonlinnassa, minne muutin pääkaupunkiseudulta, niin on myös vaarallista, ihan eri olot, eri itsestäänselvyydet, erilainen meininki, ja ehkä kun olen kerran jo muuttanut haaveideni perässä, niin kuulun vanhempaan ikäpolveen kuin aiemmin.
* 577. Savonlinna, jossa asun, on kuuluisa kesäisistä oopperajuhlistaan. Istuin tässä busissa ja katselin, kun edempänä istui sivistyneen näköinen vanhempi mies, joka näytti katselevan kaikkea, elämää, vuoron perään milloin kenenkin musiikin kuulijan perspekjtiivistä ja hahmottavan hyvin, että miten musiikki on kullekin antoisa, ikään kuin hjelppivän muita musiikkiin päin jo tavallisessa elämisessään. Mietin sitä, etten itse niin tee, vaikka musiikista pidänkin ja lapsena haaveilin laulajan ammatista. Sen sijaan minua aina huolettaa maailman tulevaisuus sekä se, ettei tunnu olevan kyllin hyvät elämänolosuhteet & elämäntapa ihmisillä, kyllin elämänviisas ja tervehenkinen näkökulma. Niin että tavallaan siis niitä asioita aina vaalin, ne yritän paikata omalla panoksellani hyvälle tolalle. Eli se siis olisi tuolla tavoin tarkastellen oma henkilökohtainen suuri panokseni maailmaan, yhteiskuntaan, ihmisten elämiin ja siksi ammatilliseksi panoksekseni tai tuontapaista osaamista vaativan ammatin osaksi ospiva. Vaikka objektiivinen olenkin, niin objektiivisuus ei ole vastaavasti oma jatkuva mielitekoni, oma huolella huoölehtimani alue muiden elämissä vaan vain taito, joka minulla on ja jonka hyvällä laadulla lähes aina huolehdin kuntoon. Niin en siis ole yliopistoihmisen tyyppinen vaan kirjoittajan, mutten paperinmakuisen vaan elämästä kiinnostuminen,elämän osana oleminen on minulle olennaista myös tuollaisessa työpanoksessani tai työmäisessä panoksessani maailmaan, ihmisten elämiin, yhteiseen etuun.
Onkohan nyt niin, että nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat siihen, onko hyvä työntekijä johonkin, mutta ammatti pitää miettiä itse oman viihtyvyyden ja kiinnostuksen myötä, ja nämä ovat sitten asioita, joista työnantaja sanoo vanhalle työntekijälle, että työnhakija sanoi, että huolehtii siitä/niistä kyllä. Siis vain yksi työntekijän palkkaamiseen vaikuttava seikka. Oma kiinnostus tuohon työhön ja työjaksavaisuus nousisivat tässä tärkeiksi, samoin työviihtyvyys ja muut taidot. Eli pitäisi hakea työtä, johon päin on toimeliaisuudeltaan ja harrastuneisuudeltaan profiloitunut, eikä jonkun yksittäisen pointin perusteella, että tartteeko mun, kun oon tällanen, sillä eihän se tuo työjaksavaisuutta eikä hyvää huomiota työn vaatimiin asioihin,ei harrastueisuutta nousta työtehtävien tasalle, kun ne vaihtelevat. Tällaisia vaatimuksia olla harrastunut työstä käsi sydämellä ovta kai vaatimukset, että työn vaikutuksen asiakkaisiin tulisi olla positiivinen koko asiakkaan elämän kannalta, siis paljon laajemmin kuin vain asiakaspalvelutilanteen sujuvuus, esim. tiketin myynti johonkin tapahtumaan: ovatko elämäntaitosi hyvät, osaatko tämän elämänalan elämäntavan, näkövinkkelin, taidot, sen paikan yhteiskunnassa ja elämässä, yms.
* 578. "Koulun kuvaamataidon opetuksesta
( http://akvarelliblogini.blogspot.fi )
* * *
Jatkuu osassa 14.
